Kirjurinluoto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirjurinluoto
57. kaupunginosa
Kaupunki Pori
Postinumerot 28100
Kirjurinluodon kesäravintolaan johtava puistokäytävä.

Kirjurinluoto (ruots. Skrivarholmen; ent. Kriivarinluoto) on Porissa sijaitseva Kokemäenjoen luoto ja samanniminen puistoalue. Kirjurinluodossa järjestetään muun muassa vuosittaiset Pori Jazz -festivaalit sekä Porispere-rockfestivaali. Alue on yksi Porin tunnetuimpia nähtävyyksiä ja osa Porin kansallista kaupunkipuistoa

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjurinluoto on yksi useista Porin keskustan tuntumassa sijaitsevista Kokemäenjoen luodoista. Se kuului 1800-luvulla kaupungin notaarin eli kirjurin luontoisetuihin, josta luoto myös on saanut nimensä. Samalla tavoin on nimetty muitakin alueen luotoja, kuten Pormestarin- ja Raatimiehenluodot. Suiston luodot ovat syntyneet sangen myöhään maankohoamisen ja joen kuljettaman lietteen ansiosta. Vielä 1500-luvulla kaupungin perustamisen aikoihin niiden paikalla lainehti matala avomeri. Kirjurinluoto on alunperin ollut pieni itsenäinen luoto, mutta nykyään se on suurimmaksi osaksi maatunut kiinni suurempiin Raatimiehenluotoon ja Hanhiluotoon, joissa myös valtaosa alueen toiminnoista sijaitsee. Varsinaisessa 25 hehtaarin laajuisessa Kirjurinluodossa on vanha 1800-luvulta peräisin oleva englantilaistyylinen puisto, kesäravintola, esiintymislava sekä uimaranta.

Pori Jazz 2012 Kirjurinluoto Arenalla.

Kirjurinluoto alkoi muodostua 1700-luvun alkupuolella, vielä vuoden 1696 Porin karttaan sitä ei ollut piirretty. Vuosisadan loppuun mennessä alue oli kohonnut jo niin, että sitä alettiin käyttää karjan laidunmaana. Vuoden 1852 kartassa Kirjurin- ja Raatimiehenluodot sekä Hevosluoto ovat jo piirrettyinä. Nykyään luodot erottavat mantereesta Kokemäenjoen sivuhaarat Luotsinmäenjuopa ja Hevosluodonjuopa.[1][2] 1800-luvun puolivälissä Kirjurinluoto toimi Porin jokisatamasta kuljettavan tavaran säilytysalueena. Luodolla oli muun muassa suuri määrä lautatapuleita sekä tervatynnyreitä. Kokemäenjoen madaltumisen ja sen vaatimien kalliiden ruoppaustöiden johdosta jokisatama alkoi menettämään merkitystään 1800-luvun jälkipuoliskolla ja Kirjurinluodosta alkoi muodostumaan kaupungin varakkaan porvariston vapaa-ajanviettopaikka.

Vuonna 1887 apteekkari Robert Junnelius teki aloitteen, että Kirjurinluodosta rakennettaisiin oikea puisto. Suunnitelmat puiston toteuttamisesta valmistuivat 1891 puutarhuri Anders Fredrik Rydbergin laatimina. Se sisälsi muun muassa puistokäytävät ja paikan ravintolalle. Vuoden 1895 asemakaavassa Raatimiehenluodon lounaisosa säilyi vielä lastauspaikkana. Kirjurinluodon englantilaistyylinen puisto valmistui lopullisesti vuonna 1897. Jugendtyylinen ravintola luodolle rakennettiin 1910, sen suunnittelusta vastasivat Arthur Fagerholm ja Torkel Nordman. Vuonna 1921 Kirjurinluotton valmistui laululava, jolla aloitti samalla vuosikymmenellä toimintansa myös Kirjurinluodon kesäteatteri. Vuonna 1924 rakennettiin uimalaitos, joka oli toiminnassa Porin maauimalan valmistumiseen vuoteen 1957 saakka. Uimalassa oli puisin rakentein joesta erotetut altaat, joita reunustivat laiturirakennelmat, katsomot sekä hyppytornit. Nykyisinkin puistossa olevat pienet lammet valmistuivat 1930-luvulla ja 1960-luvulla sen ympärille tehtiin lintuaitauksia muun muassa riikinkukkoja sekä kanadanhanhia varten.

