Maksalaatikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Einesmaksalaatikkoa.

Maksalaatikko on suomalainen perinneruoka. Maksalaatikko on vakiinnuttanut asemansa myös ympärivuotisena ruokalajina. Maksalaatikon valmistukseen on käytetty muun muassa riisiä, voita tai margariinia, siirappia, kananmunaa, sipulia ja jauhettua maksaa sekä rusinoita.

Laatikko tarjotaan perinteisesti sulattaen kirnuvoita sen päälle ja joskus hapankarvaista marjoista, kuten puolukasta tai karpaloista, tehdyn soseen kanssa. Tämä heijastelee varhaissuomalaista elintapaa, jossa helposti säilyvät elintarvikkeet, kuten voi ja happamat marjasoseet, tyydyttivät vitamiinintarvetta yli talven samalla, kun sisäkasvatukseen sopivat eläimet, kuten sika, teurastettiin yhteen tai kahteen otteeseen talven yli muiden ravintoaineiden saannin takaamiseksi.lähde?

Myös maksalaatikon valmistustapa seuraa aikaisen maatalousyhteiskunnan rytmejä: se on leimallisesti uunin jälkilämmössä varovasti haudutettu sekä hitaasti pinnaltaan ruskistettu ruokalaji. Alun perin se lienee ollut tapa käyttää sian tai suuremman metsäriistan sisäelimiä yhdessä nauriin kanssa eräänlaiseksi pataruoaksi, hieman kuten Itä-Suomessa on syntynyt lihaisempi karjalanpata. Riisin ja rusinoiden saavuttua Suomeen siitä on sittemmin jalostunut nykymuotoinen kiinteä, makeanomainen laatikkoruoka.lähde?

Saarioinen aloitti maksalaatikon valmistuksen 1957. Aluksi maksalaatikoita myytiin suoraan pakettiautosta joitakin kymmeniä rasioita päivässä.[1]

Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa maksalaatikko oli suosituin einesruoka, etenkin yli 30-vuotiaiden keskuudessa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]