Tuulivoima

Wikipedia
Ohjattu sivulta Tuulivoimala
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuulivoimaloita Tanskassa.
Tuulipuisto Belgian Estinnesissä.
Estinnesin tuulipuisto

Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin Auringon säteilystä.[1]

Maailmanlaajuisesti tuulivoiman kapasiteetti oli 157,9 GW vuoden 2009 lopussa. Vuoden 2009 asennukset olivat 37 466 MW ja kapasiteetin vuosikasvu oli 31 prosenttia.[2][3][4] Vuoden 2007 lopussa tuotanto oli hieman yli prosentti maailman sähköntuotannosta. Samaan aikaan tuulivoima tuotti kolme prosenttia Euroopan sähköntuotannosta, Tanskassa peräti 20 %. Tuulivoiman tuotannon kasvu jatkuu noin 20 % vuodessa. Teoreettinen tuotantopotentiaali on maailmanlaajuisesti energiankulutukseen nähden 15-kertainen.[5]

World Wind Energy Associationin (WWEA) mukaan maailman tuulienergiakapasiteetti ylittää 200 GW vuonna 2010.[6] Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) ennustaa maailman tuulienergiakapasiteetiksi 430–538 GW vuonna 2030. Global Wind Energy Council (GWEC) ennustaa vieläkin nopeampaa kasvua: 280–391 GW vuonna 2015 ja 1129–2106 GW vuonna 2030.[7] Tuulivoiman käyttöönotto on ollut monissa maissa ennusteita nopeampaa. Lisäysvauhtia voi rajoittaa tuuliturbiinituotannon ja tuulienergiatuotannon tukien puute.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Pääartikkeli: Tuulivoiman historia

Tuulen hyödyntäminen rattaan pyörittämisessä vaatii huomattavasti monimutkaisempaa tekniikkaa, kuin esimerkiksi vesivoiman hyödyntäminen. Tuulen avulla on purjehdittu vuosituhansien ajan, mutta tuulimyllyjä ei arvelujen mukaan tunnettu antiikin Kreikassa tai roomalaisten tekniikassa. Ensimmäinen tunnettu kirjallinen viittaus tuulimyllyyn on vuodelta 644. [Lindell 1]

Euroopassa tuulimyllyt yleistyivät 1100-luvulta lähtien. Hollantilaiseksi tuulimyllyksi kutsuttu tuulimylly kehitettiin 1500-luvulla. Aiemmissa tuulimyllyissä koko rakennusta käännettiin tuulen suuntaan, mutta uudessa versiossa vain myllyn yläosa seurasi tuulen suuntaan. 1800 -luvulla amerikassa kehitetty Halladay-pyörä oli pienisiipinen tuuliratas, joka toimi tehokkaammin pienillä tuulen nopeuksilla. Kevyessä tuulirattaassa oli myös tuuliviiri, joka ohjasi rattaan aina tuulen suuntaan. [Lindell 2]

Tuulimyllyjä käytettiin viljan jauhatukseen, vedennostoon ja kasteluun ja pienteollisuuden voimanlähteenä ennen höyrykoneen yleistymistä. Ensimmäinen sähköä tuottavan tuulivoimalan rakensi Charles F. Brush Clevelandissa, Ohiossa vuonna 1888. [Lindell 3]Kyseessä oli myös ensimmäinen tuulivoimala, joka sisälsi vaihteiston (suhdeluku 50:1), jonka avulla generaattorin nopeus nostettiin 500 kierrokseen minuutissa. Voimalan teho oli 12 kW ja sähköä varastoitiin akkuihin [Lindell 4][8].

Vuonna 1891 tanskalainen Poul La Cour aloitti tuulivoiman aerodynamiikan tutkimisen Tanskan valtionrahoituksen turvin. Vuonna 1897 valmistui Askovin voimalaitoksen tuulimylly. Tuulimyllyn energia käytettiin vedyn ja hapen tuottamiseen vedestä. Voimala tuotti parhaimmillaan 1000 litraa vetyä tunnissa. Tuulitunnelikokeiden perusteella la Cour päätyi suurella nopeudella pyörivään malliin, jossa on vähän lapoja. Tämä malli on ollut pohjana myös uusimpien tuulimyllyjen suunnittelussa [Lindell 5]

Euroopassa tuulivoimaloiden kehittely jatkui toisen maailmansodan jälkeen, kun fossiilisten polttoaineiden hinnat nousivat. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa 25 kW:sten tuulivoimaloiden käyttö oli levinnyt kaikkialle Tanskaan. Tanskassa toimi jo 1960-luvulla 200 kW:n tehoinen tuulivoimala. Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala otettiin käyttöön 1986.[9]

Tekniikka [muokkaa]

Tuuliturbiini

Tuuliturbiini on turbiini, jolla tuulen eli virtaavan ilman liike-energiaa muutetaan turbiinin akselin pyörimisenergiaksi eli mekaaniseksi energiaksi. Akseli pyörittää edelleen sähköä tuottavaa generaattoria. Roottorin pyörimisliike sovitetaan vaihteiston avulla generaattorille sopivaksi. Mikäli energia käytetään suoraan esim. jauhinkivien pyöritykseen käytetään nimitystä tuulimylly. Usein tuuliturbiinista puhuttaessa tarkoitetaan koko tuulivoimalaitosta, johon turbiinin lisäksi kuuluu mm. generaattori, vaihteisto, masto ja perustukset.[10]

Yleisimmän tuuliturbiinimallin rakenne on aksiaalinen eli siinä ilma virtaa akselin suuntaisesti. Myös radiaalisia tuuliturbiineja valmistetaan, mutta ne soveltuvat lähinnä pienille tehoille, korkeintaan noin 25 kW. Kaupallisena esimerkkinä tällaisista erikoisvoimaloista on suomalainen Windside.[11].

Tuulivoimalan koko mitoitetaan alueen tuulisuuden mukaan. Suuri voimala ei tuota sähköä pienellä tuulen nopeuksilla, mutta tuulen nopeuden kaksinkertaistuessa tuulivoimalan sähköntuotto nelinkertaistuu [12]. Pientuulivoimala tuottaa sähköä jo alhaisilla tuulen nopeuksilla ja voimaloiden avulla voidaan täydentää aurinkopaneelien ja dieselgeneraattorin energiantuotantoa.

Tuulivoimateknologia [muokkaa]

Tuulivoimateknologia on monitieteinen kokonaisuus, jossa keskeisiä osaamisaloja ovat muun muassa sähkömekaaninen energianmuunto, turbiinitekniikka, tuulivoimaloiden konstruktiotekniikka, tuulivoiman integroiminen sähköverkkoihin sekä tuuli- ja ympäristöolosuhteiden tutkimus.

