Puijo
Puijo on mäki ja luonnonsuojelualue Kuopion kaupungin ruutukaavan reunalla. Puijo ja sen laella sijaitseva Puijon torni ovat myös Kuopion tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä. Kaupunkilaisten liikuntakeskuksena pidetyltä Puijolta on alkanut aikojen kuluessa myös monen talvilajin Suomen valloitus.
Suuri osa Puijosta on ollut luonnonsuojelualuetta jo vuodesta 1928 lähtien[1]. Se oli Suomen ensimmäinen suojelualue, joka perustettiin yksityismaille[2]. Vanha luonnonsuojelualue kattoi 63 hehtaaria[1]. Nykyisin suojeltua metsää on Puijolla 208 hehtaaria, josta suurin osa kuuluu EU:n Natura-ohjelmaan[1]. Alueen merkittävimmät osat ovat Puijon selänteellä sijaitsevat Satulanotkon ja Antikkalanrinteen lehdot sekä Kokonmäen kuusikot[1]. Asutuksen keskellä on myös kolmen hehtaarin aarnimetsäalue[3][4].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Urheilu- ja liikuntakeskussuunnitelmat
Puijonlaaksoon suunniteltiin 1950-luvulta lähtien laajaa urheilukeskusta, sisältäen muun muassa pikaluisteluradan, urheilutalon ja avouimalan, jääkiekko- ja tenniskenttiä sekä hiihtostadionin.[5] 1960-luvulla päätettiin järjestää kaksi suunnittelukilpailua, joiden pohjalta alue jaettiin urheilu- ja virkistysalueeseen.[5] Rakentaminen alkoi 1960-luvun lopussa. 1970-luvulla rakennettiin reittejä, polkuja ja harjoituskenttiä, 1980- ja 1990-luvuilla hyppyrimäet sekä 2000-luvulla pesäpallostadion. Puijonlaakson väestönsuojia otettiin liikuntakäyttöön 1970-luvulla.
Puijon alue oli mahtipontisissa visioissa mitä täydellisin liikuntaympäristö. Käytännössä kuitenkin liikuntapaikkarakentaminen oli ongelmallista.[5] Suojellut metsät ja muut, vuosi vuodelta korostuneet ympäristöarvot estivät suuremman rakentamisen. Kiire ja muut kasvavat kaupunginosat vetivät myös aika ajoin tiettyjä kohteita muualle.[5] Esimerkiksi jäähalli sijoitettiin Niiralaan, vaikka se oli aiemmissa suunnitelmissa sijoitettu Puijolle. Niiralaan kasvoikin urheilukeskus uimahallin (1960-luvun loppu), tekojääradan, jäähallin ja keilahallin myötä (1970-luku). Viimeisimpänä se täydentyi 1990-luvulla vielä Kuopio-hallilla. Puijo-suunnitelmat toteutettiin täysimittaisesti oikeastaan vain talvilajien ja kuntoilun osalta.[5]
[muokkaa] Talviurheilun kehto
- Puijolla pidettiin vuonna 1887 Suomen ensimmäiset maastohiihtokilpailut – muualla hiihdettiin tasamaalla. Puijon talvikisojen varsinainen historia alkaa vuodesta 1916. Kuopion koululaiset ovat hiihtäneet kilpaa jo vuonna 1864.[6]
- Suomen ensimmäinen kelkkamäki avattiin Puijolla vuonna 1913. Se noudatti vuonna 1892 tehtyä vanhaa tietä. Kelkkailu loppui vuonna 1931, mihin mennessä ainakin yksi oli kuollut tapaturman mukaan nimetyssä Kuolemankurvassa.
- Suomalaiset tutustuivat vuonna 1934 Kuopiossa ensimmäisenä urheilu- ja liikemies, alppihiihdon isä Erkki U. Penttilän Kanadasta tuomaan pujotteluun. Suomen ensimmäiset pujottelukisat laskettiin Puijolla samana vuonna.[7] Puijon laskettelurinne raivattiin vuonna 1938 ja vastakkaisella laidalla Puijoa sijaitseva Antikkalan rinne raivattiin vuonna 1958. Ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin vuosina 1956–57.
- Suomen ensimmäiset mäkihyppykisat pidettiin vuonna 1886 Helsingissä ja muutamaa viikkoa tämän jälkeen oli jo Puijon vuoro.[6]
- Puijosta ei tullut vuosisadan alussa johtavaa talviurheilukeskusta, sillä sen katsottiin olevan liian kaukana Helsingistä. Hiihtoliitto asettui tukemaan Lahden Salpausselän urheilukeskusta.[6]
[muokkaa] Puijon hyppyrimäet
-
Pääartikkeli: Puijon hyppyrimäet
Puijon vaaran korkeus merenpinnasta on 232 m.[8] Vaaran laella sijaitsee Puijon torni ja sen vieressä muun muassa pujottelurinne sekä mäkihyppytornit (K120, K90, K64 ja K28).
