Reposaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Reposaari
Reposaaren Kirkkokatu.
Reposaaren Kirkkokatu.
Kaupunki Pori
Suuralue Meri-Pori
Koordinaatit 61.61184°N, 21.445273°E
Kaupunginosa nro 71
Väkiluku 836 [1]  (2013)
Postinumerot 28900
Kuva Reposaaren Linnakepuiston rannalta. Kuvassa näkyy Linnakepuiston rantaa, Reposaaren aallonmurtaja, kaksi tuulivoimalaa (jotka sijaitsevat aallonmurtajan päällä) sekä taustalla Mäntyluodon satamaa.

Reposaari (ruots. Räfsö[2]) on kylä, Porin kaupunginosa Meri-Poriksi kutsutulla alueella ja Kokemäenjoen suiston uloin saari aivan Selkämeren ulapan äärellä. Puolentoista neliökilometrin kokoisella saarella asuu noin tuhat henkilöä. Vuonna 1978 asukkaita oli 1 080.[3]

Reposaaren eli Räfsön nimi esiintyy Porin satamalaitoksen perustamiskirjassa muodossa Reffzöö. Reposaaren nimen suomennos on itse asiassa erehdys, sillä Reffzöö ei viittaa kettuun (ruots. räv, vanh. räf) vaan riuttaan (ruots. rev, vanh. ref). Oikea nimitys juontuu vedenalaisesta riutasta, joka nousi aikojen kuluessa maankohoamisen myötä saareksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähystystorni Reposaaren Linnakepuistossa. Alkuperäinen torni rakennettiin vuonna 1936 tähystyksen ja ilmavalvonnan tehostamiseksi. Talvisodan aikana tornissa työskentelivät lotat ja sotilaspojat, koska Mäntyluodon satamaa pommitettiin lähes päivittäin. Vuonna 1992 koko Linnakepuistoa entisöitiin, ja nykyinen torni rakennettiin. Turvallisuussyistä uusi torni eroaa vanhasta: portaat kiertävät tornia ja kaidemateriaalina käytettiin painekyllästettyä puuta. Näköalatornin ylätasanne uudistettiin vuonna 2007 ja samalla kulkuportaat kunnostettiin. Uuden tornin korkeus merenpinnasta on 17 metriä ja maanpinnasta 12 metriä. Kirkkaalla säällä tornista näkee 22 kilometrin päähän.

Suojaisan ja syvän luonnonsatamansa ansiosta Reposaari oli jo varhain tunnettu välietappi tultaessa Itämereltä Pohjanmaan jokisuistojen kauppapaikoille. Vuonna 1558 Juhana Herttua antoi saaren vastaperustetulle Porin kaupungille ”nautittavaksi ja käytettäväksi”. Alkuun saari oli lähinnä karjanlaitumena, mutta jo 1600-luvulla sen satamaa alettiin käyttää isoimpien laivojen lastaamiseen.

Reposaaren sataman kehitys oli nopeaa. Jo vuonna 1770 saarelta lastattiin puutavaran lisäksi muun muassa 80 000 tynnyriä tervaa. Myös laivanvarustus saatiin käyntiin. Vuonna 1774 ensimmäisen Porissa rakennetun laivan Gustaf III:n kotisatama oli Reposaari. Laivojen lastaaminen ja purkaminen tapahtui Reposaaressa pitkään ilman monimutkaisempia satamarakennelmia. Reposaarella oli siihen pitkät perinteet. Vuonna 1778 Reposaareen rakennettiin ensimmäinen laituri. Rakennelma tehtiin porvariston päivätyöllä ja kaupungin varoilla. Porin satamalaitoksen syntymäpäivänä pidetään yleisesti Floran päivää 13. toukokuuta 1780. Tuolloin Porin maistraatti teki päätöksen periä satamassa käyviltä laivoilta satamamaksua Reposaarelle rakennetun laiturin kunnossapitämiseksi.

1700-luvun alussa Turun yliopiston professori Israel Nesselius esitti kirjoituksessaan ”Om Finnland Hufwudstad och Hufwud-commersie” suunnitelman, jossa Reposaaresta olisi tullut Suomen pääkaupunki. Samaisessa suunnitelmassa luonnosteltiin myös yhtenäisen vesireitin avaamista Saimaalta Päijänteen ja Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Vaikka suunnitelmat eivät toteutuneetkaan, Reposaari oli hetken 1870-luvulla Suomen vilkkain vientisatama. Björneborgs Tidning kirjoitti 20. kesäkuuta 1877, että sataman redillä oli tuolloin yhtä aikaa jopa 160 laivaa odottamassa lastausta tai purkua. Tämän jälkeenkin Reposaari oli pitkään tärkeä vientisatama, kunnes Mäntyluotoon rakennettiin moderni satama ja sinne rautatie.