Tuulivoiman käyttö [muokkaa]

Tuulivoiman asennettu kapasiteetti (MW)[13][14]

[15][16][17][18][19]
Sija Maa 2006 2007 2008 2009
1 Yhdysvaltain lippu USA[20] 11 603 16 818 25 237 35 159
2 Saksan lippu Saksa[21] 20 622 22 247 23 903 25 777
3 Kiinan lippu Kiina 2 604 6 050 12 104 25 104
4 Espanjan lippu Espanja 11 615 15 145 16 689 19 149
5 Intian lippu Intia 6 270 8 000 9 655 10 926
6 Italian lippu Italia 2 123 2 726 3 736 4 850
7 Ranskan lippu Ranska 1 567 2 454 3 404 4 492
8 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 1 963 2 389 2 974 4 051
9 Portugalin lippu Portugali 1 716 2 150 2 862 3 535
10 Tanskan lippu Tanska 3 140 3 129 3 163 3 465
11 Kanadan lippu Kanada 1 459 1 856 2 369 3 319
12 Alankomaiden lippu Alankomaat 1 560 1 747 2 225 2 225
13 Japanin lippu Japani 1 394 1 538 1 880 2 056
14 Australian lippu Australia 817 824 1 306 1 712
15 Ruotsin lippu Ruotsi[22] 572 788 1 048 1 560
16 Irlannin lippu Irlanti 745 805 1 027 1 260
17 Kreikan lippu Kreikka 746 871 985 1 087
18 Itävallan lippu Itävalta 965 982 995 995
19 Turkin lippu Turkki 51 146 458 801
20 Puolan lippu Puola 153 276 472 725
21 Brasilian lippu Brasilia 237 247 341 606
22 Belgian lippu Belgia 193 287 415 563
23 Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti 171 322 325 497
24 Norjan lippu Norja 314 333 428 431
25 Taiwanin lippu Taiwan 188 282 358 436
26 Egyptin lippu Egypti 230 310 365 430
27 Korean tasavallan lippu Etelä-Korea 173 191 236 348
28 Bulgarian lippu Bulgaria 32 57 158 177
29 Tšekin lippu Tšekki 50 116 150 192
30 Suomen lippu Suomi 86 110 143 146
31 Marokon lippu Marokko 124 114 134 253
32 Unkarin lippu Unkari 61 65 127 201
33 Ukrainan lippu Ukraina 86 89 90 94
34 Meksikon lippu Meksiko 88 87 85 202
35 Costa Rican lippu Costa Rica 74 74 70 123
35 Iranin lippu Iran 48 66 85 91
36 Viron lippu Viro 32 59 78 142
37 Liettuan lippu Liettua 55 50 54 91
Koko maailma (MW) 74 223 94 112 120 791 157 899

Maailmanlaajuisesti tuulivoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut huomattavasti viimeksi kuluneina vuosikymmeninä vuosina 2000–2006 se nelinkertaistui. Tuulivoiman osuus maailman sähköntuotannosta on 1,3 % ja kapasiteetti yli 90 000 MW.

Monet maat investoivat lähivuosina intensiivisesti tuulienergiaan. Vuonna 2006 asennettujen uusien laitteistojen arvo oli 18 miljardia euroa.[23][24]

Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on suurin Tanskassa, jossa 20 % tuotannosta on tuulivoimaa. Tanskan omaan kulutukseen siitä menee noin puolet. Loput viedään ulkomaille.[25] Saksa taas on maailman suurin tuulivoiman tuottaja. Vuonna 2005 sen sähköstä 26,5 TWh eli 4,1 % [26] tuotettiin tuulivoimalla.

Tuulivoima Euroopassa [muokkaa]

Pääartikkeli: Tuulivoima Euroopan unionissa

Vuoden 2009 lopussa EU-maissa oli tuulivoimakapasiteettia 74,8 GW, eniten Saksassa (25,8 GW).[14]

Vuonna 2009 EU:n asennettiin 10 163 MW tuulivoimaa. Investointi oli 13 mrd € (noin 1,3 milj €/MW). Asennuksista oli yli 94 % eli 9 581 MW maalle ja 582 MW merelle. Merituulivoiman hinta vuonna 2009 oli maatuulivoimaan verrattuna kaksinkertainen eli noin 2,6 milj. €/MW.[14]

Eurofores ennustaa Euroopan tuulivoiman kasvavan kolmessa vuodessa 48 GW:sta 89 GW:iin (2010). EWEA:n mukaan Euroopan tuulisähkön osuus vuonna 2020 on 13–16 % eli kapasiteettia olisi 180 GW. Tuulivoima tuottaa joidenkin ennusteiden mukaan joskus neljänneksen Euroopan sähköstä.kenen mukaan? [27]

EWEA:n mukaan Euroopan tavoitteiden saavuttamiseksi kaikissa EU-maissa olisi nopeasti säädettävä lait, jotka takaisivat:[28]

  • Kunnianhimoisen kansallisen toimintasuunnitelman
  • Yksityiskohtaiset ja sitovat tavoitteet kaikille sektoreille (sähkö, lämpö ja kuljetus)
  • Lainsäädännöllisesti vakaan uusiutuvan sähkön
  • Merituulivoiman uuden tekniikan vauhdittamisen
  • Uusiutuvan energian sähköverkkoyhteyksien kehittämisen
  • Tuulivoiman tutkimuksen lisäämisen

Tuulivoima Suomessa [muokkaa]

Pääartikkeli: Tuulivoima Suomessa

Elokuussa 2012 Suomen 145 tuulivoimalan kokonaiskapasiteetti oli 234 MW. Ne tuottavat noin 0,7 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.[29] Vuonna 2008 laadistussa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena on, että tuulivoimalla tuotetaan kuusi terawattituntia vuodessa vuoteen 2020 mennessä, jolloin kapasiteetin pitää olla noin 2 000 MW.[30]

VTT:n vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoimalla voitaisiin tuottaa vuoteen 2020 mennessä jopa 10 % Suomen sähköntarpeesta.[31]

Tuotanto-olosuhteet [muokkaa]

Tuulivoiman kaupallisessa käytössä paikallisten tuuliolosuhteiden tuntemus on tärkeää. Tuulioloilla tarkoitetaan mm. keskinopeutta, ajallista vaihtelua, tuulennopeuksien esiintymistodennäköisyyttä ja turbulenttisuutta. Tuulivoimatuotantoa rajoittavia tekijöitä ovat esimerkiksi laitteiden huurtuminen ja kylmyys.[32]

Tuulivoimalaitoksen tuotanto riippuu voimakkaasti sijoistuskohteensa tuulioloista, sillä tuulen energia on suoraan verrannollinen ilmavirtauksen nopeuden kolmanteen potenssiin.[33] Näin ollen 7,5 m/s tuuli tuottaa yli kolminkertaisesti energiaa verrattuna 5 m/s virtaukseen.

Tuotanto-olosuhteet Suomessa [muokkaa]

Voimalaitostekniikan professori Risto Raikon mukaan tuotanto-olosuhteet Suomessa ovat heikommat kuin Euroopan tuulivyöhykkeellä sijaitsevilla Saksalla, Alankomailla ja Tanskalla, missä tuulten keskinopeudet ovat 7−9 metriä sekunnissa. Suomessa jäädään alle 5 m/s. Siksi tuulivoima ei Raikon mukaan Suomessa pysty kilpailemaan energiamuotona samalla tavalla.[34]

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan on kuitenkin paljon tuulivoiman tuotantoon sopivia paikkoja. Tuulen keskinopeus on Suomessa merialueilla 8-9 m/s, sisämaan aukeilla alueilla 4,5–5,5 m/s, Lapissa tuntureilla yli 10 m/s.[35]

Rannikolla tuulen nopeus on suurempaa kuin sisämaassa, mutta tämä ero pienenee korkeuden kasvaessa. Voimalan teho on suurempi avomerellä, mutta korkeutta lisäämällä voidaan tehoa saada kasvamaan lähelle avomeren voimalaa. Tuulen teoreettista mallinnusta sähköntuotannossa on vaikeampi mallintaa Suomen saaristoalueella, koska meren ja mantereen vaihtelu monimutkaistaa mallinnusta.[36] Tuulivoimalan suunnittelussa on otettava huomioon lapojen jäätymisen mahdollisuus koko Suomen alueella. Suunnittelussa tulee huomioida myös sijoituspaikkaan liittyvä tuulen turbulenssi. Suurin Suomessa mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus on 31 m/s. Suurimmat maksimituulet puhaltavat rannikkoalueilla ja tuntureilla. Tuulivoiman taloudellinen kannattavuuteen liittyy oikean tekniikan ja sijoituspaikan valinta. Esimerkiksi Rautaruukki Oyj on kehittänyt tuulivoiman kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen tähtäävää korkean maston metallitekniikkaa.