[muokkaa] Puijon pujottelurinne
Puijon hyppyrimäkien vierustalla on 400-metrinen pujottelurinne. Korkeuseroltaan 93-metristä ja jyrkkyydeltään (H/L) 24 %:sta rinnettä käytetään alppilajien tekniikkarinteenä.[9] Sen ankkurihissien kapasiteetti on 1 200 henkilöä tunnissa.[9] Sijainti luonnonsuojelualueella estää rinteen korottamisen tai lisärinteiden rakentamisen.[9]
Puijolla järjestetään muun muassa alppilajien alueleirejä. Rinnettä pyörittää Soinisen perheyritys.[9]
[muokkaa] Golfkenttä
Puijon mäen rinteillä sijaitsee myös 9 väylän par 3 golfin harjoituskenttä.[10]
[muokkaa] Puijon pesäpallostadion
-
Pääartikkeli: Puijon pesäpallostadion
Kesällä 2008 Puijolle, noin kilometri hyppyrimäistä kaupunkiin päin, valmistui uusi pesäpallostadion[11]. 2,4 miljoonaa euroa maksaneella Puijon pesäpallostadionilla on 1 400 katsomopaikkaa, joista katettuja on yli 1 000[12]. Talvella hiihtolatu kulkee stadionin lävitse, jolloin sitä voidaan käyttää talvikatsomona sekä huoltotilana.
[muokkaa] Puijon tornit ja maja
[muokkaa] Kolme tornia sitten vuoden 1856
Mäellä on ennen nykyistä Puijon tornia sijainnut kaksi muutakin tornia. Näistä ensimmäisen, 16-metrisen puisen tornin rakennutti raatimies C. R. Dahlström jo vuonna 1856. Seuraava, arkkitehti J. V. Strömbergin suunnittelema 24-metrinen, tiilestä rakennettu graniittijalkainen torni valmistui 1906.
Puijon Pirtti valmistui puretun ensimmäisen puutornin paikalle vuonna 1907. Pirtti toimi taukotupana retkeilijöille ja matkailijoille. Vuonna 1936 tehdyn laajennuksen myötä siitä tuli Puijon Maja.
Toisessa Puijon tornissa oli toisen maailmansodan aikana ilmavalvonta-asema.[2] Se purettiin vuonna 1963, kun nykyinen torni valmistui.
14. lokakuuta 2006 vietettiin Puijon tornien 150 -vuotisjuhlaa.
[muokkaa] Nykyinen Puijon torni rakennettiin 1963
Nykyisellä arkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelemalla tornilla on korkeutta 75 metriä. Se valmistui vuonna 1963. Tornista käytetään myös nimityksiä suurtorni, linkkitorni ja "pottunuija". Tornia on saneerattu vuosien varrella useita kertoja, joista viimeisin päättyi vuonna 2004. Sitä käytetään matkailun ohella myös langattoman tietoliikenteen linkkiasemana ja puhelinpalvelujen tukiasemana.
Tornin alapuolella kallion sisällä on yleisöltä suljettu luolasto, joka on toiminut muun muassa Posti-Telen ja Soneran varastona.
[muokkaa] Pyörivä ravintola
Puijon nykyinen torni oli valmistuessaan Pohjoismaiden ensimmäinen pyörivällä ravintolalla varustettu näköalatorni.[13] Se toimi myös Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin innoituksena aloittaa Näsinneula-rakennushanke.[14]
Uuden tornin pyörivää ravintolaa varten rakennettiin suunnittelijansa, tuolloin 22-vuotiaan kuopiolaisen Kyösti Helinin mukaan vielä nykyäänkin maailman suurin hammasrataskoneisto. Se on pyörittänyt ravintolaa luotettavasti rakentamisestaan vuonna 1963 lähtien. Täysi kierros ympäri kestää vaihteesta riippuen joko puoli tuntia tai tunnin.[15] Helinin konepajan lisäksi tarjouskilpailuun osallistui mm. Kone Oy.
