Maksalaatikko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Einesmaksalaatikkoa.

Maksalaatikko on suomalainen perinneruoka, jota syödään erityisesti jouluna muiden jouluruokien ohella. Maksalaatikko on vakiinnuttanut asemansa myös ympärivuotisena ruokalajina. Maksalaatikon valmistukseen on käytetty muun muassa riisiä, voita tai margariinia, siirappia, kananmunaa, sipulia ja jauhettua maksaa sekä rusinoita. 100 grammassa einesmaksalaatikkoa on 6,5 g proteiinia, 22 g hiilihydraatteja ja 9 g rasvaa.[1]

Laatikko tarjotaan perinteisesti sulattaen kirnuvoita sen päälle, ja joskus hapankarvaista marjoista kuten puolukasta tai karpaloista tehdyn soseen kanssa. Tämä heijastelee varhaissuomalaista elintapaa, jossa helposti säilyvät elintarvikkeet kuten voi ja happamat marjasoseet tyydyttivät vitamiinintarvetta yli talven, samalla kun sisäkasvatukseen sopivat eläimet kuten sika teurastettiin yhteen tai kahteen otteeseen talven yli muiden ravintoaineiden saannin takaamiseksi.lähde?

Myös maksalaatikon valmistustapa seuraa aikaisen maatalousyhteiskunnan rytmejä: se on leimallisesti uunin jälkilämmössä varovasti haudutettu sekä hitaasti pinnaltaan ruskistettu ruokalaji. Alunperin se lienee ollut tapa käyttää sian tai suuremman metsäriistan sisäelimiä yhdessä nauriin kanssa, eräänlaiseksi pataruoaksi. Hieman kuten Itä-Suomessa on syntynyt lihaisempi karjalanpata. Riisin ja rusinoiden saavuttua Suomeen siitä on sittemmin jalostunut nykymuotoinen kiinteä, makeanumaminen laatikkoruokansa.lähde?

Vuonna 2011 koululaisten parissa tehdyssä kyselyssä maksalaatikko oli inhotuin ruokalaji. Kyselyyn vastasi 299 koululaista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]