Talous [muokkaa]

Maailman uusiutuvan energian investoinneista vuonna 2005 tuulivoiman osuus oli suurin eli 37 %. Silloin investoitiin tuulivoimaan 14 miljardia dollaria[37]

Tuulisähkön hinta on laskenut tekniikan kehittyessä ja tuotantomäärien kasvaessa. Hinta on laskenut 80 % 1980-luvulta.[38] Amerikkalaistutkimuksien (2007) mukaan tuulivoiman investointikustannukset ovat yli kolme ja puoli kertaa kalliimpi verrattuna kaasuvoimalla tuotettua  MW:a kohti.[39] Ainakin toistaiseksi maalle rakentaminen on halvempaa kuin merelle rakentaminen, koska siitä on enemmän kokemusta. Hinnan odotetaan laskevan 25–50 % vuoteen 2020 mennessä, jolloin merituulivoimasta tulisi maatuulivoimaa halvempaa.[40]lähde tarkemmin? Kysynnän raju kasvu ja raudan hinnan nousu voivat nostaa hintaa. Brittiläisten uusiutuvan energian tuottajien etujärjestö British Wind Energy Association BWEA on arvioinut tuulivoiman samanhintaiseksi kuin hiilivoima ja halvemmaksi kuin ydinvoima. Vuoden 2004 arvion mukaan rannikon voimalalla tuotetun sähkön hinnaksi tulisi noin 3 p/kWh, ulkomerellä 5 p/kWh. Uudella hiilivoimalalla tuotettu energia asettuisi hinnaltaan näiden väliin, kun taas uuden ydinvoimalan tuottaman sähkön hinta olisi 4,5-7 p/kWh.[41] Yhdysvalloissa tuulivoima korvaa kalliimpaa maakaasua.[42]

Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoiman hintaa ei voi yksiselitteisesti määritellä, sillä hinta riippuu kunkin hankkeen teknisistä ja taloudellisista reunaehdoista kuten investointien takaisinmaksuaikataulusta.[43] Brasilialaiset energiayhtiöt ovat aiemmin luvanneet tuulivoimaa maailman halvimmilla hinnoilla, mutta valuutan heikkeneminen vuonna 2011 teki voimaloiden osista suhteellisesti kalliimpia kuin ennen.[44] Tuulivoimatuottaja Vestan mukaan tuulivoima on yksi halvimmista tämänhetkisistä uusiutuvista energialähteistä. Hyvällä paikalla tuulivoima voi olla halvempaa kuin hiili- tai maakaasuvoimaloiden tuotantohinta. Vestan tutkimuksen mukaan päästömaksut huomioiden maakaasuvoima maksaa 68 USD/MWh ja tuulivoima 64 USD/MWh.[45]

Tuulivoima on vahvasti tuettua ja esimerkiksi Suomessa tuulivoimala voi saada tukea 105,3 euroa/MWh, mutta syöttötariffin taso ei kuitenkaan vielä riitä avomerituulipuistojen rakentamiseen.[46] Tuulisähkön hinta riippuu tuuliolosuhteista, toiminta-ajasta ja sähköverkon kustannuksista. Tyypillisesti investointi- ja ylläpitohinta on 3,5–8,5 snt/kWh. Merituuli on maatuulta kalliimpaa. Turbiini on 60–80 % kustannuksista. Vuoteen 2001 turbiinikustannukset laskivat 9–17 % vuosittain. Kasvanut kysyntä, tuotannon riittämättömyys ja teräksen hinnan nousu ovat nostaneet turbiinien hintaa merkittävästi ja toimitusajat ovat pitkät. Koska tuulivoimaa usein rakennetaan syrjäisille paikoille verkkokustannukset ovat suuret.[47]

Ulkoiset kustannukset [muokkaa]

Euroopan komission teettämän selvityksen mukaan tuulivoiman ulkoiset kustannukset, eli yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheutetut ylimääräiset kustannukset, ovat eri energiamuodoista halvimmat, 0,1–0,2 snt/kWh.[48] Tuulivoiman työllistävyys ja kustannukset ovat merkittävimmät rakennusvaiheessa. Tuulivoimalla ei ole merkittäviä käytönaikaisia raaka-ainekustannuksia ja ylläpitokustannukset ovat pienet.[49]

Tuulivoimalan käyttö ja ylläpitokulut maalla arvioidaan tyypillisesti olevan 1,2-1,5  snt/kWh. Keskimäärin tuulivoimalla tuotetun energian kustannukset ovat olleet noin 7  snt/kWh, tuotantokustannukset ovat vaihdelleet vähäntuulisilla alueilla 7-10  snt/kWh.[50]

Tutkajärjestelmille, sotilaalliselle tutkailmavalvonnalle ja säätutkille syntyy toimintavikeuksia tuuliturbiinien ja varsinkin laajojen tuulipuistojen vuoksi. Siksi tutkajärjestelmiä on parannettava tuulipuistojen vaikutusalueella ja siitä aiheutuu suuria kustannuksia. Aiheuttaja maksaa periaatteen vuoksi se lisää tuulivoiman perustamiskuluja.[51][52][53] Asiaa helpotetaan tuulipuistojen ja tutka-asemien paremmalla keskinäisellä sijoituksella, jota voidaan tietokoneella mallintaa. [54]

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen [muokkaa]

Tuulivoimalla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2005 julkaistun saksalaisen tutkimuksen mukaan hiilidioksiditonnin vähentäminen korvaamalla fossiilisia polttoaineita tuulivoimalla maksaa 41–77 euroa.[55] Yksi MWh sähköä hiilellä tuotettuna aiheuttaa noin yhden tonnin hiilidioksidipäästöt.[56] Tuulivoimatuottajan E.onin julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoima voi huonosti korvata perinteistä voimantuotantoa. Vuoden 2004 Saksan tuulivoimakapasiteetilla pystyttiin korvaamaan 8 % kapasiteetistaan. Prosenttiosuus laskee, kun kapasiteetti nousee. Vuoteen 2020 ennustettu 48 GW:n tuulivoimakapasiteetti pystyisi korvaamaan 2 GW hiili- tai ydinvoimaa (4 %).[57]

Käyttöikä [muokkaa]

Tuulivoimalan käyttöiästä on esitetty erilaisia näkemyksiä, mutta alalla vallitseva yleinen käsitys käyttöiästä on vakiintunut 20-30 vuoteen.[58][59]

Kaupallista tuulivoimalainvestointia tehtäessä lähdetään yleensä siitä, että laitoksen tulee pystyä maksamaan investointi takaisin 12lähde? Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että tuulivoimaloiden vikaantuminen lisääntyy tuntuvasti laitteiston tullessa 10-12 vuoden ikään.[59] Tuulivoimalatoiminta on niin uutta, että vasta harvat turbiinit ovat saavuttaneet 20 vuoden iän, ja nekin ovat olleet tyypillisesti pienempiä kuin nykyisin rakennettavat laitteet.[60]

Tuulivoiman edistäminen [muokkaa]

Tuulivoiman käyttöönottoa edistetään syöttötariffeilla, sertifikaateilla, sujuvilla lupaprosesseilla ja sähköverkkoyhteyksillä.[61] Myös vapaaehtoisia ympäristömerkkejä, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki, on perustettu tukemaan tuulivoiman ja muun uusiutuvan käyttöönottoa. Ekoenergia-merkki asettaa myös kestävyyskriteerejä hyväksymälleen tuulivoimatuotannolle. Ekoenergia-merkin mukaista sähkösopimusta suosittelevat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace sekä WWF.