[muokkaa] Pyörivän ravintolan tekniset tiedot
- Suunnittelija: Kyösti Helin
- Valmistaja: Helinin Konepaja, Kuopio
- Valmistettu 1963
- Teräsrakenne
- Kahdet kiskot, joiden alla 40 kannatuspyörää
- Hammaskehä, halkaisija 16 m
- Kehällä kymmenen kumikehäistä ohjauspyörää
- Kaksi hammasvaihdemoottoria (kierros kerran tai kaksi tunnissa)
- Puinen lattiakansi
[muokkaa] Matkailukäyttö
Muutaman euron sisäänpääsymaksulla pääsee näkemään Kuopion panoraaman 224 metriä Kallaveden yläpuolella. Tornissa toimii ravintola, kahvio sekä tornin juurella matkamuistomyymälä. Ylin yleisölle avoin kerros on näköalatasanne. Nykyisessä tornissa on käynyt yli 5,5 miljoonaa vierasta.[13]
Tornin lisäksi myös Puijon Majassa on ravintola. Molemmat on matkamuistomyymälän ohella vuokrattu kaupungilta liiketoimintaa varten, jota on pyörittänyt toukokuusta 2009 alkaen Puijon Huippu Oy.
[muokkaa] Geologia
[muokkaa] Kvartsiittikallio
Kuopion vuoristot kuluivat tasangoksi noin 2 500 miljoonaa vuotta sitten. Silloisen meren rantaan kulkeneista rapautumisaineksista syntyi 2 400 – 2 100 miljoonaa vuotta sitten kvartsihiekkaa. Hiekkakerrostumat kiteytyivät 1 900 – 1 850 miljoonaa vuotta sitten kvartsiitiksi. Puijon länsirinteellä kvartsiittia on lähes yhtenäisenä vyöhykkeenä. Kova kivilaji suojasi osin Puijon mäkeä mannerjään hiovalta kulutukselta. Kallion metsänpuoleinen vastasivu ja hyppyrimäen puoleinen rosoinen suojasivu kertovat mannerjään liikkuneen luoteesta kaakkoon.[16]
[muokkaa] Lähteet
- (Puijon) Historia Sakky.fi: Savon ammatti- ja aikuisopisto. Viitattu 2.2.2008.
- http://kulttuuri.kuopio.fi/museo/press/tosi_tarina/planssit%20lehdist%C3%B6.pdf
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c d Kauppinen, Jukka: Puijo ja Kallaveden seudun näkymä. Kuopio, kesä 2008, nro 2, s. 9.
- ↑ a b (Puijon) Historia
- ↑ von Wright, Atte: Puijo – Kuopion helmi luonnonystävälle ja ulkoilijalle 18.9.2008. Kuopio.fi: Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistys. Viitattu 25.12.2009.
- ↑ Aarniometsä on luonnontilainen vanha metsä Konttilan kierto (luontopolku). Kuopio.fi: Puijon luonto- ja opastuskeskus Konttila. Viitattu 25.12.2009.
- ↑ a b c d e Lindell, Sanna: Kuopion liikuntapaikkarakentaminen 1960–1980 (sivut 93-94) huhtikuu 2007. Joensuun yliopisto. Viitattu 8.10.2009.
- ↑ a b c Suomen hiihtourheilun juuret löytyvät Kuopiosta 29.10.2003. Puijon Hiihtoseura. Viitattu 2.2.2008.
- ↑ Suomen alppihiihdon Grand Old Man Erkki U. Penttilä on kuollut 3.9.2004. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 2.2.2008.
- ↑ ”Alue”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 4. Kuopion kaupunki, 2007.
- ↑ a b c d Poikolainen, Virpi: Pikkujyrkkä Puijo hioo laskutaitoja.. Savon Sanomat, 7.1.2008, 101. vsk, nro 6, s. B20.
- ↑ Puijon golfkenttä Kuopioinfo. Viitattu 2.2.2008.
- ↑ Puijon pesäpallostadion vihittiin käyttöön 18.8.08. Kuopion kaupunki. Viitattu 4.1.2009.
- ↑ Puijon Pesis aloittaa kauden Siilinjärvellä Savon Sanomat. 8.5.2008. Viitattu 4.1.2009.
- ↑ a b Vuorikari, Outi & Vornanen, Jouni: "Tornit ovat tärkeä osa Puijon historiaa" ja "Puijon nykyinen torni on lajissaan ensimmäinen Pohjoismaissa". Kuopiolainen, Kesä 2004, s. 10-13. Kuopion kaupunki. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 2.2.2008.
- ↑ Särkänniemen historia (viittaa alkuperäislähteeseen: Wacklin, Matti: "Halkovuoren takaa huvittelukeskukseksi". Tampereen Särkänniemi Oy, 1999.) Särkänniemi. Viitattu 2.2.2008.
- ↑ Hedberg, Katja: "Se pyörii maailman tappiin" - Erik ja Kyösti Helinin haasttelu, Savon Sanomat 13.10.2006
- ↑ Kvartsiitti on kovaa kiveä Konttilan kierto (luontopolku). Kuopio.fi: Puijon luonto- ja opastuskeskus Konttila. Viitattu 25.12.2009.
