Kirjurinluoto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirjurinluoto
57. kaupunginosa
Kaupunki Pori
Postinumerot 28100
Kirjurinluodon kesäravintolaan johtava puistokäytävä.

Kirjurinluoto (ruots. Skrivarholmen; ent. Kriivarinluoto) on Porissa Kokemäenjoessa sijaitseva luoto sekä puistoalue. Kirjurinluodossa järjestetään mm. vuosittaiset Pori Jazz -festivaalit sekä Porispere-rockfestivaali. Alue on yksi Porin tunnetuimpia nähtävyyksiä ja osa Porin kansallista kaupunkipuistoa

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjurinluoto on yksi useista Porin keskustan tuntumassa sijaitsevista Kokemäenjoen luodoista. Se kuului 1800-luvulla kaupungin notaarin eli kirjurin luontoisetuihin, josta luoto myös on saanut nimensä. Samalla tavoin on nimetty muitakin alueen luotoja, kuten Pormestarin- ja Raatimiehenluodot. Suiston luodot ovat syntyneet sangen myöhään maankohoamisen ja joen kuljettaman lietteen ansiosta. Vielä 1500-luvulla kaupungin perustamisen aikoihin niiden paikalla lainehti avomeri.

Kirjurinluoto on alunperin ollut pieni itsenäinen luoto, mutta nykyään se on suurimmaksi osaksi maatunut kiinni suurempiin Raatimiehenluotoon ja Hanhiluotoon. Suuri osa Kirjurinluodon alueen toiminnoista sijaitseekin Hanhiluodossa ja Raatimiehenluodossa. Varsinaisessa 25 hehtaarin laajuisessa Kirjurinluodossa on vanha 1800-luvulta peräisin oleva englantilaistyylinen puisto, kesäravintola, esiintymislava sekä uimaranta.

Vesibussilaituri.

Kirjurinluoto alkoi muodostua 1700-luvun alkupuolella, vielä vuoden 1696 Porin karttaan sitä ei ollut piirretty. Vuosisadan loppuun mennessä alue oli kohonnut jo niin, että sitä alettiin käyttää karjan laidunmaana. Vuoden 1852 kartassa Kirjurin- ja Raatimiehenluodot sekä Hevosluoto ovat jo piirrettyinä. Nykyään luodot erottavat mantereesta Kokemäenjoen sivuhaarat Luotsinmäenjuopa ja Hevosluodonjuopa. [1] [2]

1800-luvun puolivälissä Kirjurinluoto toimi Etelärannan jokisatamasta kuljettavan tavaran säilytysalueena. Luodolla oli muun muassa suuri määrä lautatapuleita sekä tervatynnyreitä. Kokemäenjoen madaltumisen ja sen vaatimien kalliiden ruoppaustöiden johdosta jokisatama alkoi menettämään merkitystään 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kirjurinluodosta oli vähitellen varastoalueen sijasta muodostunut kaupungin varakkaan porvariston vapaa-ajanviettopaikka.

Vuonna 1887 apteekkari Robert Junnelius teki aloitteen, että Kirjurinluodosta rakennettaisiin oikea puisto. Suunnitelmat puiston toteuttamisesta valmistuivat vuonna 1981 puutarhuri Anders Fredrik Rydbergin laatimina. Se sisälsi muun muassa puistokäytävät ja paikan ravintolalle. Vuoden 1895 asemakaavassa Raatimiehenluodon lounaisosa säilyi vielä lastauspaikkana.

Puisto valmistui vuonna lopullisesti vuonna 1897. Vuonna 1910 puistoon rakennettiin jugendtyylinen ravintola, jonka suunnittelusta vastasivat Arthur Fagerholm ja Torkel Nordman. Laululava Kirjurinluotoon valmistui vuonna 1921. Lavalla aloitti samalla vuosikymmenellä toimintansa myös Kirjurinluodon kesäteatteri.

Vuonna 1924 luodolle valmistui uimalaitos, joka oli toiminnassa maauimalan valmistumiseen vuoteen 1957 saakka. Uimalassa oli puisin rakentein joesta erotetut altaat. Sitä reunustivat laiturirakennelmat, katsomot sekä hyppytornit.

1930-luvulla rakennettin nykyisinkin paikalla olevat pienet lammet. 1960-luvulla sen ympärille tehtiin lintuaitauksia muun muassa riikinkukkoja sekä kanadanhanhia varten.

Kirjurinluodon hiekkaranta ja nurmikkoalue sijaitsee kaupungin puoleisella rannalla. Se mukava pysähtymis- ja tapaamispaikka sekä matala uimaranta.
Kirjurinluodon hiekkaranta ja nurmikkoalue sijaitsee kaupungin puoleisella rannalla. Se mukava pysähtymis- ja tapaamispaikka sekä matala uimaranta.

Kulku Kirjurinluotoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjurinluodolle johtava Taavi-silta.

Kirjurinluotoon pääsi pitkään vain vene- tai lauttayhteydellä. Luotoon liikennöi moottorikäyttöinen lossi vuosina 1933-1968. Sitä ennen saarelle oli kulku vain veneitse.

