Turun päärautatieasema

Turku
Åbo
Asemarakennus.
Perustiedot
Lyhenne	Tku
Rataosa	Helsinki–Turku Turku–Toijala Turku–Hangonsaari
Ratakilometri	16
Sijainti	60°27′14″N, 022°15′10″E
Osoite	Ratapihankatu 37, 20100 Turku
Kunta	Turku
Etäisyydet	Helsinki 199,6 km Toijala 127,5 km Turun satama 2,8 km Uusikaupunki 65,1 km Naantali 14,2 km
Avattu	1876
Liikenne
Käyttäjiä	1 507 000 (2008)
Kaukoliikenne	Turku–Helsinki Turku–Tampere Turku–Seinäjoki–Oulu (yksi vuoro)
Tavaraliikenne	runsas tavaraliikenne
Vaihtoyhteydet	Turun paikallisliikenteen linja-autolinjat 8, 32, 42, 100, 101, 201, 203, 220, P3
Muut tiedot	risteysasema, junakohtauspaikka, tavararatapiha
Matkustajalaituri(t)
Korkeus	55 cm
Lyhin ja pisin pituus	315 m; 466 m
Pinnoite	asfaltti
Laiturinäytöt	9 kpl
Asemarakennus
Tyyppi	maanpäällinen asema
Suunnittelija	Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio
Materiaali	teräsbetoni
Rakennettu	1940
Lipunmyynti	lippuautomaatteja
Liukuportaita	ei
Hissejä	ei
Ratapiha
Raiteisto	6 laituriraidetta (raiteet 2–7)
Aiheesta muualla
Wikimedia Commons
Asema VR:n sivuilla
Helsinki–Turku Km   Lyh. Liikennepaikat  Uuteenkaupunkiin 193,8 Tkut Turku tavara 195,9 Tus Turku satama valtatie 8:n ylitys 193,0 Tku Turku päärautatieasema valtatie 9:n alitus  Toijalaan Aurajoki (silta) Iti Ikituuri valtatie 1:n ylitys valtatie 10:n alitus 189,7 Kut Kupittaa valtatie 1:n ylitys 187 Lst Lauste 185 Maja (Varissuo) 183 Lit Littoinen 181 Nunna Uitto valtatie 1:n alitus 178 Run Runko 176,2 Pik Piikkiö kantatie 40:n alitus 174 Mak Makarla valtatie 1:n alitus 171 Villisi 169 Kauhainen 167 Tok Toikkala Paimionjoki seututie 181:n ylitys 165,3 Po Paimio 164 Preitilä 162 Heikoinen 156 Kevola valtatie 1:n alitus 156 Pitkäporras 153 Hla Hajala vanha ratalinja 149 Talola Pepallonmäki 146 Häntälä Halikko vanha ratalinja 144 Hlk Halikko seututie 224:n ylitys Halikonjoki (silta) 142 Puistokuja seututie 110:n alitus 138,9 Slo Salo Salonjoki Tottola Lavianmäki Tottolan sorakuoppa kantatie 52:n alitus 129,4 Koto Kotalato 125,5 Pö Perniön viljavarasto vanha ratalinja Märjänmäki Kisakallio Pö Perniö Lemunmäki 121 Erv Ervelä (vanha) vanha ratalinja 115,1 Erv Ervelä (uusi) vanha ratalinja Harmaamäki Haukkamäki Kaivosmäki Ks Koski Kiskonjoki Kelkkala vanha ratalinja 104 Kvl Kuovila Brödtorp seututie 104:n alitus 95 Fiskari seututie 111:n alitus 93,6 Pku Pohjankuru vanha ratalinja Högbacka Pohjankurun vanha tunneli Jokisuunkoski Åminne Köpskog Pin Pinjainen Bäljens seututie 111:n alitus vanha ratalinja  Hankoon 85,7 Kr Karjaa  Hyvinkäälle valtatie 25:n alitus 78 Ksl Kaunislahti Västankvarnin soravaihde 73 Vst Vesta 69,5 Iko Inkoo 69,0 seututie 186:n alitus 64 Th Tähtelä 60 Röt Rödbrott Rödbrottin vaihde 59 Tys Tyris 58 Plä Päivölä 55 Käk Käkelä 50,7 Sti Siuntio 50,0 seututie 115:n ylitys vanha ratalinja 49 Vm Viima Siuntionjoki Riddarbacken Lillgård 46,9 Ket Ketola vanha ratalinja 44 Kl Kela  Båtvikiin (purettu) 41 Vhm Vuohimäki 39,4 Jep Jeppas 36,9 Kkn Kirkkonummi 