Uusiutuvana energiana tuulivoimaa yleensä tuetaan valtion taholta. Tuulivoiman edistämiseen sisältyy yleensä investointitukea, 20–30 vuoden takuuhinta tuotetusta sähköstä, valtion kustantamat verkkoyhteydet tai erilaisia verohelpotuksia. Yleisiä ovat myös erilaiset vihreät sertifikaatit. Saksassa takuuhinta on lisännyt tuulivoimaa nopeasti. Kreikka on EWEAn mukaan esimerkki maasta, jossa pelkkä takuuhinta ei ole riittänyt tuulivoiman lisäämiseen. Ruotsissa vihreän sertifikaatin pidennys 20 vuodeksi on lisännyt tuulivoimainvestointeja. Suomessa sähköverkkoon liitettävä voimala voi saada Kauppa- ja teollisuusministeriön investointitukea 20–35 % rakennuskustannuksista ja tuottajalle palautetaan sähkövero.

Työllisyys [muokkaa]

Vuonna 2007 laskettiin että tuulivoima työllisti EU:ssa suoraan 108 600 henkeä, joista 38 000 saksalaista, 23 500 tanskalaista ja 20 500 espanjalaista.[62] Yhdysvalloissa uusiutuvat energiamuodot toivat kaikkiaan 450 000 työpaikkaa vuonna 2007.[63] Tuulivoiman työllistävyys on keskiarvoltaan 12 henkeä/MW. Vuoden 2020 EU-ennuste on 153 400 tuotantoon, 27 400 asennuksiin ja 16 100 ylläpitoon plus viennin osuus.[64]

Tuulivoima-alan yrityksiä [muokkaa]

Tuulivoimaosuudet %[65][66]lähde tarkemmin?
Yritys 2007 2006 2005
Vestas 22,8 27,4 27,9
GE Wind 16,6 15,3 17,7
Gamesa 15,4 15,5 12,9
Enercon 14,0 14,5 14,2
Suzlon 10,5 7,5 6,1
Siemens 7,1 7,1 5,5
Sinovel 3,4
Nordex 3,4 3,3 2,6
REpower - 3,2 3,2
Goldwind 4,2 2,9 1,2
Ecotecnia 1,6 2,1
Mitsubishi 1,0 2,0
Fuhrländer 0,4 0,6

Vuonna 2007 kymmenellä suurimmalla tuuliturbiineja myyvällä yrityksellä oli noin 90 % markkinoista. BTM Consultin mukaan vuonna 2007 suurimmat tuulivoimayhtiöt markkinoiden liikevaihdon mukaan olivat tanskalainen Vestas, Yhdysvaltalaisen GE Wind ja espanjalainen Gamesa. Kolmen suurimman aasialaisen tuulivoimayritysten osuus oli 18 % (2007), joihin sisältyivät kiinalaiset Goldwind ja Sinovel ja intialainen Suzlon.[66] Suurimmat tuulivoimayritykset 2006 olivat Vestas, Gamesa, GE Wind, Enercon ja Suzlon (2006).[65]lähde tarkemmin? Intialainen Suzlon osti saksalaisen REpowerin toukokuussa 2007.

Maailman suurimpien tuuliturbiinien valmistajat ovat Saksalaiset yhtiöt Enercon (6 MW), Multibrid (5 MW) ja REpower (5 MW). Suurten tuulivoimaloiden (yli 3 MW) kehittyvillä maailmanmarkkinoilla myös suomalaisella Winwindillä on merkittävä asema, yritys oli vuonna 2005 yli 2,5 MW turbiineissa kolmanneksi suurin valmistaja Vestaksen ja Enerconin jälkeen (2005).[67]

Tuulivoimamarkkinoiden merkittävin markkina-ajuri on viime vuosina ollut syöttötariffi, joka on taannut tuottajille kannattavan sähköhinnan.[68][69]

Tuotantokapasiteetti [muokkaa]

Tuulivoimalaitosten tuotantoa tarkastellaan yleensä ns. huipunkäyttöajan avulla, joka lasketaan jakamalla vuosituotanto nimellisteholla. Euroopassa tuulivoimaloiden huipunkäyttöaika on usein 23 %, jolloin 1 MW tuulivoimaa tuottaa tuulisähköä 2000 MWh/vuosi. Stanfordin yliopiston tutkijoiden mukaan vähintään viidesosa maailman tuulivoimapotentiaalista riittää koko maailman sähkönkulutukseen.lähde tarkemmin?

Säätövoiman tarve [muokkaa]

Tuulisuus vaihtelee vuorokauden, vuodenaikojen ja säärintamien mukaan. Talvisin tuulee enemmän kuin kesäisin ja tuulivoiman tuotantoprofiili osuu kuukausitasolla hyvin yhteen kulutuksen kanssa.[70] Energia-alan konsulttiyrityksen Energiakolmion mukaan Tanskassa ja Ruotsissa tehdyssä seurantatutkimuksessa selvisi, että alueellinen laajentaminen ei poista säätövoiman tarvetta, "Jos ei tuule Tanskassa, ei tuule Ruotsissakaan" kertoo tutkimus [71].

Alle 20 %:n energiantuotanto-osuudella tuulivoima ei merkittävästi lisää säätövoiman tarvetta.[72] Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 15 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5−10 % sähköstä.[73] Vaihtelua tasoitetaan tavallisesti vesivoimalla tai lauhdetuotannolla. Jos tuulivoiman osuus nousee 20 %:sta vielä merkittävästi, niin tuulivoimatuotantoa täytyy tasoittaa lisätoimenpiteillä. Näitä ovat sähköverkkoyhteyksien lisääminen naapurimaihin, kulutuksen jousto tai säätökapasiteetin käyttö.[74]lähde tarkemmin?

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoitti syksyllä 2008 varautuvansa liittämään 2 000 MW tuulivoimakapasiteetin kantaverkkoon. Fingridin mukaan käyttövarmuuden näkökulmasta yhden tunnin sisällä tapahtuva tuulivaihtelu aiheuttaa tehonmuutoksen, joka on arviolta neljänneksen tuulivoiman kokonaistehosta. Näin ollen 2000 MW tuulivoimaa edellyttää varautumista 500 MW tehomuutoksiin. [75]

Tanskan länsiosassa tuulivoiman normaalivaihtelu energiantuotannossa on ollut 1600-200 MW, mutta äärimmillään on havaittu tuulivoiman vaihdelleen 2200-100 MW kymmenen tunnin sisällä. Tuulivoimakapasiteetin jatkuva ennalta ennustamattomuus asettaa haasteita säätövoiman riittävyydelle, suurimmillaan 600 MW vaihtelu tuulivoimakapasiteetissa yhdessä tunnissa .[76]

Suurimmissa tuulivoimankäyttäjämaissa, Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa, tuulivoiman hetkellinen tuotanto on ollut yli 30−40 % kyseisen maan sähkönkulutuksesta useita kertoja vuodessa. Sähköverkko on kuitenkin kestänyt tämän ennustusmenetelmien sekä verkkojen hyvän rakenteen että tehon tuotannon ja kulutuksen ohjauksen kautta.[70] Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla tuulivoima lisää säätötarvetta noin 2 % kapasiteetista, kun tuulivoiman osuus kulutuksesta on 10 %.[77]

Hajautettu tuotanto [muokkaa]

