Olkiluodon ydinvoimalaitos

Wikipedia
Ohjattu sivulta Olkiluodon ydinvoimala
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Havainnekuva Olkiluodosta Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön valmistuttua. Keskellä Olkiluoto 1.

Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoella ja sen omistaa Teollisuuden Voima Oyj (TVO). Olkiluodolla tuottaa sähköä kaksi ydinvoimalaitosyksikköä, joiden molempien nimellissähköteho on 880 megawattia[1]. Vuosittainen sähköntuotanto on hieman yli 14 TWh[2], joka on reilut 16 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Kolmas yksikkö on rakenteilla ja tämän EPR-tyyppisen reaktorin arvioidaan valmistuvan käyttöönottokuntoon vuosien 2018-2020 välisenä aikana. Reaktorin oli määrä valmistua alun perin toukokuussa 2009, josta laitostoimittaja on lykännyt valmistumisajankohtaa useita kertoja.[3][4] Uuden ydinvoimalaitosyksikön toimittaa Areva NP:n ja Siemens AG:n muodostama konsortio, ensin mainitun toimittaessa reaktorin ja jälkimmäisen vastatessa turbiinilaitoksesta. Vuonna 2010 yhtiö sai luvan rakentaa saarelle vielä neljännen ydinvoimalayksikön.[5]

TVO tuottaa osakkailleen sähköä Mankala-periaatteella, eli myy tuottamansa sähkön omakustannushintaan omistusosuuksien suhteessa. Omistajat, jotka ovat pääasiassa metsä- ja sähköyhtiöitä, käyttävät tuotetun sähkön itse tai myyvät sitä eteenpäin.

Ydinvoimalaitosyksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluodon vanhat ydinvoimalaitokset eli voimalaitokset 1 ja 2.

Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n alkuperäiset nettosähkötehot olivat 660 MW, joita on erilaisilla modernisoinneilla nostettu nykyiseen 880 MW:n.[6] Viimeisimmät 20 MW:n tehonkorotukset on suoritettu vuosina 2005–2006 ja 2010–2011.[7][8] Seuraavan kerran nettosähkötehoa on suunniteltu nostettavaksi vuonna 2018, kun laitosten nykyinen käyttölupa umpeutuu.[6] Olkiluoto 3:n suunniteltu teho on 1 600 MW.

Olkiluodon ydinvoimalaitos teki vuonna 2009 käyttöhistoriansa parhaan tuotantotuloksen 14,5 terawattituntia laitosyksiköiden yhteisen käyttökertoimen ollessa 96,0 prosenttia.[9] Edellinen tuotantoennätys oli vuodelta 2007, jolloin tuotettiin 14,4 terawattituntia.[10][11]

Laitosyksikkö[12] Toimittaja, Tyyppi Nettosähköteho Rakentaminen aloitettu Kytketty verkkoon Kaupallinen tuotanto
Olkiluoto 1 ASEA-Atom, BWR 880 MW 1.2.1974 2.9.1978 10.10.1979
Olkiluoto 2 ASEA-Atom, BWR 880 MW 1.8.1975 18.2.1980 10.07.1982
Olkiluoto 3 Areva NP & Siemens AG, EPR 1 600 MW 12.8.2005 Rakenteilla Ei aloitettu

Olkiluoto 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluoto 1 ja 2 ovat ASEA-Atomin (nykyään osa Westinghousea) 1970-luvun lopulla toimittamia kiehutusvesireaktoreita. Tuolloin ruotsalainen ydinalan osaaminen oli maailman huippua, tästä esimerkkinä pääkiertopumppujen sijoitus suoraan painesäiliön reuna-alueelle, jolloin reaktorisydämen jäähdytyskiertoon ei tarvita ulkoisia putkiluuppeja. Laitosten alkuperäinen sähköteho oli 660 MW, josta sitä on nostettu useiden vaiheiden jälkeen nykyiseen sähkötehoon (1984: 710 MW, 1998: 840 MW, 2006: 860 MW, 2010: 880 MW). Tehon nostot on mahdollistanut turbiinitekniikan modernisointi ja reaktorin lämpötehon kasvattaminen kehittyneen tekniikan myötä. Laitosyksiköiden kokonaishyötysuhde on noin 34 prosenttia.[13] TVO uusi molempien laitosten matalapaineturbiinit vuoden 2010 ja 2011 vuosihuolloissa, kuten myös ykkösyksikön generaattorin. Hyötysuhde parani muutosten seurauksena noin prosentiyksikön, jolloin samalla reaktorin tuottamalla lämpöteholla saadaan tuotettua 25 megawattia enemmän sähkötehoa.

Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia. Laitosyksiköllä sattuneet INES-2 luokan tapahtumat:

1985 Ulospuhallusjärjestelmän ohjausjärjestelmän viat
1989 Metallijauhetta säätösauvakoneistossa ja primääripiirissä

Reaktori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reaktori koostuu painesäiliöstä, jonka sisällä on polttoaine, säätösauvat, vedenerotin ja höyrynkuivain. Vesi pumpataan syöttövesipumpuilla reaktoriin, jossa se kiertää pääkiertopumppujen aikaansaamassa pääkiertovirtauksessa. Veden kiertäessä reaktorisydämen läpi osa siitä höyrystyy ja kulkee vedenerottimen sekä höyrynkuivaimen kautta turbiinille veden palautuessa takaisin pääkiertovirtaukseen. Reaktorisydän koostuu 121 säätösauvasta ja 500 polttoainenipusta, joissa on uraania noin 90 tonnia. Reaktorin teho säädetään säätösauvoilla ja pääkiertopumpuilla. Tarvittaessa ketjureaktio voidaan nopeasti pysäyttää tekemällä pikasulku (alle 4 s), joka nostaa säätösauvat reaktoriin vedellä, joka on paineistettu typen avulla. Normaalisti säätösauvoja siirretään sähkömoottoreilla. Jos säätösauvat eivät toimi lainkaan voidaan ketjureaktio silti pysäyttää pumppaamalla boorihappoa sisältävää vettä reaktoriin, jolloin neutronit absorboituvat booriin.[13]

Tietoja reaktorista
Reaktorin lämpöteho 2 500 MW
Höyrynvirtaus 1 260 kg/s
Käyttöpaine 70 bar
Syöttöveden lämpötila 185°C
Tuorehöyryn lämpötila 286°C
Polttoainenippujen määrä 500
Polttoainesauvoja nipussa 91–100
Polttoainenipun massa 292–331 kg
Uraanin kokonaismassa n. 90 t
Säätösauvojen lukumäärä 121

Turbiinilaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja neljästä matalapaineturbiinista, kaikki turbiinit ovat kaksivirtaustyyppisiä. Höyry paisuu ensin korkeapaineturbiinissa, josta se kulkee välitulistimille. Kosteudenerottimissa erotetaan höyrystä vesi ja välitulistimissa tulistetaan höyry, jonka jälkeen se paisuu matalapaineturbiineissa lauhduttimen paineeseen. Lauhduttimessa höyry tiivistyy vedeksi, jonka jälkeen se pumpataan lauhdepumpuilla kolmen matalapaine-esilämmittimen lävitse edelleen syöttövesipumpuille. Syöttövesi kulkee vielä kahden korkeapaine-esilämmittimen lävitse ennen saapumistaan reaktoriin. Tehoajolla turbiinissa kiertää kaikkien kiehutusvesilaitosten tapaan reaktorin neutronisäteilyssä aktivoitunut höyry eikä turbiinin luo pääse.[13]

Tietoja turbiinilaitoksesta
Tuorehöyryn paine 67 bar
Tuorehöyryn lämpötila 283°C
Välitulistushöyryn paine 6,5 bar
Välitulistushöyryn lämpötila 250°C
Kierrosluku 3 000 rpm
Lauhduttimen paine 0,05 bar
Jäähdytysveden määrä 29 500 kg/s
Jäähdytysveden lämpötilan nousu 13°C

Olkiluoto 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluoto 2 on lähes identtinen kuin Olkiluoto 1 muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Laitosyksikön teho nostettiin 880 megawattiin vuonna 2011 modernisoimalla turbiinitekniikkaa.[8]

Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia. Ainoa laitosyksiköllä sattunut INES-2 luokan tapahtuma:

1991 Kytkinlaitospalosta aiheutunut ulkoisten sähköverkkojen menetys

Olkiluoto 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluodon kolmas voimala rakenteilla vuonna 2009.
Katso myös European Pressurized Water Reactor

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluodon ydinvoimalaitokseen aloitettiin 12. elokuuta 2005[14] eduskunnan äänestettyä rakentamisen puolesta 2002. Voimalaitoksen piti alunperin alkaa tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon vuoden 2009 kesäkuussa, mutta voimalan valmistumista on lykätty eteenpäin lukuisia kertoja. Vuoden 2013 tammikuussa yksikön arvioitiin valmistuvan mahdollisesti vuoden 2015 aikana.[15] Voimalaitoksen arvioitu kokonaiskustannus on noussut alkuperäisestä noin 3 miljardista eurosta noin 8,5 miljardiin euroon.[16]