35,1 Tol Tolsa 34,3 Hek Heikkilä 31,8 Jrs Jorvas 30,6 Vkh Vasikkahaka 29 Mas Masala 27,2 Lma Luoma Kehä III:n alitus 24,6 Mnk Mankki 23,8 Klh Kauklahti asema 22 Plt Pelto Kaupunginkallio 20,2 Epo Espoo 18,7 Trl Tuomarila valtatie 1:n alitus 17,6 Kvh Koivuhovi (uusi) 17 Koivuhovi (vanha) 16,0 seututie 114:n ylitys 15,8 Kni Kauniainen 14,5 Kehä II:n ylitys 14,3 Kea Kera 12,8 Kil Kilo 11,2 Rus Ruusutorppa 11,0 Lpv Leppävaara  kaupunkiradalle Kehä I:n alitus seututie 110:n ylitys seututie 120:n alitus 6,4 Hpl Huopalahti valtatie 3:n ylitys 5,4 Haaga 4,6 Khk Helsinki Kivihaka Ilmalan varikolle  Riihimäelle 3,2 Psl Pasila asema Pasila alapihalle  Katajanokalle (pur.) 0,1 Hki Helsinki päärautatieasema Merkkien selitykset Turku–Toijala Km   Lyh. Liikennepaikat  Tampereelle  Valkeakoskelle  Toijalan satamaan 130,4 Tl Toijala (Veturimuseo)  Riihimäelle 130,2 Lahdensuu 125,6 Sot Sotkia 117,8 Kyl Kylmäkoski 115,1 Tolva Seututien 284 alitus 112,1 Ur Urjala 107,5 Hns Hanhisuo 103,2 Rat Raitoo 100,7 Kölli Mk Matku 94,7 Siro 93,1 Savikko Valtatie 2:n alitus  Jokioisiin (Museor.) 89,~ Hpm Humppila-Museorautatie 88,9 Hp Humppila 84,9 Rautavuori 78,4 Yä Ypäjä 75,1 Sipilä 73,8 Kaukoniitty Seututien 213 alitus 68,8 Lm Loimaa 63,2 Piltola 58,1 Me Mellilä 55,0 Hvt Huovintie 50,4 Kla Kumila 48,6 Savimäki 44,8 Kö Kyrö 39,9 Hevossaari 36,9 Takalisto Seututien 224 ylitys 33,2 Au Aura 30,4 Kar Karviainen 27,9 Käy Käyrä 23,9 Maaniittu 21,0 Leo Lieto 17,1 Rauhakylä 15,6 Mri Maaria 12,8 Paj Paju 10,7 Srm Saramäki Kantatie 40:n alitus 6,9 Räm Räntämäki Seututien 222 tasoristeys 5,2 Alf Alfa  Helsinkiin Valtatie 9:n alitus 2,8 Tku Turku päärautatieasema Valtatie 8:n alitus 0,0 Tus Turku satama  Uuteenkaupunkiin Merkkien selitykset Turku–Hangonsaari Km   Lyh. Liikennepaikat 70,0 Hgs Hangonsaari 68,0 Hepokari 67,7 Esso Esso 67,5 Hepokarin satama 66,8 66,1 Kt Kalaranta Seututien 196 alitus 65,1 Ukp Uusikaupunki 61,5 Halola 60,3 Petes 57,3 Klt Kalanti 55,7 Vel Vellua 52,1 Mrj Maarjärvi 49,6 Kmk Kiimkallio 46,6 Rhm Rahkmala 44,7 Vnl Vinkkilä 42,5 Uh Uhlu 39,6 Kkä Kirkkomäki 36,~ Pyheen saha 35,8 Htm Hietamäki 35,0 Laajoki 34,3 Uni Unikankare 32,7 Kaarleinen 31,2 Vll Vallainen 30,6 Mynäjoki 30,0 Junnilan konepaja 29,9 Myn Mynämäki 26,9 Nut Nutturla 25,2 Mah Mahala 23,1 Vainoinen 22,2 Pmä Pohjamäki 21,0 Nsn Nousiainen 20,0 Alistupa 19,5 Hirvijoki 18,8 Kairinen 17,7 Mku Masku 16,8 Kankainen 16,6 Maskunjoki 16,8 Maskun teollisuusalue 16,2 14,1 Jonkkunen 13,2 Piuha Seututien 192 tasoristeys 11,2 Mke Miekelä 9,4 Vatsela 8,6  Naantaliin 8,2 Rai Raisio 7,3 Krr Kerrola Kantatie 40:n ylitys 6,4 Nes Neste 10,7 Vie Viheriäinen Seututien 185 alitus 5,4 4,7 Iha Ihala 7,1 Pernon telakka 3,9 Turkuhalli Seututien 185 ylitys 3,8 3,7 Raisionjoki 3,2 Jrk Jyrkkälä 2,5 Pahaniemi Pansion telakka Kantasatama 0,8 Tkut Turku tavara Tus Turku satama Valtatie 8:n ylitys 0,0 Tku Turku päärautatieasema Valtatie 9:n alitus  Toijalaan  Helsinkiin Merkkien selitykset
Infobox OK