Hajautetuilla energiajärjestelmillä tarkoitetaan paikallisia pienten kokoluokkien sähkön-, lämmön- ja kylmäntuotannon laitoksia ja niihin liittyviä palveluita. Yhteisiä tekijöitä hajautetulle tuotannolle on pieni kokoluokka ja sijainti kulutuspisteen yhteydessä.[78]

Tuulivoima soveltuu hajautettuun energiantuotantoon. Sähköä voidaan tuottaa myös pientuulivoimaloilla itse kulutuspaikoilla: maatiloilla, taloyhtiöissä, omakotitaloissa ja kesämökeillä. Sähköä voi tuottaa omavaraisesti mutta ei sähköverkkoon, koska Suomen laki kieltää yksityisiä myymästä sähköä sähköverkkoon, minkä vuoksi pienemmät, omakotitaloihin soveltuvat tuulimyllyt, tarvitsevat myös akun ja taloautomaation, mikä lisää hintaa. [79]. Tuulivoimaa käytetään pienimuotoisesti esimerkiksi merkkivaloihin, havaintoasemiin ja viestiasemien radioiden akkujen lataamiseen ja aurinkovoiman täydennyksenä.

Hajautettuun energiantuotantoon liittyy myös haasteita. Tuulivoimalaitoksen kytkeminen valtakunnalliseen sähköverkkoon edellyttää teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan estää tuulivoimalan epätasaisen tuotannon mahdollisesti aiheuttamat häiriöt. Järjestelmävaikutusten arviointia tehdään parhaillaan VTT:n toimesta TEKESin rahoittamassa DENSY -hankkeessa.[80]

Ympäristövaikutukset [muokkaa]

Tuulivoima lasketaan uusiutuviin luonnonvaroihin. Tuulisähkön tuotannossa ei synny hiilidioksidi- eikä muitakaan päästöjä, kuten rikkiä, typpeä tai pienhiukkasia. Ympäristövaikutusten arviointiin sisältyy ääni-, eliöstö-, maankäyttö- tai maisemavaikutukset. Lapojen pyöriminen voi aiheuttaa välkkymistä ja heijastukset ja varjot voivat näkyä kauas. Materiaaleista teräs on helposti kierrätettävää. Lasikuitu- ja komposiittiosien kierrätystä ei toistaiseksi ole järjestetty.

Melu [muokkaa]

Tuulivoimalaitosten käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin 60–4 000 Hz) lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Aerodynaaminen melu on hallitsevin lapojen koon ja jaksollisen ns. amplitudimoduloituneen äänen vuoksi, tämä jaksollisuus voi olla jopa 6 dB:n luokkaaselvennä[81]. Haminan Mäkelänkankaalla mitattu kahden tuulivoimalan ääni on ylittänyt säännöllisesti 2 MW:n laitoksilla yli 45 db(A) 500 metrin etäisyydellä ja olevan voimakkaasti amplitudimoduloitunut(5-7 dB). Ajoittain 40 dB(A):n raja oli 1800 metrin etäisyydellä voimalasta.[82]. Kyseisessä esimerkkivoimalassa on ollut tekninen vika vaihteistossa, josta tavanomaista käyntiääntä kovempi ääni on johtunut. Voimaloiden korjaaminen on tällä hetkellämilloin? kesken. Paikoin tuulivoiman matala äänentaajuus on kulkeutunut asuntojen seinien läpi [83], mistä syystä tuulivoimahankkeiden suunnittelun yhteydessä tulee tehdä huolelliset melumallinnukset, joilla varmistetaan ettei äänentaso nouse liian korkeaksi asuntojen ulkopuolella. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan nukkumiseen käytetyissä asuintiloissa matalataajuinen melu ei saa ylittää 30 dB (klo 22-07). Tanskassa on voimassa ympäristöministeriön asettama asuntojen sisätiloja koskeva 20 dB raja-arvo.[84] Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen Timo Lanki on todennut, että tuulivoimaloista johtuva asuntojen sisämelutaso ei ylitä asumisterveysohjeen tasoja, mikäli ulkomelutaso ei nouse yli 40 dB:n [85]

Yhdysvaltalaisessa erittäin suppeassa tutkimuksessa todettiin terveydellisiä haittoja (tinnitusta, päänsärkyä, pahoinvointia, univaikeuksia ja ärtyneisyyttä) tuulivoimaloiden lähellä asuvilla.[86], mutta useissa uudemmissa tutkimuksissa on osoitettu, ettei tuulivoimaloilla ole edellä kuvattuja terveysvaikutuksia [87] [88]. Sen sijaan uusimpien tutkimusten mukaan vastustajien pelottelupuhe terveysvaikutuksista johtaa siihen, että ihmiset stressaantuvat tuulivoimaloiden suunnittelusta ja alkavat kuvitella kokevansa terveysvaikutuksia[89][90]. Useiden tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden ääni ei eroa ihmisiä muutenkin ympäröivästä äänestä. Äänentaso on myös niin alhainen, ettei se aiheuta suoria terveysvaikutuksia (kuulon heikkeneminen tai sydän- ja verisuonitaudit) [91] [92]. Tuulivoimalan ääni voi sen sijaan häiritä ihmisiä. Tutkimusten mukaan tuulivoimaloihin myönteisesti suhtautuvat ihmiset eivät kuitenkaan häiriinny tuulivoimalan äänestä yhtä helposti kuin tuulivoimalaan kielteisesti suhtautuvat ihmiset [93].


Melun vaimennusmahdollisuudet [muokkaa]

Generaattorikoneiston ja vaihteiston vaimennus perustuu pitkälti laitteiden kotelointiin sekä käyntivärähtelyn vaimentamiseen erottamalla laitteen kiinnityspinta mastorungosta. Vaihteiston vaimennuksessa voidaan lisäksi suunnitteluvaiheessa optimoida hammasvälit vaihteistotaajuuden muuttamiseksi. Jäähdytysilman vaimennus voidaan hoitaa perinteisillä ilmakanavavaimentimilla tai valitsemalla jäädytysmoottori, jossa ilman virtausnopeutta on pienennetty. Tuulivoimaloita voidaan ajaa tarvittaessa myös niin sanotulla hiljennys moodilla, jolloin voimaloiden tehoa alennetaan.

Lintukuolemat [muokkaa]

AWEA:n mukaan USA:ssa lintuja kuolee 3–5 turbiinia kohti vuodessa.[94] Suomessa vastaava luku on noin 1–1,5.[95] Lintukuolemat riippuvat alueen linnustosta ja niihin on mahdollista vaikuttaa tuulivoiman sijoittelulla. Esimerkiksi Tanskan Nystedin tuulipuistossa (165 MW) kuolee vuosittain 40–50 haahkaa.[96] Toisaalta Kaliforniassa Altamontin tuulipuistossa kuolee vuosittain 1870–4310 lintua, joukossa myös satoja haukkoja ja pöllöjä sekä muita suuria petolintuja.[97] Tuulipuisto sijaitsee kriittisellä muuttoreitillä, joten sillä voi olla varsin suurta merkitystä lintukannalle. Ympäristöjärjestö CBD vei 2004 tuulipuiston omistavan yhtiön oikeuteen tilanteen johdosta.[98]

Tuulivoima tappaa myös suuria määriä lepakoita Euroopan unionin ja Pohjois-Amerikan alueella. Toisin kuin linnut, lepakot osaavat väistää turbiinien siivekkeet, mutta tuulivoimaloiden aiheuttama ilmanpaineen muutos johtaa lepakoiden keuhkojen laajenemiseen, mikä puolestaan aiheuttaa lepakoille kuolettavan sisäisen verenvuodon.[99]

Energeettinen takaisinmaksuaika [muokkaa]

Tuulivoimalavalmistaja Vestaksen mukaan voimalan valmistuksen energiamäärä saatiin tuulivoimalla takaisin 8 kuukaudessa 1990-luvulla.[100] 2000-luvun alussa tuotantoaika oli 3 kuukautta.lähde?

