Frans Peter von Knorring
Frans Peter (Petter) von Knorring (6. lokakuuta 1792 Kokemäenkartano, Ruotsin kuningaskunta – 29. maaliskuuta 1875 Finström, Suomen suuriruhtinaskunta) oli Knorringin aatelissukuun kuulunut pappi. [1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frans Peter von Knorringin isä oli eversti, valtiopäivämies Henrik Gustaf von Knorring ja äiti Renata Elisabet Blum (1771-1841). Sisarusparveen kuului 14 lasta, joista puolet kuoli jo pikkulapsina. Hänen veljiään olivat senaattori Eugen von Knorring, Johan Gustaf von Knorring (1789-1839), kamariherra Karl Henrik von Knorring (1793-1863), Sebastian von Knorring (1795-1890), Georg Reinhold von Knorring (1801-1864) ja eversti Magnus Kasimir von Knorring (1806-1884).
Hänen puolisonsa vuodesta 1820 oli hänen serkkunsa Ebba Helena Lybecker (1794-1869), joka oli majuri Georg Henrik Lybeckerin (1765-1828) ja Kristina Margareta Blumin (1772-1807) tytär. Blumin sisarusten isoisä oli Mikael Lebell, Porin ja Ulvilan kirkkoherra.
Heille syntyi kahdeksan lasta, joista kolme eli aikuisiksi: Kristina Elisabeth Sofia von Knorring (1821-1822) kuoli sylilapsena, Matilda Helena von Knorring Lilius (1824-1903), Eva Augusta von Knorring von Pfaler (1825-1905), vänrikki Philip Egenolph von Knorring (1833-1858?), Johan Alfred von Knorring (1835-1835) kuoli sylilapsena, Nanny Sofia Lovisa von Knorring (1836-1837) kuoli sylilapsena ja Elis Hjalmar von Knorring (1837-1840) kuoli lapsena.
Frans Peter von Knorring oli ylioppilas Turun akatemiassa vuonna 1810, opiskeli Uppsalan yliopistossa vuonna 1813 ja Tarton yliopistossa suorittamatta tutkintoa. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1827 ja teologian kunniatohtorin arvon hän sai vuonna 1857. Von Knorring toimi ensin Haapaniemen sotakoulussa opettajana vuodesta 1817 ja koulun siirryttyä Haminaan lehtorina Haminan kadettikoulussa, vuodesta 1827 koulun pastorina. Vuonna 1834 hän aloitti Finströmin kirkkoherran virassa Ahvenanmaalla ja oli vuodesta 1863 Ahvenanmaan lääninrovasti. Hän ehdotti myös kaupungin perustamista Ahvenanmaalle.[1] Maarianhamina perustettiin keisarinna Maria Aleksandrovnan kunniaksi vuonna 1861.
Von Knorring julkaisi historiallisia katsauksia, sekä ansiokkaan teoksen, joka käsitteli kansanopetusta. Tästä syystä häntä pidetään Ahvenanmaan koululaitoksen isänä. Lisäksi hän perusti Ahvenanmaan ensimmäisen sanomalehden vuonna 1868.[1][2]
Frans Peter von Knorring oli monipuolisesti lahjakas, toimelias ja lämminsydäminen henkilö, jolla oli virkeät kirjalliset harrastukset. Hän julkaisi jo kadettikouluaikoinaan vuonna 1832 kuvauksen suomalaisista sotakouluista ja vuonna 1833 arvokkaan esityksen Gamla Finland eller det forna Wiborska gouvernementet. Hän oli myös kielentutkija, joka julkaisi ruotsin kieliopin ja foneettisen tutkimuksen. Ahvenanmaalla hän toimi innokkaasti kansanopetuksen hyväksi ja kirjoitti uudenaikaisia kansankasvatusaatteita ennakoivan teoksen. Hän kirjoitti ahkerasti sanomalehtiin Ahvenanmaan historiasta ja sen väestön vanhoista uskomuksista.
Vuonna 1992 julkaistiin Ahvenanmaalla häntä esittävä postimerkki, joka pohjautuu Karl Emanuel Janssonin maalaukseen.[2]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Krigsmanna skolor i Finland ; beskrifna af Frans P. von Knorring. G. O. Wasenius, Helsingfors 1832
- Gamla Finland eller det fordna Wiborgska gouvernementet ; beskrifvet af Frans P. von Knorring. Christian Ludvig Hjelt, Åbo 1833 (Kirja digitoituna Doriassa), ilmestynyt suomeksi nimellä Vanha Suomi suom. ja toim. Aune Hikipää. Lappeenrannan kilta, Lappeenranta 1985
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