Ruotsalaisen pääoman turvin rakennettiin vuonna 1873 Reposaaren höyrysaha, joka oli 1900-luvulle tultaessa kehittynyt erääksi koko Suomen merkittävimmistä sahalaitoksista. Sahan perustaminen merkitsi radikaalia käännettä Reposaaren kehitykselle: miltei asumattomasta ulkosaaresta tulikin yhtäkkiä vilkas kaupunkimainen saha- ja satamayhdyskunta ja sen etäisyys kantakaupungista vain vahvisti yhdyskunnan omaa identiteettiä. Saha ehti juuri täyttää pyöreät sata vuotta, kun se lakkautettiin vanhanaikaisena ja kapasiteetiltaan riittämättömänä vuonna 1974. Sahan työväen asunnot ovat edelleen käytössä, mutta asukkaat ovat joutuneet etsimään itselleen töitä muualta.

Toinen merkittävä työllistäjä Reposaaressa oli 1900-luvun alussa perustettu Reposaaren Konepaja.

Reposaaren seurakunta itsenäistyi Porin kaupunki- ja maaseurakunnasta vuonna 1931, mutta jäi yhteistalouteen sen kanssa. [4]

Reposaarelle oli mahdollista päästä vain vesitse vuoteen 1956 saakka, jolloin valmistui saaren ja mantereen välille monien pikku saarten ja luotojen yli kulkeva pengertie. Reposaaresta on kesäisin yhteys Porin keskustaan vesibussi m/s Charlotalla.

Asukkaat ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reposaarella oli aikoinaan poikkeuksellinen tapa, nimittäin vielä 1990-luvulla päivisin pidettiin tunnin siesta, jolloin kaupat suljettiin ja ihmiset katosivat kaduilta.[5] Reposaaressa sijaitsi aikoinaan myös Suomen pienin Alko.[6]

Tunnettuja reposaarelaisia ovat muun muassa laulaja Eino Grön ja painin olympiavoittaja Kelpo Gröndahl. Merkittävä vaikuttaja saaren musiikkielämään on ollut vuonna 1956 Reposaaren seurakunnan kanttori-urkuriksi valittu säveltäjä Väinö I. Haapalainen. Myös -yhtyeen perustajiin kuulunut Jussi Hakulinen on alun perin Reposaaresta kotoisin. Nykyisin Reposaaren ja Porin suurin elävän musiikin vaikuttaja ja ylläpitäjä on Reposaaren Elävän Musiikin Yhdistys ry, RELMU. Yhdistys järjestää Räpsöö Bluesin, Räpsöö Rockin ja bändi-iltoja ynnä muita tapahtumia ympäri Poria. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää elävän musiikin harrastamista Porissa, muun muassa olemalla yhteistyössä Reposaaren Musiikkikoulun kanssa.

Vuonna 2008 Reposaaressa järjestettiin loma-asuntomessut. Tapahtuma oli osa Porin 450-vuotisjuhlaa. Messujen teemana oli esitellä loma-asumista kaupunkimaisessa, historiallisessa, merellisessä ja rauhallisessa ympäristössä lähellä kaupungin palveluita.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalaravintola Merimesta.

Tunnettuja Reposaaressa syntyneitä tai vaikuttaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konsernihallinto, Taloushallinto: Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013 (PDF) (3.6 Väestö osa-alueittain ja kaupunginosittain vuosina 2004–2013, sivut 14–15) toukokuu 2013. Porin kaupunki. Viitattu 29.11.2013.
  2. Svenska ortnamn i Finland kotus. Viitattu 26.11.2012.
  3. Facta 2001 osio 13 s. 647
  4. Otavan iso tietosanakirja, osa 7, palsta 426. Helsinki: Otava, 1964.
  5. Heino, Jari: Vapaana keskellä päivää. Turun Sanomat, 8.6.2003. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.4.2009.
  6. Rekola, Orwo: Mitä muuta olisit voinut kokea Reposaaressa!. Satakunnan yrittäjä, 6/2008, s. 18. Satakunnan Yrittäjät ry. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.4.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reposaari.

Koordinaatit: 61°36′45″N, 21°26′00″E