Kulku Kirjurinluotoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjurinluotoon pääsi pitkään vain vene- tai lauttayhteydellä. Luotoon liikennöi moottorikäyttöinen lossi vuosina 1933-1968. Sitä ennen saarelle oli kulku vain veneitse. Vuosina 1968-1973 Kirjurinluotoon johti joen pohjoisrannalta armeijan pioneerien rakentama ponttoonisilta. Ensimmäinen kiinteä yhteys saatiin 1973, kun Raumansilta valmistui. Ponttoonisillan entiselle paikalle puolestaan valmistui kiinteä Pormestarinsilta vuonna 2001. Kesäisin Kirjurinluotoon on päässyt vuodesta 1994 lähtien Etelärannasta Taavi-siltaa pitkin. Kirjurinluodon lossia ajaneen Taavi Koskisen mukaan nimetty ponttoonisilta hinataan talvikaudeksi pois ja se tuodaan paikalle aina huhtikuun aikana jäiden lähdön jälkeen. Nykyään Kirjurinluotoon pääsee maanteitse myös pohjoisesta Valtatie 8:lta Raatimiehenluodon ja Hanhiluodon kautta 1980-luvun puolivälissä valmistuneen läntisen ohitustien ansiosta.

Kirjurinluodon rakennuksia ja toimintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjurinluodon kärki.

Varsinaisen puiston lisäksi Kirjurinluodossa sijaitsee useita eri toimintoja. Pori Delta Arena on vuonna 2002 valmistunut konserttipuisto, joka tunnetaan paremmin Kirjurinluoto Arena -nimisenä. Pori Jazzin suurten konserttien pitopaikkana toimiva areena korvasi vanhan 1970-luvulla valmistuneen Lokki-lavan, joka toimii nykyään Porispere-festivaalin sekä Pori Jazz Kids Festivalin näyttämönä. Raatimiehenluodossa sijaitsevalle areenalle mahtuu noin 80 000 kuuntelijaa. Pori Delta Arenalla on pidetty myös muita suuria tapahtumia, kuten esimerkiksi vuonna 2011 valtakunnallinen Farmari-maatalousnäyttely, vuonna 2008 Porin kaupungin 450-vuotisjuhlakonsertti sekä vuosina 2009 ja 2010 Sonisphere-festivaali.

Kirjurinluodon kesäteatteri aloitti toimintansa jo 1920-luvulla paikalla olleella laululavalla. Nykyinen näyttämö katsomoineen valmistui vuonna 2008. Tammikuussa 2013 uutisoittin, että Kirjurinluotoon rakennetaan 2 500-paikkainen konserttitalo. Se oli tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014,[3] mutta suunnitelma ei toteutunut. Paikalle aiottiin jo 1980-luvun alussa rakentaa Porin musiikki- ja kongressitalo, joka totetutuessaan olisi ollut yksi Suomen suurimmista musiikkitaloista.[4] Pelle Hermannin puisto on ympäri vuoden avoinna oleva ilmainen leikkipuisto, jossa kesäaikaan seikkailee maskottihahmo Viksu Mustavaris. Läheisestä huoltorakennuksesta löytyvät kahvila sekä infopiste, josta voi vuokrata myös liitokiekkoja lähellä olevaa frisbeegolf-rataa varten. Sen lisäksi Kirjurinluodossa on myös Suomen vanhimpiin kuuluva, vuonna 1952 toimintansa aloittanut pienoisgolfrata.

Lintujen lisäksi Kirjurinluodossa on kesäisin myös muita eläimiä. Omista aitauksistaan löytyy muun muassa aaseja, kilejä, lampaita sekä kaneja. Hanhiluodossa Kirjurinluodon välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kaupunginpuutarha sekä Satakunnan vihertietokeskus, joka tarjoaa puutarhanhoitoon liittyvää neuvontaa ja palvelua. Lisäksi alueella on luontopolkuja. Kirjurinluodon uimaranta valmistui 1930-luvulla ja oli käytössä aina 1960-luvun alkupuolelle saakka, jolloin se oli pakko sulkea teollisuuden likaaman jokiveden vuoksi. 1990-luvulle tultaessa vesi oli puhdistunut niin, että hiekkaranta voitiin rakentaa uudelleen ja uimaranta jälleen avata vuonna 1994.

Kirjurinluodon kärjessä on porinlaisen merenkulun ja satamien muistomerkkinä toimiva vanha purjelaivan ankkuri, joka löydettiin Mäntyluodon syväväylän ruoppaustöiden yhteydessä vuonna 1991. Kärjen edustalla joessa on myös vuonna 1969 valmistunut suihkulähde, joka kohoaa 17 metrin korkeuteen.

Kirjurinluodon uimarantaa.
Kirjurinluodon uimarantaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teollisuustyön jäljillä (1636-1765) Porin kaupunki. Viitattu 4.9.2012.
  2. Vanhat Porin kartat Poritieto. Viitattu 4.9.2012.
  3. Poriin nousee uusi konsertti- ja kongressitalo 24.1.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.2.2013.
  4. Katso kuvat: Näitäkin suunniteltiin Kirjurinluotoon 25.1.2013. Satakunnan Kansa. Viitattu 15.2.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 61°29′34″N, 021°47′6″E