Puijo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Puijon torni ja Puijon Maja kesällä 2006

Puijo ja Puijon torni ovat matkailunähtävyyksiä Kuopiossa. Kaupunkilaisten liikuntakeskuksena pidetyltä Puijolta on alkanut aikojen kuluessa myös monen talvilajin Suomen valloitus.

Suuri osa Puijosta on ollut luonnonsuojelualuetta jo vuodesta 1928 lähtien[1]. Se oli Suomen ensimmäinen suojelualue, joka perustettiin yksityismaille[2]. Vanha luonnonsuojelualue kattoi 63 hehtaaria[1]. Nykyisin suojeltua metsää on Puijolla 208 hehtaaria, josta suurin osa kuuluu EU:n Natura-ohjelmaan[1]. Alueen merkittävimmät osat ovat Puijon selänteellä sijaitsevat Satulanotkon ja Antikkalanrinteen lehdot sekä Kokonmäen kuusikot[1].

Sisällysluettelo

[muokkaa] Talviurheilun kehto

Puijon vanha ja uusi torni vuonna 1963
  • Puijolla pidettiin vuonna 1887 Suomen ensimmäiset maastohiihtokilpailut – muualla hiihdettiin tasamaalla. Puijon talvikisojen varsinainen historia alkaa vuodesta 1916. Kuopion koululaiset ovat hiihtäneet kilpaa jo vuonna 1864.[3]
  • Suomen ensimmäinen kelkkamäki avattiin Puijolla vuonna 1913. Se noudatti vuonna 1892 tehtyä vanhaa tietä. Kelkkailu loppui vuonna 1931, mihin mennessä ainakin yksi oli kuollut tapaturman mukaan nimetyssä Kuolemankurvassa.
  • Suomalaiset tutustuivat vuonna 1934 Kuopiossa ensimmäisenä urheilu- ja liikemies, alppihiihdon isä Erkki U. Penttilän Kanadasta tuomaan pujotteluun. Suomen ensimmäiset pujottelukisat laskettiin Puijolla samana vuonna.[4] Puijon laskettelurinne raivattiin vuonna 1938 ja vastakkaisella laidalla Puijoa sijaitseva Antikkalan rinne raivattiin vuonna 1958. Ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin vuosina 1956–57.
  • Suomen ensimmäiset mäkihyppykisat pidettiin vuonna 1886 Helsingissä ja muutamaa viikkoa tämän jälkeen oli jo Puijon vuoro.[3]
  • Puijosta ei tullut vuosisadan alussa johtavaa talviurheilukeskusta, sillä sen katsottiin olevan liian kaukana Helsingistä. Hiihtoliitto asettui tukemaan Lahden Salpausselän urheilukeskusta.[3]
Puijon hyppyrimäet

[muokkaa] Puijon hyppyrimäet

Pääartikkeli: Puijon hyppyrimäet

Puijon vaaran korkeus merenpinnasta on 232 m.[5] Vaaran laella sijaitsee Puijon torni ja sen vieressä muun muassa pujottelurinne sekä mäkihyppytornit (K120, K90, K64 ja K28).

[muokkaa] Puijon pujottelurinne

Puijon hyppyrimäkien vierustalla on 400-metrinen pujottelurinne. Korkeuseroltaan 93-metristä ja jyrkkyydeltään (H/L) 24 %:sta rinnettä käytetään alppilajien tekniikkarinteenä.[6] Sen ankkurihissien kapasiteetti on 1 200 henkilöä tunnissa.[6] Sijainti luonnonsuojelualueella estää rinteen korottamisen tai lisärinteiden rakentamisen.[6]

Puijolla järjestetään muun muassa alppilajien alueleirejä. Rinnettä pyörittää Soinisen perheyritys.[6]

[muokkaa] Golfkenttä

Puijon mäen rinteillä sijaitsee myös 9 väylän par 3 golfin harjoituskenttä.[7]

[muokkaa] Puijon pesäpallostadion

Pääartikkeli: Puijon pesäpallostadion

Kesällä 2008 Puijolle, noin kilometri hyppyrimäistä kaupunkiin päin, valmistui uusi pesäpallostadion[8]. 2,4 miljoonaa euroa maksaneella Puijon pesäpallostadionilla on 1 400 paikkaa, joista katettuja on yli 1 000[9]. Talvella hiihtolatu kulkee stadionin lävitse, jolloin sitä voidaan käyttää talvikatsomona sekä huoltotilana.

[muokkaa] Puijon tornit ja maja

[muokkaa] Kolme tornia sitten vuoden 1856

Puijon ensimmäinen puutorni vuonna 1900

Mäellä on ennen nykyistä Puijon tornia sijainnut kaksi muutakin tornia. Näistä ensimmäisen, 16-metrisen puisen tornin rakennutti raatimies C. R. Dahlström jo vuonna 1856. Seuraava, arkkitehti J. V. Strömbergin suunnittelema 24-metrinen, tiilestä rakennettu graniittijalkainen torni valmistui 1906.