Ympäristöjärjestöjen kanta tuulivoiman haittoihin [muokkaa]

Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki on asettanut tuulivoiman sijoittamiselle kriteerejä. Niiden mukaan tuulivoima ei saa sijoittua tärkeille maisema-, linnusto-, kulttuuriperintö-, tai luonnonsuojelualueille. Tällaisiksi alueiksi järjestö laskee Luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat kohteet, Natura 2000 -alueet, erämaa-alueet, kaavojen suojelualuevaraukset, Luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet, Kansallismaisema-teoksessa mainitut maisema-alueet, UNESCO:n maailmanperintökohteet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä FINIBA-linnustoalueet.[101]

Lintujärjestö Birdlifen mukaan tuulivoimaloiden karttamista ruokailussa tai yöpymispaikkojen valinnassa ovat osoittaneet erityisesti vesi- ja kosteikkolinnut mm. Suomessa runsaat sinisorsa, tukka- ja punasotka, telkkä, kapustarinta, kuovi, nokikana, töyhtöhyyppä ja harmaalokki. Järjestö pitää tärkeänä, että tuulivoimaloiden sijaintia valitessa huomioidaan seuraavia tekijöitä: suurien pesimäyhdyskuntien tai tärkeiden ruokailu- tai levähdyspaikkojen läheisyys, lintujen muuttoreittein sijainti suhteessa voimaloihin, lintujen esiintymisen vuodenaikaisvaihtelu ja meri- tai maakotkien yleisyys alueella.[102]

Merituulivoimalat [muokkaa]

Pääartikkeli: Merituulivoima

Bundesverband Wind Energie mukaan merituulivoiman määrä lisääntyy tulevina vuosina merkittävästi, koska turbiinit tuottavat merellä vielä tehokkaammin energiaa kuin maalla. European Wind Energy Association (EWEA) ennustaa Euroopan merituulivoimaksi 10 GW vuonna 2010 ja 70 GW vuonna 2020. EWEAn merituulivoimaraportti ennusti merituulivoiman määräksi 20-40 GW vuonna 2020. Vain 5 % Pohjanmeren pinta-alasta voisi tuottaa 25 % koko Euroopan sähköstä. Koska kehityksessä on yhä esteitä, raportti ennusti merituulivoiman määräksi 4 % Euroopan sähköstä vuonna 2020. Se on 50 % nykyisestä suuresta vesivoimamäärästä.[103]

Tuulivoimasta esitettyä kritiikkiä [muokkaa]

Amerikkalaisen National Wind Watch -yhdistyksen mukaan suuren mittakaavan tuulivoimatuotannon etuja liioitellaan ja haittoja vähätellään. Yhdistyksen mukaan tuulivoiman merkittäviin haittapuoliin paikallisille yhteisölle lukeutuvat tuulivoimaloiden suuri koko, väistämätön melu, valoilmiöt sekä näistä johtuvat elämänlaadun ja jopa terveyden vaarantuminen. Yhdistys listaa tuulivoimasta aiheutuviksi oireiksi mm. unettomuuden, päänsäryn, tinnituksen, korvien paineen, huimauksen, näön hämärtymisen, sydänongelmat, paniikkikohtaukset ja keskittymisongelmat. Ongelmien todetaan olevan merkityksellisiä alle 2 km etäisyydellä suurista tuulivoimaloista. Yhdistys on myös huolestunut tuulivoimaloiden ja niiden infastruktuurin linnuille, lepakoille, hyönteisille ja muille villieläimille aiheuttamista haitoista.[104]

Tanskan, Saksan ja Espanjan vuosien kokemuksenkaan perusteella ei yhdistyksen mukaan ole pystytty osoittamaan, että tuulivoima vähentäisi fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käyttöä.[104]lähde tarkemmin?

Tanskalaisen liberalistisen, valtion tukia vastustavan CEPOS -think-thankin mukaan Tanskassa on Euroopan kallein sähkön hinta ja bruttokansantuote on tuulivoimalle maksettavista tuista johtuen 270 miljoonaa dollaria alhaisempi kuin se olisi, jos tuulivoimateollisuuden työvoima työskentelisi muilla aloilla.[105]

Onnettomuudet [muokkaa]

Tuulivoimakriittinen yhdistys Wind Watch on kerännyt eri lähteistä tietoja yli tuhannesta tuulivoimaloita koskevasta onnettomuudesta. Listattuja tapauksia ovat muun muassa rakennusaikaiset onnettomuudet (sortumat, työtapaturmat ja liikenneonnettomuudet), roottorien tai konehuoneen hajoamiset, tulipalot ja roottoreista putoava jään aiheuttamat vauriot. Näistä rakennusaikaiset onnettomuudet ja työtapaturmat ovat vakavimmat. Roottorien tai konehuoneiden hajoamiset ovat aiheuttaneet yhdistyksen mukaan vakavaa vaaraa tai loukkaantumisia kymmenissä tapauksissa, ja johtaneet kuolemaan yli kolmessakymmenessä tapauksessa vuodesta 1975 lähtien. Sivullisia on loukkaantunut putoavasta jäästä. Voimaloissa esiintyneet tulipalot ovat tuhonneet muutaman voimalan käytännössä kokonaan.[106] Tuulivoimaloiden korkeuden vuoksi paloja on vaikea sammuttaa, ja joissakin tapauksissa tulipalot ovat aiheuttaneet myös maastopaloja.[107]

Onnettomuuksien syinä ovat yhdistyksen mukaan olleet useimmiten puutteellinen tai huolimaton toiminta, rakennusvirheet tai voimalaan iskenyt salama. Talvella roottoreista putoava jää voi aiheuttaa vaaraa lähialueelle. Vakavammissa onnettomuuksissa, joissa voimalan koneisto vaurioituu on vaarana hydrauliikka- ja voiteluoöljyjen leviäminen ympäristöön.[108]

Tuulivoimaonnettomuudet ovat vuoteen 2006 mennessä aiheuttaneet 32 kuolemantapausta. Tuotettuun energiaan suhteutettuna tuulivoima aiheutti vuoteen 2000 mennessä noin 0,15 kuolemantapausta TWh:ta kohti.[109] Vastaava luku hiilivoimalle on noin 0,18, vesivoimalle 0,11 ja ydinvoimalle 0,02.[110]

Katso myös [muokkaa]

The Earth seen from Apollo 17.jpg Kestävän kehityksen
teemasivu
Crystal 128 energy.png Teemasivu energia
Recycling symbol.svg Ympäristönsuojelun
teemasivu

Lähteet [muokkaa]

  • Lindell, Ismo: Sähkön Pitkä Historia. Otatieto-sarja. Tampere: Gaudeamus, 2009.

