Kalkkuna
| Kalkkuna | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Meleagris gallopavo Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Kalkkuna (Meleagris gallopavo) on kanalintuihin kuuluva lintu, joka on peräisin Pohjois-Amerikasta. Nykyisin yleisimmin tunnettu kesykalkkuna polveutuu villikalkkunasta. Villikalkkuna on istutettu Saksaan.
Villillä kalkkunalla on kuusi alalajia.[2] Ne poikkeavat toisistaan jonkin verran sekä kooltaan että väriltään, ja ovat kotoisin Pohjois-Amerikan eri osista. Yksi suurikokoisimmista alalajeista on mantereen itäosissa elävä Meleagris gallapavo silvestris, joka voi painaa yli yhdeksän kiloa. Se on väriltään kuparin- ja suklaanruskea.[3]
Kesytettyä kalkkunaa kasvatetaan nykyään laajalti siipikarjan lihatuotantoon. Kalkkunaa syödään jouluna Pohjois-Amerikassa ja laajalti Euroopassa sekä kiitospäivänä Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Kesykalkkunasta on jalostettu lihaksikas, nopeakasvuinen lintu, jolla on erityisen suuret rintalihakset. Tuotantokalkkunat ovat useimmiten valkoisia. Suomessa kalkkunoita on kasvatettu 1950-luvulta asti.[4]
Kristoffer Kolumbus esitteli jo 1493 kalkkunan Kastilian kuningatar Isabellalle, ensimmäisen Amerikan matkansa jälkeen. Ensimmäinen kalkkuna-ateria Euroopassa lienee tarjottu 1500-luvun puolenvälin jälkeen. Vuonna 1570 kalkkunoita oli tarjolla Ranskassa Kaarle IX:n hääpöydässä.[5] Vasta 1630-luvulta se alkoi yleistyä Keski-Euroopan keittiöissä. Usein kalkkuna ajatellaan virheellisesti saapuneeksi Eurooppaan jo 1500-luvulla. Sekaannuksia on aiheuttanut muun muassa tunnettu maalaus Henrik VIII:sta, jossa hänellä on kädessään suuri linnun koipipala, joka muistuttaa kovasti mittasuhteiltaan kalkkunaa. On arvioitu, että taiteilija on ottanut hieman vapauksia ja liioitellut palan kokoa, tai sitten kyseessä on ollut ankan tai hanhen koipipala.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Meleagris gallopavo IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ ITIS (taksonomian lähde)
- ↑ Nelson, D.K.: Subspecies of North American Wild Turkey Outdoor Alabama.
- ↑ Amerikan tipu pesiytyi suomalaiseen joulupöytään 1998. Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Piikkiö.
- ↑ Back to our Pilgrim Roots: Heritage Turkey Project Foodie, USA.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- ravintosisältö fineli.fi
Sivulta puuttuu