Olkiluoto 3 on EPR-tyyppinen voimala ja ensimmäinen laatuaan maailmassa. Valmistuessaan reaktori on myös sähköteholtaan suurin, 1 600 MW, mikäli Kiinaan, Shandongin maakuntaan rakenteilla oleva 2 × 1 750 MW:n Taishan ydinvoimalaitos ei valmistu ennen Olkiluoto 3:a.[17] Voimala on kehitetty hyödyntäen ranskalaisten N4- (entinen Framatome ANP) ja saksalaisten Konvoi-painevesilaitosten kokemuksia. Se edustaa niin kutsuttua kolmannen sukupolven ydinvoimalaitostekniikkaa. Laitoksen perusratkaisut pohjautuvat jo käytössä olevaan tekniikkaan, mutta sen energiataloutta, polttoaineenkulutusta, huollettavuutta ja turvallisuutta on edelleen kehitetty. Reaktorissa on varauduttu myös reaktoriytimen sulamiseen, ja kaksinkertainen suojarakennus on mitoitettu kestämään matkustajalentokoneen törmäys. Valmistuttuaan voimala työllistää noin 200 henkeä.

Reaktori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painevesilaitoksessa reaktorissa oleva vesi ei kiehu vaan kuumentunut primääripiirin vesi höyrystää sekundääripiirin vettä höyrystimissä, jotka ovat U-putkityyppisiä lämmönvaihtimia. Primääripiiri koostuu reaktorista ja paineistimesta, sekä neljästä pääkiertopiiristä, joissa kussakin on pääkiertopumppu, höyrystin ja tarvittavat putkistot. Reaktorin pikasulku voidaan tehdä pudottamalla säätösauvat tai pumppaamalla booripitoista vettä reaktoriin.

Tietoja reaktorista
Reaktorin lämpöteho 4 300 MW
Primääripiirin virtaus 22 250 kg/s
Käyttöpaine 155 bar
Reaktoriin tulevan veden lämpötila 295,9°C
Reaktorista lähtevän veden lämpötila 327,5°C
Polttoainenippujen määrä 241
Polttoainesauvoja nipussa 265
Polttoainenipun massa 735 kg
Uraanin kokonaismassa n. 128 t
Polttoaineen kulutus noin 32 t vuodessa
Säätösauvojen lukumäärä 89

Turbiinilaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siemensin valmistama turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja kolmesta matalapaineturbiinista[18], muuten prosessi on hyvin samankaltainen kuin kahdella aikaisemmallakin laitosyksiköllä. Esilämmittimiä on enemmän kuin vanhemmilla laitoksilla. Painevesilaitoksen turbiinin luo pääsee myös käytön aikana, koska primääripiirin aktivoitunut vesi kiertää ainoastaan reaktorirakennuksen sisällä.

Tietoja turbiinilaitoksesta
Tuorehöyryn paine 75,5 bar
Tuorehöyryn lämpötila 290°C
Tuorehöyryn massavirta 2 443 kg/s
Välitulistushöyryn paine 9,5 bar
Välitulistushöyryn lämpötila 278°C
Kierrosluku 1 500 rpm
Lauhduttimen paine 0,03 bar
Jäähdytysveden määrä 57 000 kg/s

TVO:n mukaan vuonna 2005 yli 60 suomalaista yritystä oli osakkaana OL3-hankkeessa.[19] Osakkaat rahoittavat hankkeen ja jakavat laitoksen tuottaman sähkön osakkuuksien suhteessa.

Olkiluoto 4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluoto 4 YVA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuden Voima teki vuosina 2007–2008 ympäristövaikutusten arviointia Olkiluotoon sijoitettavalle neljännelle ydinvoimalaitosyksikölle, jonka sähköteho olisi 1 000–1 800 megawattia. Jos suunnitelma toteutuu tavoitteena olisi rakentamisen aloittaminen 2013 ja voimalaitoksen käyttöön ottaminen noin 2018.[20] YVA-selostus saatiin valmiiksi ja jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle 14. helmikuuta 2008.[21]

Säteilyturvakeskus julkaisi lausuntonsa YVA-selostuksesta 22. huhtikuuta 2008. Säteilyturvakeskus totesi YVA-selostuksen kattavan Olkiluodon mahdollisen neljännen laitosyksikön ympäristövaikutukset STUK:n kannalta. Lausunnossa todettiin kuitenkin parannettavaa mm. merenpinnan nousun, mahdollisen onnettomuuden vaikutusten ja väestönsuojelutoimien ja jäähdytysvesiratkaisujen osalta, joita on esitettävä kattavammin mahdollisessa rakentamislupahakemuksessa.[22][23]

Sen jälkeen kun valtioneuvosto oli hyväksynyt hankkeen, eduskunta päätti 1. heinäkuuta 2010 äänin 120-72 myöntää luvan yksikön rakentamiseen.[5]

Olkiluoto 4 periaatepäätöshakemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuden Voima jätti 25.4.2008 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Olkiluotoon. Samaan aikaan Posiva Oy toimitti periaatepäätöshakemuksen OL4:n käytetyn ydinpolttoaineen huollosta.