Puijon Pirtti valmistui puretun ensimmäisen puutornin paikalle vuonna 1907. Pirtti toimi taukotupana retkeilijöille ja matkailijoille. Vuonna 1936 tehdyn laajennuksen myötä siitä tuli Puijon Maja.

Toisessa Puijon tornissa oli toisen maailmansodan aikana ilmavalvonta-asema.[2] Se purettiin vuonna 1963, kun nykyinen torni valmistui.

14. lokakuuta 2006 vietettiin Puijon tornien 150 -vuotisjuhlaa.

[muokkaa] Nykyinen Puijon torni rakennettiin 1963

Nykyisellä arkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelemalla tornilla on korkeutta 75 metriä. Se valmistui vuonna 1963. Tornista käytetään myös nimityksiä suurtorni, linkkitorni ja "pottunuija". Tornia on saneerattu vuosien varrella useita kertoja, joista viimeisin päättyi vuonna 2004. Sitä käytetään matkailun ohella myös langattoman tietoliikenteen linkkiasemana ja puhelinpalvelujen tukiasemana.

Tornin alapuolella kallion sisällä on yleisöltä suljettu luolasto, joka on toiminut muun muassa Posti-Telen ja Soneran varastona.

[muokkaa] Pyörivä ravintola

Puijon nykyinen torni oli valmistuessaan Pohjoismaiden ensimmäinen pyörivällä ravintolalla varustettu näköalatorni.[10] Se toimi myös Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin innoituksena aloittaa Näsinneula-rakennushanke.[11]

Puijon mäki kuvattuna Kallavedeltä vuonna 2005

Uuden tornin pyörivää ravintolaa varten rakennettiin suunnittelijansa, tuolloin 22-vuotiaan kuopiolaisen Kyösti Helinin mukaan vielä nykyäänkin maailman suurin hammasrataskoneisto. Se on pyörittänyt ravintolaa luotettavasti rakentamisestaan vuonna 1963 lähtien. Täysi kierros ympäri kestää vaihteesta riippuen joko puoli tuntia tai tunnin.[12]

[muokkaa] Matkailukäyttö

Muutaman euron sisäänpääsymaksulla pääsee näkemään Kuopion panoraaman 224 metriä Kallaveden yläpuolella. Tornissa toimii ravintola, kahvio sekä tornin juurella matkamuistomyymälä. Ylin yleisölle avoin kerros on näköalatasanne. Nykyisessä tornissa on käynyt yli 5,5 miljoonaa vierasta.[10]

Tornin lisäksi myös Puijon Majassa on ravintola. Molemmat on matkamuistomyymälän ohella vuokrattu kaupungilta liiketoimintaa varten, jota on pyörittänyt toukokuusta 2009 alkaen Puijon Huippu Oy.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Kauppinen, Jukka: Puijo ja Kallaveden seudun näkymä. Kuopio, kesä 2008, nro 2, s. 9.
  2. ↑ 2,0 2,1 (Puijon) Historia
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 Suomen hiihtourheilun juuret löytyvät Kuopiosta 29.10.2003. Puijon Hiihtoseura. Viitattu 2.2.2008.
  4. ↑ Suomen alppihiihdon Grand Old Man Erkki U. Penttilä on kuollut 3.9.2004. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 2.2.2008.
  5. ↑ ”Alue”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 4. Kuopion kaupunki, 2007.
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 Poikolainen, Virpi: Pikkujyrkkä Puijo hioo laskutaitoja.. Savon Sanomat, 7.1.2008, 101. vsk, nro 6, s. B20.
  7. ↑ Puijon golfkenttä Kuopioinfo. Viitattu 2.2.2008.
  8. ↑ Puijon pesäpallostadion vihittiin käyttöön 18.8.08. Kuopion kaupunki. Viitattu 4.1.2009.
  9. ↑ Puijon Pesis aloittaa kauden Siilinjärvellä Savon Sanomat. 8.5.2008. Viitattu 4.1.2009.
  10. ↑ 10,0 10,1 Vuorikari, Outi & Vornanen, Jouni: "Tornit ovat tärkeä osa Puijon historiaa" ja "Puijon nykyinen torni on lajissaan ensimmäinen Pohjoismaissa". Kuopiolainen, Kesä 2004, s. 10-13. Kuopion kaupunki. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 2.2.2008.
  11. ↑ Särkänniemen historia (viittaa alkuperäislähteeseen: Wacklin, Matti: "Halkovuoren takaa huvittelukeskukseksi". Tampereen Särkänniemi Oy, 1999.) Särkänniemi. Viitattu 2.2.2008.
  12. ↑ Hedberg, Katja: "Se pyörii maailman tappiin" - Erik ja Kyösti Helinin haasttelu, Savon Sanomat 13.10.2006

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Puijo
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä