Bifurkaatio (hydrologia)
Wikipedia
Bifurkaatio tarkoittaa hydrologiassa joen haaroittumista tai järven purkautumista kahta lasku-uomaa pitkin. Bifurkaatiot voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: järvi ja jokibifurkaatioihin.
[muokkaa] Järvibifurkaatio
-
Pääartikkeli: Bifurkaatiojärvi
Järvibifurkaatiossa järven vedet laskevat kahteen eri suuntaan. Siellä, missä on bifurkaatiojärviä, vedenjakaja ei siis ole yksiselitteisesti määriteltävissä.
Tunnettu bifurkaatiojärvi Suomessa on Isojärvi Satakunnassa. Bifurkaatiojärviä ovat myös Lummenne ja Vesijako Päijät-Hämeen Padasjoella; niistä toinen laskujoki johtaa Päijänteeseen ja edelleen Kymijokea pitkin Suomenlahteen, toinen taas Hauhon reittiin ja lopulta Pyhäjärven ja Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen.
Ennen myös Sotkamon Kalliojärvi Maanselällä oli bifurkaatiojärvi. Silloin vedet laskivat siitä sekä Oulujoen vesistön kautta Pohjanlahteen että Pielisen ja Vuoksen vesistön kautta Laatokkaan. Nykyisin vedet laskevat sieltä ainoastaan Oulujoen suuntaan.
[muokkaa] Jokibifurkaatio
Jokibifurkaatio merkitsee joen purkautumista kahta lasku-uomaa pitkin. Tätä esiintyy pääasiassa laakeilla, runsasvetisillä alueilla. Eräs tunnetuimmista ja maailman suurin bifurkaatio on Casisquaire Amazonin ja Orinocon välillä Etelä-Amerikassa. Toiseksi suurin löytyy Tornionjoesta: Ruotsin Pajalan kunnan alueella Tornionjoen vesimäärästä yli puolet virtaa Tärändöjoen kautta Kalixjokeen.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kuusisto, Esko (1984). Suomen vesistöjen bifurkaatiot. Terra 96:4, 253-261.
- Vesijako eli Vesijakaa Hämeen ympäristökeskus. Viitattu 17.1.2009.