Turun päärautatieasema (lyh. Tku, ruots. Åbo centralstation, rata-km 199+674) on kaukojunien rautatieasema Turun keskustassa Pohjolan kaupunginosassa. Henkilö- ja tavaraliikenteen lisäksi asemalla on autojunien lastauspaikka.

Aseman nimi muutettiin 7. kesäkuuta 2010 muotoon Turun päärautatieasema. Aiempi nimi oli Turun rautatieasema.

Elokuusta 2022 alkaen liikenne Turun päärautatieasemalta Helsingin suuntaan katkesi kahdeksi vuodeksi, kun sen ja Kupittaan välille rakennetaan kaksoisraide. Toijalan radan liikenteeseen työmaa ei vaikuta. VR korvaa liikennettä Kupittaalta Turun satamaan linja-autoin. Toukokuussa 2023 VR ilmoitti myyvänsä Turun päärautatieaseman ja 24 muuta matkustaja-asemaa. Vuonna 2024 junalaiturit siirtyvät päärautatieasemalta Logomon sillan kohdalle. Sillan yhteyteen on määrä valmistua kesään 2025 mennessä yksityisellä rahoituksella pysäköintihalli, jonka alakertaan sijoitetaan odotus- ja WC-tiloja sekä muita asemapalveluita.

Turun päärautatieaseman molemmissa päissä olevat tasoristeykset, Välilaituri Tku as ja Turku, huoltotie laitureille, on poistettu käytöstä.

Historia

Veturitallit ja muu rautatieympäristö kuvattuna pohjoisesta etelään. Ratapihan ylittää Humalistonsilta.

Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuminen vuonna 1862 merkitsi takaiskua Turulle, joka oli vanhastaan ollut hämäläisten kauppapaikka. Radan myötä perinteistä Hämeen Härkätietä kulkeneet hämäläiset suuntasivat kauppamatkansa Helsinkiin. Kun rautatietä Hämeenlinnasta pohjoiseen alettiin suunnitella, Turun merkitys uhkasi heiketä entisestään. Niinpä turkulaisten kannalta oli tärkeää saada ratayhteys Tampereelta Helsingin ohella myös Turkuun, vieläpä niin, että matka Turkuun olisi lyhempi kuin Helsinkiin. Rata toteutettiin turkulaisten näkökulmasta onnekkaasti, koska risteysasema sijoitettiin Toijalaan, jonka kautta matkaa Tampereelta Turkuun oli 19 kilometriä vähemmän kuin Helsinkiin. Rautatien rakennustyöt aloitettiin Turun päästä jo vuonna 1874, jolloin radan linjaus sen pohjoispäästä ei ollut vielä täysin selvillä. Rakennustöissä oli runsaasti venäläisiä siirtotyöläisiä, joiden palkkataso oli alhaisempi kuin suomalaisten.

Turun rautatieasema avattiin Toijala–Turku-radan pääteasemana vuonna 1876, ja se oli II luokan rautatieasema samanaikaisesti avattujen Toijalan ja Tampereen asemien tavoin. Asemarakennuksen lisäksi asema-alueelle rakennettiin tiilinen öljymakasiini ja alkujaan nelipaikkainen veturitalli, joka laajennettiin myöhemmin kahdeksanpaikkaiseksi. Ratapihan viereen sijoitettiin konepaja, jossa huollettiin ja korjattiin vetureita ja matkustajavaunuja. Rataa jatkettiin Turun asemalta satamaan heti vuoden 1876 aikana, jolloin radan päätepiste sijoittui Turun linnan ja Aurajoen väliin.

