Reposaari

Reposaari 71. kaupunginosa
Kaupunki	Pori
Suuralue	Meri-Pori
Postinumerot	28900

Kuva Reposaaren Linnakepuiston rannalta. Kuvassa näkyy Linnakepuiston rantaa, Reposaaren aallonmurtaja, kaksi tuulivoimalaa (jotka sijaitsevat aallonmurtajan päällä) sekä taustalla Mäntyluodon satamaa.

Reposaari (ruots. Räfsö) on kylä, Porin kaupunginosa Meri-Poriksi kutsutulla alueella ja Kokemäenjoen suiston uloin saari aivan Selkämeren ulapan äärellä. Puolentoista neliökilometrin kokoisella saarella asuu noin 1000 henkilöä. Vuonna 1978 asukkaita oli 1080.

Reposaaren eli Räfsön nimi esiintyy Porin satamalaitoksen perustamiskirjassa muodossa Reffzöö. Reposaaren nimen suomennos on itse asiassa erehdys, sillä Reffzöö ei viittaa kettuun (ruots. räv, vanh. räf), vaan riuttaan (ruots. rev, vanh. ref). Oikea nimitys juontuu vedenalaisesta riutasta, joka nousi aikojen kuluessa maankohoamisen myötä saareksi.

Historia

Tähystystorni Reposaaren Linnakepuistossa. Alkuperäinen torni rakennettiin vuonna 1936 tähystyksen ja ilmavalvonnan tehostamiseksi. Talvisodan aikana tornissa työskentelivät lotat ja sotilaspojat, koska Mäntyluodon satamaa pommitettiin lähes päivittäin. Vuonna 1992 koko Linnakepuistoa entisöitiin, ja nykyinen torni rakennettiin. Turvallisuussyistä uusi torni eroaa vanhasta: portaat kiertävät tornia ja kaidemateriaalina käytettiin painekyllästettyä puuta. Näköalatornin ylätasanne uudistettiin vuonna 2007 ja samalla kulkuportaat kunnostettiin. Uuden tornin korkeus merenpinnasta on 17 metriä ja maanpinnasta 12 metriä. Kirkkaalla säällä tornista näkee 22 kilometrin päähän.

Suojaisan ja syvän luonnonsatamansa ansiosta Reposaari oli jo varhain tunnettu välietappi tultaessa Itämereltä pohjanmaan jokisuiston kauppapaikoille. Vuonna 1558 antoi Juhana Herttua saaren vastaperustetulle Porin kaupungille "nautittavaksi ja käytettäväksi". Alkuun saari oli lähinnä karjanlaitumena, mutta jo 1600-luvulla sen satamaa alettiin käyttää isoimpien laivojen lastaamiseen.

Reposaaren sataman kehitys oli nopeaa. Jo vuonna 1770 saarelta lastattiin puutavaran lisäksi muun muassa 80 000 tynnyriä tervaa. Myös laivanvarustus saatiin käyntiin. Vuonna 1774 ensimmäisen Porissa rakennetun laivan Gustaf III:n kotisatama oli Reposaari. Laivojen lastaaminen ja purkaminen tapahtui Reposaaressa pitkään ilman monimutkaisempia satamarakennelmia. Reposaarella oli siihen pitkät perinteet. Vuonna 1778 Reposaareen rakennettiin ensimmäinen laituri. Rakennelma tehtiin porvariston päivätyöllä ja kaupungin varoilla. Porin satamalaitoksen syntymäpäivänä pidetään yleisesti Floran päivää 13.5.1780. Tuolloin Porin maistraatti teki päätöksen periä satamassa käyviltä laivoilta satamamaksua Reposaarelle rakennetun laiturin kunnossapitämiseksi.

