Shandong

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shandong
山东省
Shāndōng shěng
Shandongin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Shandongin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio Kiina
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi maakunta
 – Hallinnollinen keskus Jinan
Pinta-ala 153 000 km² (19.)
Väkiluku (2001) 90 410 000 (2.)
 – Väestötiheys 591 as/km²
BKT (2002) 1 055 mrd. RMB
 – asukasta kohti 11 700 RMB
www.sd.gov.cn

Shandong (yksinkertaistetut merkit: 山东; perinteiset merkit: 山東; pinyin: Shāndōng) on Kiinan maakunta. Shandong sijaitsee Keltaisenmeren ja Bohainmeren rannalla.

Shandongin nimen vanha suomenkielinen latinisaatio on Šantung.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shandongia ympäröivät Hebei idässä ja luoteessa, Bohainmeri pohjoisessa, Keltainenmeri idässä, Jiangsu ja Anhui etelässä sekä He'nan lounaassa. Keltainenjoki laskee mereen maakunnan alueella. Sen läpi kulkee myös Kiinan suuri kanaali. Maakunnalla on 3 000 kilometriä rannikkoa.

Merkittäviä kaupunkeja: Jinan, Qingdao, Rizhao, Yantai, Zibo.

Maantieteellisiä kohteita:

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuun neljännen päivän liike 1919 osoittamassa mieltään mm. siksi, että Shangdongia ei palautettu kiinalaisille, vaan annettiin Japanin toimilupa-alueeksi.

Kungfutse syntyi Shandongin maakunnassa 555 eaa. Keltaisten turbaanien kapina alkoi Han-dynastian aikaan vuonna 184 Shandongista ja Hunanista. Maakunnan aseman Shandong sai Ming-dynastian aikana.

Qing-dynastian loppuaikoina 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa eräät eurooppalaiset valtiot vaativat itselleen maa-alueita Shandongista, jolloin syntyi levottomuuksia, mm. boksarikapina. Yuan Shikai nimitettiin Beiyangin ministeriksi boksarikapinan jälkeen 1902. Tähän alueeseen kuuluivat Hebei, Liaoning ja Shandong.

Shangdong kuului Saksan toimilupa-alueeseen. Kiinan tasavalta oli liittynyt ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen rinnalle Japanin tapaan. Kiinalaiset odottivat, että Saksa häviäisi sodan ja Saksan toimilupa-alueet palautuisivat Kiinan omaan hallintaan. Versailles’n rauhassa päätettiin kuitenkin siirtää saksalaisten toimilupa-alueet japanilaisille, jonka vuoksi Pekingissä opiskelijat muodostivat toukokuun neljännen päivän liike. Liike osoitti mieltään päätöstä vastaan. Toukokuun neljännen päivän liikkeestä alkoi kiinalaisen nationalismin muodostuminen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shandong on Kiinan merkittävimpiä maakuntia puuvillan, vehnän, kullan ja timanttien tuotannossa.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistot ja korkeakoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakulinen, Kerkko 2006: Paikannimet, s. 487. WSOY, Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]