Turusta tuli risteysasema Turun ja Karjaan välisen rataosan käyttöönoton myötä vuonna 1899. Koko rantaradan valmistuttua vuonna 1903 lyhin matka Turusta Helsinkiin kulki Karjaan kautta, mutta nopein yhteys oli Toijalan kautta, koska rantarata oli tarkoitettu alkujaan paikallisliikenteelle. Päätös Uudenkaupungin radan rakentamisesta tehtiin jo vuonna 1909, mutta epävarmat ajat hidastivat toteuttamista ja liikenne Naantaliin voitiin aloittaa vasta vuonna 1923 ja Uuteenkaupunkiin vuonna 1924. Uudenkaupungin radan alkupäästä rakennettiin sivuraide Pansion öljysatamaan 1930-luvun alussa.

Turun ratapiha muodostui jo rautatien alkuaikoina kaupungista pohjoiseen suuntautunutta liikennettä rajoittavaksi alueeksi. Radan pohjoispuolelle Maarian kunnan alueelle oli syntynyt Raunistulan esikaupunkialue, jonka kautta kulkivat maantiet Poriin ja Tampereelle. Jo 1900-luvun alkupuolella tehtiin suunnitelmat maanteiden tasoristeysten korvaamisesta sillalla, mutta pehmeän maaperän vuoksi vaativan suunnittelu- ja rakennustyön edellyttänyt silta valmistui ratapihan itäpäähän vasta vuonna 1931.

Toisen maailmansodan jälkeen suunniteltiin Turusta rataa myös etelään Paraisten kalkkikaivoksille, mutta tämä suunnitelma jäi toteutumatta.

Turun kaupungin vanha keskusta oli sijoittunut Aurajoen eteläpuolelle tuomiokirkon ympärille. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen kaupunkialuetta laajennettiin, ja laivojen kasvaessa satamalaiturit siirtyivät nykyisen Linnansataman alueelle. Rautatieaseman sijoittaminen kaupunkialueen pohjoisreunalle oli Toijalan radan kannalta luonteva ratkaisu, vaikka se jäi kauas kaupungin vanhasta keskustasta. Aikaa myöten Turun kaupallinen keskusta siirtyi Aurajoen pohjoispuolelle. Raitioliikenteen alettua vuonna 1908 kiertolinja yhdisti tuomiokirkon, kauppatorin ja rautatieaseman toisiinsa, ja tämä yhteys säilyi raitiotieliikenteen lopettamiseen, vuoteen 1972 saakka.

Turku oli pitkään tärkeä paikallisliikenteen keskus, kun junia kulki Turun asemalta niin Paimion, Loimaan, Naantalin kuin Uudenkaupunginkin suuntiin. Paikallisliikenne Naantaliin lopetettiin vuonna 1972 ja Paimioon vuonna 1979; Naantaliin ajettiin kuitenkin laivajunavuoroja vuosina 1970–1984 ja 1989–1990. Turun paikallisliikenteessä käytetyt, ”Porkkanoiksi” kutsutut Dm9-junat tulivat tiensä päähän 1990-luvun taitteessa, jolloin ne hylättiin. Paikallisliikenne jatkui veturivetoisilla junilla Loimaalle vuoteen 1990 ja Uuteenkaupunkiin vuoden 1992 loppuun saakka.

Lipunmyynti

Lipunmyynti lopetettiin Turussa vuoden 2020 aikana. Asemalla on siitä lähtien ollut ainoastaan lippuautomaatti.

Liikenne

Turun päärautatieasemalta lähtevät matkustajajunat itään rantarataa pitkin Helsinkiin sekä pohjoiseen Toijalan kautta Tampereelle sekä Ouluun. Tampereen ja Helsingin suunnista tulevat junat vievät myös matkustajia laivojen lähtöaikoina Turun satamaan. Kaikki junat Helsinkiin liikennöidään ovat InterCity- tai Pendolino-kalustolla. Tampereen suuntaan liikennöidään InterCity-junilla ja Helsinkiä harvemmin.

Turun päärautatieasemalta alkaa myös rata Uuteenkaupunkiin, mutta henkilöliikennettä tällä radalla ei ole ollut vuoden 1992 jälkeen, joskin sen palauttamista suunniteltiin ja siitä tehtiin selvityksiä vuosina 2005–2007. Helmikuussa 2008 julkaistun raportin mukaan liikenne ei kuitenkaan toteudu vielä lähitulevaisuudessa, koska sitä on hankala saada kannattamaan. Välin Turku–Salo kehittämistä pidetään tärkeämpänä.

Junien lähtöraiteet

Raide	Raiteelta liikennöivät junat
2	purettu
3
4
5
6
7	Kaukojunat Tampereelle

Raiteella 1 ei ole laituria, vaan autonlastausramppi, jonka avulla autoja lastataan autonkuljetusvaunuihin. Myös raiteelta 2 löytyy tällainen ramppi.