TVO esittää tiedotteessaan, että Olkiluodon 4:n yksikön rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, sillä uusi yksikkö auttaa vähentämään merkittävästi sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä ja sähkön tuontiriippuvuutta sekä lisää kohtuuhintaisen perusvoiman tuotantoa Suomessa.[24] TVO ilmoittaa hakemuksessaan harkitsevansa viittä eri laitosvaihtoehtoa:

Tammikuussa 2013 TVO tiedotti, että kaikki viisi laitostoimittajaa ovat tehneet tarjouksen laitoksen rakentamisesta. Rakennuslupahakemus on tarkoitus jättää vuoteen 2015 mennessä.[25]

Alustavassa turvallisuusarviossaan Säteilyturvakeskus on todennut, ettei mikään laitosvaihtoehdoista sellaisenaan täytä suomalaisia turvallisuusvaatimuksia, mutta että kaikki laitosvaihtoehdot ovat muokattavissa täyttämään suomalaiset vaatimukset. Olkiluodon laitospaikka soveltuu myös muutoin uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen.[26]

Periaatepäätöshakemuksesta on kuultu alueen kuntia, eri viranomaisia ja useita etujärjestöjä. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan Olkiluoto soveltuu hyvin uuden ydinvoimalaitosyksikön sijaintipaikaksi.[27] Ulkoasiainministeriön mukaan Suomessa käynnissä olevien yksiköiden hyvä luotettavuus ja Olkiluoto 3 -yksikön rakennustyöt ovat osaltaan vaikuttaneet myönteisesti Suomi-kuvaan.[28] Ministeriöistä kriittisin on Maa- ja metsätalousministeriö, joka edellyttää myös uusiutuvan energian käytön ja energian säästötoimien lisäämistä, mikäli ydinvoimalaitosyksikkö päätetään rakentaa. Lisäksi OL4-yksikön lauhdevesijärjestelmä olisi varustettava kalaesteillä, jotka vähentäisivät kalastukselle aiheutuvaa haittaa.[29]

Olkiluodon ydinjätteen varastointialue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitosalueella sijaitsee myös reaktoreissa syntyneen ydinjätteen varasto, jossa on vesialtaissa varastoituna kaikki Olkiluodossa syntynyt ydinjäte odottamassa mahdollista loppusijoitusta. Vielä ei ole tiedossa, minne ja millä tavalla Olkiluodon reaktoreiden tuottama ydinjäte voidaan sijoittaa tulevaisuudessa turvallisesti.

Vuonna 1998 Olkiluodon varastossa oli korkea-aktiivista ydinjätettä 800 tonnia. Ydinvoimalaitosten suunnitellun 40 vuoden käyttöiän aikana korkea-aktiivista ydinjätettä arvioidaan syntyvän laitoksista yhteensä noin 2600 tonnia. Jos laitosten käyttöikää pidennettäisiin suunnitellusti 60:een käyttövuoteen, syntyisi korkea-aktiivista jätettä yhteensä noin 4000 tonnia. Ydinjätteen määrän arvioinnissa on huomioitava vielä Olkiluotoon rakennettavan viidennen laitosyksikön tuottama ydinjäte. Mikäli hanke toteutuu, ydinjätteen kokonaismäärä nousee 2500 tonnilla, eli Olkiluodon ydinlaitosalueelle väliaikais-varastoitaisiin 6500 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä. [30]

Suunnitelmat ydinjätteen pitkäaikaiseen varastoimiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastoilla pakataan voimalaitoksilla syntynyt jäte betoniarkkuihin ja viedään välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan loppusijoitusluolaan. Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus on suunniteltu tehtäväksi Olkiluotoon mahdollisesti rakennettavaan ydinjätteen loppusijoitusluolaan. Loppusijoitusluolan tutkimiseksi on rakennettu kallioon tutkimustila (Onkalo), joka ulottuu noin neljän sadan metrin syvyyteen kallioperässä.

Vierailukeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluodon ydinvoimalan vierailukeskus.