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ Lindell 2009, s. 329.
  2. ↑ Lindell 2009, s. 330.
  3. ↑ Lindell 2009, s. 331.
  4. ↑ Lindell 2009, s. 331.
  5. ↑ Lindell 2009, s. 331-332.
  1. ↑ Tietoa tuulivoimasta, Suomen Tuulivoimayhdistys
  2. ↑ GWEC - Table and Statistics 2009 GWEC 2/2010
  3. ↑ Global installed wind power capacity (MW) – Regional Distribution Table, End 2008
  4. ↑ USA and China in race to the top of global wind industry GWEC 2.2.2009
  5. ↑ Wind Energy's Potential American Wind Energy Association AWEA
  6. ↑ http://www.wwindea.org/home/index.php
  7. ↑ GWEC Position Paper on the IEA World Energy Outlook 2006
  8. ↑ Historical Development of Windmill. Shepherd, G. Dennis. NASA, 1990, s.33. Verkkoviite 15. elokuuta 2011.
  9. ↑ Tuulisähkö ja tuulienergia 2012. Fortum. Viitattu 4.9.2012.
  10. ↑ http://www.vattenfall.fi/fi/miten-tuulivoimala-toimii.htm Miten nykyaikainen tuulivoimalturbiini toimii, Vattenfall Oyj.
  11. ↑ Faktaa tuulivoimasta -esite, Tuulivoimayhdistys, helmikuu 2005
  12. ↑ http://www.tuulivoimatieto.fi/tuulivoimatuotanto Tuulivoimatieto
  13. ↑ GWEC - Table and Statistics 2009 GWEC 2/2010
  14. ↑ a b c Wind in power, 2009 European statistics February 2010
  15. ↑ Global Wind Energy Council (GWEC) statistics
  16. ↑ European Wind Energy Association (EWEA) statistics
  17. ↑ Global installed wind power capacity (MW) Global wind Energy Council 6.2.2008
  18. ↑ Global installed wind power capacity (MW) – Regional Distribution Table, End 2008
  19. ↑ EWEA 2009
  20. ↑ Wind energy grows by record 8,300 mw in 2008, Smart policies, stimulus bill needed to maintain momentum in 2009 AWEA 27.1.2009
  21. ↑ Status der Windenergienutzung in Deutschland 31.12.2008 DEWI
  22. ↑ Ännu en milstolpe – 2 TWh i medvind Svensk Energi och Svensk Vindenergi 17.12. 2008
  23. ↑ Global Wind 2006 Report, Global Wind Energy Council GWEG s. 1, 4–11
  24. ↑ Global wind energy markets continue to boom – 2006 another record year Press Release, Global Wind Energy Council 2.2.2007
  25. ↑ http://www.wind-watch.org/documents/analysis-of-wind-power-in-the-danish-electricity-supply-2005-2006/
  26. ↑ Finpro, Toimialakatsaus Saksan energiasektoriin Marraskuu 2006
  27. ↑ European Energy Crisis – The No Fuel Solution Dr Ian Mays CEO, EWEC
  28. ↑ European Wind Industry calls for swift and effective legislation press release, EWEA 15.2.2007
  29. ↑ Tietoa tuulivoimasta Tuulivoimayhdistys. Viitattu 13.10.2012.
  30. ↑ Tuulivoima Motiva. Viitattu 13.10.2012.
  31. ↑ Hannele Holttinen: Suomen tuulivoimakapasiteetti nyt yli 100 MW 28. syyskuuta 2007. VTT. Viitattu 7.12.2007.
  32. ↑ Ilmatieteenlaitos: Paikallisten tuuliolojen arvioiminen Viitattu 8.1.2009.
  33. ↑ Ilmatieteenlaitos: Tuulienergia Viitattu 18.10.2008.
  34. ↑ Annette Falck: Saksa tuulivoiman edelläkävijänä 18.2.2008. YLE Uutiset. Viitattu 23.2.2008.
  35. ↑ Missä tuulee Suomen tuulivoimayhdistys. Viitattu 13.10.2012.
  36. ↑ http://www.tuuliatlas.fi/tuulisuus/tuulisuus_7.html Tuuliatlas, tuulisuus Suomessa, verkkoviite 12.elokuuta 2011
  37. ↑ ren21 2006 2005: Record year for investments in renewable energy REN21: Renewables Global Status Report 2006 Update, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
  38. ↑ Investing in Wind Power AWEA 2005
  39. ↑ International Energy Outlook 2006 U.S. Energy Information Administration
  40. ↑ Renewable supply GAP analysis, Summary Report Department of Trade and Industry, s. 35, kuva 4.4, UK 1/2004
  41. ↑ The economics of wind energy 2004. Renewable UK. Viitattu 13.10.2012.
  42. ↑ Wind Energy and the Economy AWEA
  43. ↑ Taloudellisuus Tuulivoimayhdistys. Viitattu 13.10.2012.
  44. ↑ Heikko Brasilian valuutta uhkaa maailman halvinta tuulienergiaa Tekniikka ja Talous. 10.10.2011. Viitattu 13.10.2012.
  45. ↑ Vestas study claims cheaper wind Earth Times 10.1.2007
  46. ↑ Syöttötariffit vihdoin käyttöön Lumituuli Oy 24.03.2011
  47. ↑ Renewable energy The Norwegian Water Resources and Energy Directorate (NVE), Enova, The Norwegian Research Council and Innovation, Norja 22.3.2007, 46–57.
  48. ↑ The Economics of Nuclear Power (Nuclear energy averages 0.4 euro cents/kWh, much the same as hydro, coal is over 4.0 cents (4.1-7.3), gas ranges 1.3-2.3 cents and only wind shows up better than nuclear, at 0.1-0.2 cents/kWh average.) Helmikuu 2007. World Nuclear Association. Viitattu 3.12.2007. (englanniksi)
  49. ↑ Potentials of wind energy Enercon (s.4/8)
  50. ↑ The Economics of Wind Energy EWEA maaliskuu 2009
  51. ↑ Satojen miljoonien tuulivoimainvestoinnit jumissa - haittaavat Puolustusvoimien tutkia Kaleva.fi. 23. maaliskuuta 2013. Kaleva. Viitattu 23.3.2013. suomeksi
  52. ↑ New Wind Farm Causing Problems for Doppler Radar 13. huhtikuuta 2009. Meteorology News. Viitattu 23.3.2013. englanniksi
  53. ↑ Windmills Affect Doppler Radar Data MyRainReport.com. 19. heinäkuuta 2011. Viitattu 23.3.2013. englanniksi
  54. ↑ Yngve Steinheim: DARWIA - Data Assisted Radar-Windmill Interference Analysis 4. syyskuuta 2006. Sintef. Viitattu 23.3.2013. englanniksi
  55. ↑ http://www.guardian.co.uk/international/story/0,,1425850,00.html
  56. ↑ http://www.esru.strath.ac.uk/EandE/Web_sites/01-02/RE_info/C02.htm
  57. ↑ http://www.eon-netz.com/Ressources/downloads/EON_Netz_Windreport2005_eng.pdf s.9
  58. ↑ Wind Turbine Facts (PDF) National Wind. Viitattu 13.10.2012.
  59. ↑ a b Tuulivoiman kustannukset Vaasa Energy Institute. Viitattu 13.10.2012.
  60. ↑ Operation and mantenance costs EWEA. Viitattu 13.10.2012.
  61. ↑ Support Schemes for Renewable Energy, A Comparative Analysis of Payment Mechanisms in the EU (PDF) (Sivut 22 - 41) 2005. European Wind Energy Association EWEA. Viitattu 7. 12.2007. (englanniksi)
  62. ↑ Wind at work - wind energy and job creation in the EU (PDF) (s.7) EWEA. Viitattu 13.10.2012.
  63. ↑ Jobs from Renewable Energy and Energy Efficiency (PDF) EESI. Viitattu 13.10.2012.
  64. ↑ Wind Energy The Facts EWEA 2004 s. 127–136
  65. ↑ a b World Wind Energy Association WWEA
  66. ↑ a b International Wind Energy Development World Market Update 2007, Forecast 2008-2012 BTM Consult Press Release 23.3.2008
  67. ↑ Wind energy barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 177, s. 71–90, 2/2007
  68. ↑ Uusiutuvan energian syöttötariffi 2010. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.10.2012.
  69. ↑ Syöttötariffit vihdoin käyttöön 24.3.2011. Lumituuli Oy. Viitattu 13.10.2012.
  70. ↑ a b Hannele Holttinen: Tuulivoiman vaikutukset sähköjärjestelmään (PDF) 24.3.2006. VTT. Viitattu 1.9.2008.
  71. ↑ Talouselämä, Matti Kankare, 8.9.2011, Taas murtui yksi tuuleen rakennettu tuulivoimauskomus
  72. ↑ The Impact of Large Scale Wind Power Production on the Nordic Electricity System
  73. ↑ [1] VTT: Tuulivoiman säätö- ja varavoimatarpeesta Suomessa
  74. ↑ VTT: Tuulivoiman vaikutukset sähköjärjestelmään
  75. ↑ http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/uutiset/lehdistotiedotteet/?bid=491 FIngrid, lehdistötiedote 9.9.2008
  76. ↑ IMPACT OF INCREASED AMOUNTS OF RENEWABLE ENERGY ON NORDIC POWER SYSTEM OPERATION Entsoe 31.08.2010
  77. ↑ Hannele Holttinen: Tuulivoiman vaikutukset sähköjärjestelmään (PDF) (sivu 25) 24.3.2006. VTT. Viitattu 1.9.2008.
  78. ↑ http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/DENSY/fi/etusivu.html
  79. ↑ Taistelu tuulimyllyjen puolesta pohjalainen.fi -sivulla (suomeksi)
  80. ↑ http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/DENSY/fi/system/projekti.html?id=9024347&nav=Projekti
  81. ↑ Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen 2007 Ympäristöministeriö
  82. ↑ http://www.reimari.fi/reimari/content/lehti/271/RE_0407_03.gif
  83. ↑ Tuulivoimaloiden melu kiusaa Haminan Neuvottomassa YLE uutiset. 20.6.2012
  84. ↑ tuulimyllyjen matalataajuinen melu. Euroopan parlamentti 6.10.2009
  85. ↑ Timo Lanki: Tuulivoimatuotannon terveys- ja ympäristöhaitat, Ympäristö ja Terveys lehti, 10/2012
  86. ↑ Terveysvaara tuulivoimasta? Kiistellyssä tutkimuksessa puhutaan syndroomasta 27.11.2012
  87. ↑ [2]David Suzuki: Health effects from wind power unfounded
  88. ↑ Timo Lanki: Tuulivoimatuotannon terveys- ja ympäristöhaitat, Ympäristö- ja terveys-lehti, 10/2012
  89. ↑ [3]Chapman, St.George, Waller and Cakic (2013): Spatio-temporal differences in the history of health and noise complaints about Australian wind farms: evidence for the psychogenic, “communicated disease” hypothesis.
  90. ↑ [4]Crichton, F., Dodd, G., Schmid, G., Gamble, G., & Petrie, K. J. (2013): Can Expectations Produce Symptoms From Infrasound Associated With Wind Turbines?
  91. ↑ [5]CanWEA ja EWEA, 2009
  92. ↑ Timo Lanki: Tuulivoimatuotannon terveys- ja ympäristöhaitat, Ympäristö ja Terveys lehti, 10/2012
  93. ↑ Timo Lanki: Tuulivoimatuotannon terveys- ja ympäristöhaitat, Ympäristö- ja terveys-lehti, 10/2012
  94. ↑ Wind-Wildlife Frequently Asked Questions AWEA
  95. ↑ Jarmo Koistinen: Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset 2004. Ympäristöministeriö. Viitattu 1.4.2008.
  96. ↑ Danish offshore wind, Key environmental issues Dong Energy, Vattenfall, Danish Energy Authority ja Danish Forest and Nature Agency, s. 109 11/2006
  97. ↑ K.S. Smallwood & C.G. Thelander: [Bird Mortality at the Altamont Pass Wind Resource Area]. National Renewable Energy Laboratory, Ojai, California.
  98. ↑ Environment News Service 12.1.2004: Altamont Wind Operators Sued Over Bird Deaths.
  99. ↑ Tuulivoimalat vaarallisia lepakoille Yleisradio 27.8.2008
  100. ↑ The energy balance of modern wind turbines 1997 The energy balance of modern wind turbine 1997
  101. ↑ http://www.ekoenergia.fi/energiantuottajille/kriteerit/tuulivoima
  102. ↑ http://birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml
  103. ↑ Delivering Offshore Wind Power in Europe Policy recommendations for large-scale deployment of offshore wind power in Europe by 2020, EWEA 2007, s.2
  104. ↑ a b National Wind Watch Viitattu 7.12.2007. (englanniksi)
  105. ↑ Wind Energy:The Case of Denmark Viitattu 2010-08-17.
  106. ↑ http://www.wind-watch.org/documents/wp-content/uploads/accidents-1nov2006.xls
  107. ↑ Experts try to determine wind farm blaze cause ABC News Online. 23.1.2006. Australian Broadcasting Corporation. Viitattu 3.12.2007. (englanniksi)
  108. ↑ http://www.wind-watch.org/documents/wp-content/uploads/accidents-1nov2006.xls
  109. ↑ Gipe, Paul: Contemporary Mortality Rates in Wind Energy. Wind-Works, 2006.
  110. ↑ Hirschberg, S. & Strupczewski, A: Comparison of Accident Risks in Different Energy Systems, IAEA bulletin Vol 41, 1999