Raiteet 1–6 on purettu vuonna 2022 Turun ratapihan parannustöiden vuoksi.

Rakennus

Vanha asemarakennus

Vuonna 1876 avattu vanha rautatieasema yhdisti Turun entistä kiinteämmin muuhun Suomeen.

Vanha postikortti vanhasta päärautatieasemasta.

Turun päärautatieaseman kohdalla aiemmin sijainnut Turun vanha rautatieasema vihittiin käyttöön 1876. Sieltä liikennöitiin junia aluksi Toijalaan ja Turun satamaan ja myöhemmin Karjaalle ja Helsinkiin. Kaksikerroksisen uusrenessanssia edustaneen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Pehr Erik Degenaer.

Aseman alakerrassa oli kolmen eri luokan odotussalit, naisten huone, lipunmyynti- ja matkatavarahalli, asemakonttori, asemapäällikön konttori, lennätinkonttori, postikonttori, matkatavaroiden säilytyshuone ja huone matkustavia viranhaltijoita varten. Yläkertaan rakennettiin asuntoja. Lisäksi vanhassa asemarakennuksessa oli keisarillinen odotussali. Venäjän keisarit eivät kuitenkaan koskaan vierailleet Turun päärautatieasemalla.

Asemarakennus purettiin uuden tieltä vuonna 1938, sillä Suomeen oli tulossa Olympialaiset ja rakennuksen katsottiin olevan liian ruma ja vanhanaikainen olympiaturisteille. Olympialaiset kuitenkin peruuntuivat toisen maailmansodan vuoksi.

Nykyinen asemarakennus

Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940. Rakennuksen toteutti rautatiehallituksen sijaan poikkeuksellisesti rakennushallitus.

Aseman alakerrassa oli lipunmyyntitilat, odotushalli, matkatavaratilat, kahvila ja postikonttori. Posti siirtyi pois asemalta vuonna 1987. Yläkerta vuorostaan oli alkujaan asemaravintolan käytössä. Yhdellä puolella kerrosta oli ykkösluokan ravintola, kun taas toisella puolella oli toisen luokan osasto. Toisen luokan ravintola muutettiin 1960-luvulla muuhun käyttöön ja entisen ykkösluokan asemaravintola lopetti vuonna 2004. Lipunmyynti lakkautettiin vuonna 2020 ja kioski sekä kahvila lähtivät asemalta vuonna 2022 rataremontin takia.

Rakennuksen alkuperäinen ulkoverhoilu oli keltaista klinkkeriä. Verhoilu vaihdettiin vuosina 1978–1979, jolloin rautatieasema sai keltatiilisen pinnan.

Nykytila

Turun päärautatieasemaa kunnostettiin vuosina 2005–2006. Suurin uudistus koski lipputoimistoa, joka siirrettiin talon siipiosaan.

Museovirasto on määritellyt Turun päärautatieaseman ympäristöineen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Rautatieaseman tuntumassa sijaitsevaan entiseen VR:n konepajarakennukseen avattiin vuoden 2011 tammikuussa kulttuurikeskus Logomo. Vuonna 2023 VR ilmoitti myyvänsä rautatieaseman.

Turun päärautatieasemalta on matkaa linja-autoasemalle noin 700 metriä. Asemien yhdistämistä matkakeskukseksi on suunniteltu, ja asiasta julkaistiin tutkimusraportti vuonna 2006. Toistaiseksi yhdistämishanke on kuitenkin jäänyt suunnittelutasolle.

• 
  Asemarakennus pysäköintipaikkoineen.
• 
  Asema idästä kuvattuna.
• 
  Aseman sisäänkäynti.
• 
  Asemarakennus sisältä.

Turun liikennepaikka

Turun ratapihaa.

5. kesäkuuta 2005 alkaen on ollut olemassa Turun liikennepaikka (lyh. Tur), johon kuuluvat seuraavat liikennepaikan osat:

• Kupittaa (Kut: henkilöliikenneasema)
• Turku asema (Tku: henkilöliikenneasema)
• Turku tavara (Tkut: tavaraliikenneasema)
• Turku satama (Tus: henkilöliikenneasema)
• Turku Viheriäinen (Vie: tavaraliikenneasema, lakkautettu 01 helmikuuta 2010)

Katso myös

• Logomon silta

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turun päärautatieasema Wikimedia Commonsissa

• Turun päärautatieaseman infosivu VR:n kotisivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Turun päärautatieasema MetroJunaPortaalissa (Arkistoitu – Internet Archive)