Vuosina 1968-1973 Kirjurinluotoon johti joen pohjoisrannalta armeijan pioneerien rakentama ponttoonisilta. Vuonna 1973 saatiin ensimmäinen kiinteä yhteys, kun Raumansilta valmistui. Ponttoonisillan entiselle paikalle puolestaan valmistui kiinteä Pormestarinsilta vuonna 2001.

Vuodesta 1994 lähtien Kirjurinluotoon on lisäksi päässyt kesäaikana Etelärannasta Taavi-siltaa pitkin. Kirjurinluodon lossia ajaneen Taavi Koskisen mukaan nimetty ponttoonisilta hinataan talvikaudeksi pois ja se tuodaan paikalle aina huhtikuun aikana jäiden lähdön jälkeen.

Nykyään Kirjurinluotoon pääsee maanteitse myös pohjoisesta Valtatie 8:lta Raatimiehenluodon ja Hanhiluodon kautta 1980-luvun puolivälissä valmistuneen ohitustien ansiosta.

Kirjurinluodon rakennuksia ja toimintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sonisphre-festivaali Kirjurinluoto arenalla vuonna 2009.

Varsinaisen puiston lisäksi Kirjurinluodossa sijaitsee useita eri toimintoja.

Pori Delta Arena on vuonna 2002 valmistunut konserttipuisto, joka tunnetaan paremmin Kirjurinluoto Arenan nimellä. Raatimiehenluodossa sijaitsevalle areenalle mahtuu noin 80 000 katsojaa ja sillä järjestetään nykyään Pori Jazz -festivaalien suurimmat konsertit. Areenalla on pidetty myös muita suuria tapahtumia, kuten esimerkiksi vuonna 2011 valtakunnallinen Farmari-maatalousnäyttely. Kirjurinluoto Arena korvasi vanhan 1970-luvulla valmistuneen Lokki-lavan, joka toimii nykyään Porispere-festivaalin sekä Pori Jazz Kids Festivalin näyttämönä.

Kirjurinluodon kesäteatteri aloitti toimintansa jo 1920-luvulla paikalla olleella laululavalla. Nykyinen näyttämö katsomoineen valmistui vuonna 2008. Tammikuussa 2013 uutisoittin, että Kirjurinluotoon rakennetaan 2 500-paikkainen konserttitalo, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 2014.[3] Paikalle suunniteltiin jo 1980-luvun alussa musiikki- ja kongressitaloa, joka totetutuessaan olisi ollut yksi Suomen suurimmista.[4]

Pelle Hermannin leikkipuistoa.

Pelle Hermannin puisto on ympäri vuoden avoinna oleva ilmainen leikkipuisto, jossa kesäaikaan seikkailee lapsia viihdyttämässä maskottihahmo Viksu Mustavaris. Huoltorakennuksesta keskeltä puistoa löytyvät kahvila Koivu, sekä Kirjurinluodon infopiste, jossa myydään myös Viksu-tuotteita. Infopisteestä voi vuokrata myös liitokiekkoja lähellä olevaa frisbeegolf-rataa varten. Frisbeegolfin lisäksi Kirjurinluodossa on Suomen vanhin, vuonna 1952 toimintansa aloittanut pienoisgolfrata.

Aasiaitaus.

Lintujen lisäksi Kirjurinluodossa on kesäisin myös muita eläimia. Omista aitauksistaan löytyy muun muassa aaseja, kilejä, lampaita sekä kaneja.

Hanhiluodossa Kirjurinluodon välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kaupunginpuutarha sekä Satakunnan vihertietokeskus, joka tarjoaa puutarhanhoitoon liittyvää neuvontaa ja palvelua. Lisäksi alueella on luontopolkuja.

Kirjurinluodon uimaranta valmistui 1930-luvulla ja oli käytössä aina 1960-luvun alkupuolelle, jolloin se oli pakko sulkea teollisuuden likaaman jokiveden vuoksi. 1990-luvulle tultaessa vesi oli puhdistunut niin, että hiekkaranta voitiin rakentaa uudelleen ja uimaranta jälleen avata vuonna 1994.

Kirjurinluodon kärki.

Kirjurinluodon kärjessä on porinlaisen merenkulun ja satamien muistomerkkinä toimiva vanha purjelaivan ankkuri, joka löydettiin Mäntyluodon syväväylän ruoppaustöiden yhteydessä vuonna 1991. Kärjen edustalla joessa on myös vuonna 1969 valmistunut suihkulähde, joka kohoaa 17 metrin korkeuteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Porin kaupunki/Teollisuustyön jäljillä (1636-1765) Viitattu 4.9.2012
  2. Poritieto/Vanhan Porin kartat Viitattu 4.9.2012
  3. Poriin nousee uusi konsertti- ja kongressitalo 24.1.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.2.2013.
  4. Katso kuvat: Näitäkin suunniteltiin Kirjurinluotoon 25.1.2013. Satakunnan Kansa. Viitattu 15.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirjurinluoto.

Koordinaatit: 61°29′34″N, 021°47′6″E