Voimalaitoksen lähellä sijaitsee ydinvoimayhtiö TVO:n ylläpitämä vierailukeskus, jossa voi käydä tutustumassa ydinsähkön tuotantoon sekä ydinjäteyhtiö Posivan kaavailemaan korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen. Vierailukeskuksessa on myös ilmaiseksi jaossa TVO:n ja sen yhteistyökumppanien materiaalia ydinvoimaan liittyen.[31]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 880 MW:n kiehutusvesireaktorit OL1 ja OL2 (HTML) Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 10.2.2008.
  2. 2006 Vuosikertomus (PDF) Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
  3. TVO: Olkiluoto 3:n valmistuminen voi siirtyä vuoteen 2012 Vuoden aikana on työmaan vahvuus kaksinkertaistunut ja useat pääkomponentit ovat valmistuneet (HTML) 17.10.2008. Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 31.10.2008.
  4. IL/STT: Olkiluoto 3 taas ongelmissa (HTML) Iltalehti. 15.10.2009. Iltalehti. Viitattu 08.12.2009. fi
  5. a b Uutinen Helsingin Sanomien verkkosivulla 1.7.2010
  6. a b TS: TVO haluaa korottaa vanhojen ydinvoimaloiden tehoa Olkiluodossa 22.11.2012. Tekniikka & Talous. Viitattu 19.5.2014.
  7. Olkiluodon teho kasvaa 16.5.2006. Turun Sanomat. Viitattu 19.5.2014.
  8. a b Olkiluodon ykkösyksikön teho nousi 20 megawattia 3.1.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.5.2014.
  9. TVO: Olkiluodossa erinomainen tuotantovuosi 2009 (HTML) 4.1.2010. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 5.1.2010.
  10. Taloussanomat–STT: Olkiluodosta tulvi kaikkien aikojen sähkövirtaus (XHTML) Taloussanomat. Viitattu 2.1.2007.
  11. Olkiluodon voimalaitos teki tuotantoennätyksen (HTML) 2.1.2008. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 2.1.2008.
  12. Finland, Republic of: Nuclear Power Reactors (HTML) Power Reactor Information System. IAEA. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
  13. a b c Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (PDF) Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
  14. Olkiluoto-3 IAEA Power Reactor Information System. Viitattu 11.4.2007.
  15. Olkiluoto 3:n automaatio on yhä levällään. Tekniikka & Talous, 1.2.2013.
  16. TVO ei hätkähdä Olkiluoto 3:n noussutta hinta-arviota YLE Uutiset. Viitattu 1.2.2013.
  17. Taishan nuclear power plant to be one of world's largest 22.12.2009. People's Daily Online. Viitattu 14.3.2011.
  18. Olkiluoto 3 "EPR – Characteristics" (HTML) Areva NP. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
  19. TVO: Olkiluoto 3 investment decision made - European pressurized water reactor supply contract signed today (HTML) 2005. Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 1.2.2013.
  20. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto (PDF) Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 22.1.2008.
  21. Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön YVA-selostus valmis – Selostus jätettiin tänään työ- ja elinkeinoministeriölle (HTML) 14.2.2008. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 15.2.2008.
  22. OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-SELOSTUS (PDF) STUK. Viitattu 22.4.2008.
  23. STUKin lausunto Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitoksen YVA-selostuksesta: Merenpinnan nousu arvioitava huolellisesti (HTML) 22.4.2008. STUK. Viitattu 22.4.2008.
  24. TVO:n tiedote 25.4.2008
  25. TVO:lla edessä tarjousten vertailun suururakka 31.1.2013. Satakunnan Kansa. Viitattu 31.1.2013.
  26. Alustava turvallisuusarvio Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitoshankkeesta. STUK. 8.5.2009. Viitattu 13.10.2009
  27. LAUSUNTO TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISTA KOSKEVASTA PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA. Ympäristöministeriö. Dnro YM155/04/2008. Viitattu 13.10.2009
  28. Lausuntopyyntö Teollisuuden Voima Oyj:n uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevasta periaatepäätöshakemuksesta. Ulkoministeriö. Dnro HEL 6341-11. Viitattu 13.10.2009
  29. Maa- ja metsätalousministeriön lausunto TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISTA KOSKEVASTA PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA. Maa- ja metsätalousministeriö. Dnro 2066/99/2008. Viitattu 13.10.2009
  30. http://www.tkk.fi/Units/AES/courses/crspages/tfy170_00/02_sijoitusmalli.pdf
  31. Tule vierailulle (HTML) Teollisuuden Voima Oy.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olkiluodon ydinvoimalaitos.

Koordinaatit: 61°14′13″N, 021°26′27″E