1700-luvun alussa Turun yliopiston professori Israel Nesselius esitti kirjoituksessaan "Om Finnland Hufwudstad och Hufwud-commersie" suunnitelman, jossa Reposaaresta olisi tullut Suomen pääkaupunki. Samaisessa suunnitelmassa luonnosteltiin myös yhtenäisen vesireitin avaamista Saimaalta Päijänteen ja Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Vaikka suunnitelmat eivät toteutuneetkaan, oli Reposaari hetken 1870-luvulla Suomen vilkkain vientisatama. Björneborgs Tidning kirjoitti 20. kesäkuuta 1877 että sataman redillä oli tuolloin yhtä aikaa jopa 160 laivaa odottamassa lastausta tai purkua. Tämän jälkeenkin Reposaari oli pitkään tärkeä vientisatama, kunnes Mäntyluotoon rakennettiin moderni satama ja sinne rautatie.

Ruotsalaisen pääoman turvin rakennettiin vuonna 1873 Reposaaren höyrysaha, joka 1900-luvulle tultaessa oli tullut erääksi koko Suomen merkittävimmistä sahalaitoksista. Sahan perustaminen merkitsi radikaalia käännettä Reposaaren kehitykselle: miltei asumattomasta ulkosaaresta tulikin yhtäkkiä vilkas kaupunkimainen saha- ja satamayhdyskunta ja sen etäisyys kantakaupungista vain vahvisti yhdyskunnan omaa identiteettiä. Saha ehti juuri täyttämään pyöreät 100 vuotta kun se lakkautettiin vanhanaikaisena ja kapasiteetiltaan riittämättömänä vuonna 1974. Sahan työväen asunnot ovat edelleen käytössä, mutta asukkaat ovat joutuneet etsimään itselleen töitä muualta.

Toinen merkittävä työllistäjä Reposaaressa oli 1900-luvun alussa perustettu Reposaaren Konepaja.

Reposaarelle oli mahdollista päästä vain vesitse vuoteen 1956 saakka, jolloin valmistui saaren ja mantereen välille monien pikku saarten ja luotojen yli kulkeva pengertie. Reposaaresta on kesäisin yhteys Porin keskustaan vesibussi m/s Charlotalla.

Asukkaat ja tapahtumat

Reposaaren sataman läheisyydessä sijaitsevat Reposaaren loma-asuntomessujen kelluvat talot.

Reposaarella oli aikoinaan outo tapa, nimittäin vielä 90-luvulla päivisin pidettiin tunnin siesta, jolloin kaupat suljettiin ja ihmiset katosivat kaduilta. Reposaaressa sijaitsi aikoinaan myös Suomen pienin Alko.

Tunnettuja reposaarelaisia ovat muun muassa laulaja Eino Grön ja painin olympiavoittaja Kelpo Gröndahl. Myös Yö-yhtye on alun perin Reposaaresta kotoisin. Merkittävä vaikuttaja saaren musiikkielämään on ollut vuonna 1956 Reposaaren seurakunnan kanttori-urkuriksi valittu säveltäjä Väinö I. Haapalainen.

Nykyisin Reposaaren ja Porin suurin elävän musiikin vaikuttaja ja ylläpitäjä on Reposaaren Elävän Musiikin Yhdistys ry, RELMU. Yhdistys järjestää Räpsöö Bluesin, Räpsöö Rockin ja bändi-iltoja ym. tapahtumia ympäri Poria. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää elävän musiikin harrastamista Porissa, mm. olemalla yhteistyössä Reposaaren Musiikkikoulun kanssa.

Vuonna 2008 Reposaaressa järjestettiin loma-asuntomessut. Tapahtuma oli osa Porin 450-vuotisjuhlaa. Messujen teemana oli esitellä loma-asumista kaupunkimaisessa, historiallisessa, merellisessä ja rauhallisessa ympäristössä lähellä kaupungin palveluita.

Nähtävyyksiä

• Junnilan leirikeskus
• Kappeliluoto
• Museohinaaja Santtu
• Reposaaen hautausmaa
• Reposaaren kalasatama
• Reposaaren kirkko
• Reposaaren linnakepuisto
• Reposaaren tuulipuisto
• Siikaranta
• Takaranta
• Torpedovene S2:n muistomerkki
• Valonheitinkalliot

Aiheesta muualla

• Kotisivut
• Reposaari Pori-tiedossa (poritieto.com)

Pori