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuulivoima.

Suomessa [muokkaa]

Muualla maailmassa [muokkaa]

Tuulivoimakriittisiä sivustoja [muokkaa]

Uusiutuva energia ja kestävä kehitys
Aurinkovoima:

aurinkokenno | aurinkolämmitys | aurinkokeräin | keskittävä aurinkovoima | aurinkojäähdytys
Tuulivoima:

merituulivoima | luettelo merituulivoimasta | tuulipuisto | tuulimylly
Vesivoima:

aaltoenergia | vuorovesienergia | vuorovesimylly
Maa, vesi ja ilma:

geoterminen energia | maalämpö | ilmalämpöpumppu | ilma-vesilämpöpumppu | ilmavirtavoimala
Biologinen:

biomassa | energiakasvit | puupolttoaine | pelletti | biopolttoaine | bioetanoli | E85 | biodiesel | biokaasu
Kemiallinen:

polttokenno | vetytalous
Energia: Wh = wattitunti, GWh = 3,6 TJ, toe = 11,63 MWh Teho: MW = 1000 kW, GW = 1000 MW, TW = 1000 GW
energiansäästö | energiatehokkuus | vihreä sähkö | hajautettu energiantuotanto | sähköntuotanto | lämmöntuotanto | kaukolämpö | energiankulutus| valaistus | tuontisähkö | säätövoima | lämmön varastointi | sähkön varastointi | kuljetus | sähköauto | hybridiauto | joukkoliikenne | kimppakyyti
Energiantuotanto
Käsitteitä:

Energiansäästö - Hajautettu tuotanto - Kaukolämpö - Lämmöntuotanto - Sähköntuotanto - Säätövoima - Varavoima - Lämpöenergian varastointi - Energian varastointi
Uusiutumaton energia:
Fossiilinen: Hiilivoima - Maakaasuvoima -Maaöljy
Muut: Turvevoima - Ydinvoima
Uusiutuva energia:

Aurinkoenergia - Biomassa - Geoterminen - Tuulivoima - Vesivoima

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuulivoima&oldid=13248423