Kaavi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Kaavi on myös kylä Virossa.
Kaavi
Kaavi.vaakuna.svg Kaavi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti
www.kaavi.fi
Sijainti 62°58′30″N, 28°28′55″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Koillis-Savon seutukunta
Perustettu 1875 [1]
Kokonaispinta-ala 789,58 km²
146:nneksi suurin 2013 [2]
– maa 674,00 km²
– sisävesi 115,58 km²
Väkiluku 3 297
229:nneksi suurin 31.1.2013 [3]
– väestötiheys 4,89 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [4]
– 0–14-v. 14,2 %
– 15–64-v. 57,8 %
– yli 64-v. 28,0 %
Äidinkieli 2011 [4]
– suomenkielisiä 99,0 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [5]
Kunnanjohtaja Ari Sopanen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • KD
10
4
3
2
1
1

Kaavi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan itäosassa. Kaavi kuuluu myös historialliseen Karjalaan. Kunnassa asuu 3 297 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 789,58 km2, josta 115,58 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,89 asukasta/km2.

Kaavilta on matkaa Kuopioon noin 60 ja Joensuuhun noin 90 kilometriä, ja sen naapurikunnat ovat Juankoski, Juuka, Outokumpu, Polvijärvi ja Tuusniemi.

Sisällysluettelo

Maantiede [muokkaa]

Kaavilaisessa maisemassa on sekä Järvi-Suomelle että Vaara-Suomelle tyypillisiä piirteitä.

Kunnan alueella on 261 järveä, joista suurimpia ovat Rikkavesi ja Kaavinjärvi. Muita isoja järviä ovat Saarijärvi, Rauvanjärvi ja Sivakkajärvi.[7].

Kaavin korkeimpien vaarojen laet ulottuvat reilusti yli 200 metriä meren pinnan yläpuolelle. Pohjois-Karjalan rajan tuntumassa sijaitseva Mikkolanmäki kohoaa 255 metriin. Muita korkeita vaaroja ovat mm. Rauvanvaara (247 m), Uuronvaara (230 m), Paljakka (215 m) ja Keltinvuori (206 m).[8].

Kaavin kallioperästä on löydetty runsaasti hyödyllisiä mineraaleja. Luikonlahden kaivoksesta louhittiin vuosina 1968-1983 maailman markkinoille mm. kuparia, sinkkiä ja kobolttia.[9] Kaavilla on useita kimberliittiesiintymiä, joiden yhteydestä on löydetty timantteja. Maapallon ensimmäinen haapalaiitti-niminen mineraali löydettiin 1970-luvulla Kaavilta.[10][11] Kaavin geologisiin erityispiirteisiin kuuluvat myös serpentiiniesiintymät, joiden kasvillisuus on omaleimaista: alueilla esiintyvät mm. tunturihärkki ja pulskaneilikka. Kaavilainen pulskaneilikkarotu on todettu äärimmäisen uhanalaiseksi.[12][13] [14]

Ilmatieteen laitoksella oli vuosina 1977-2006 sadehavaintoasema Kaavin Sivakkavaarassa. Mittauspaikka oli 219 metriä merenpinnan yläpuolella.[15] Sadeasemalla mitattiin useana vuonna runsaita vuosisademääriä. Vuonna 1998 vettä kertyi yhteensä 1020 mm, mikä on 11. suurin vuosisademäärä Ilmatieteen laitoksen mittaushistoriassa vuodesta 1900 lähtien. Vuonna 1992 sadetta kertyi 984 mm ja vuonna 2004 vuosisademäärä oli 980 mm. Edellä mainitut lukemat kuuluvat maamme 25 suurimman vuosisademäärän joukkoon.[16] Vuonna 1994 maamme paksuin lumipeite, 126 cm, mitattiin Kaavin Sivakkavaarassa.[17].

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kaavin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 763
1985
  
 4 391
1990
  
 4 230
1995
  
 4 085
2000
  
 3 776
2005
  
 3 596
2010
  
 3 377
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Kylät [muokkaa]

Kaavin kunnan kyliä ovat Ahosenniemi, Hirvisaari, Kaavi, Karsikkovaara, Kellolahti, Kortteinen, Kortteisen salokylä (Kortteiskylä), Luikonlahti, Maarianvaara, Mäntyjärvi, Niinivaara, Onnivaara, Rasimäki, Rauantaipale, Retunen, Rovevaara, Sivakkavaara, Suovaara, Syrjävaara ja Vehkalahti.

Pohjois-Savossa maakunnan Vuoden kyläksi on valittu Luikonlahti vuonna 1989 ja Rovevaara vuonna 1991.[19].

Kylien nimien taustaa [muokkaa]

Kaavi [muokkaa]

Kaavin kirkonkylä sijaitsee Kaavinjärven pohjoispäässä. Kaavi-niminen paikka esiintyy vanhoissa asiakirjoissa seuraavina niminä: Kafvinkylä (1862), Kawi socken (1778) ja Cafvi kapell (1778-1785).[20]

Kaavi-nimeä pidetään saamelaisperäisenä. Pohjoissaamen kielen gávva, inarinsaamen kielen kaavâ ja koltansaamen kielen kaavv tarkoittavat 'poukamaa' tai 'pientä lahdeketta'. Maamme pohjoisimmissa murteissa, mm. Sodankylässä, tunnetaan edellä mainituista saamen kielen sanoista omaksuttu lainasana kaavi, jolla tarkoitetaan myös 'poukamaa' tai 'pientä lahtea'.[20]

Karsikkovaara [muokkaa]

Karsikolla tarkoitetaan 'kuusta, joka latvaa lukuun ottamatta on karsittu pystyyn'. Karsikkoja on tehty mm. hautapaikan muistomerkiksi.[20]

Luikonlahti [muokkaa]

Luikonlahden kylä on Rikkaveden rannalla. Kylän nimi on mainittu vanhoissa asiakirjoissa nimellä Luikonlax (1686).

Kylän arvellaan saaneen nimensä noin 10 km mittaisesta kapeasta lahdesta, jonka pohjoispäässä se sijaitsee. Luikonlahti on muodoltaan 'kapea luikku'. Lahtea pitkin on pitkään 'luikuteltu', jotta on päästy perille. Erään kertomuksen mukaan aikoinaan joku mies oli soutanut lahden päästä päähän. Perille päästyään mies oli väsyneenä todennut, että "olipa siinä lahtea koko 'luikonen'".[20]

Toisen teorian mukaan Luikonlahti on saanut nimensä vanhasta joutsenta tarkoittavasta sanasta luikko: kapea Luikonlahti lienee ollut joutsenten suosima paikka.[21]

Maarianvaara [muokkaa]

Vanhoissa asiakirjoissa Maarianvaaran kylä on mainittu nimillä Marjonwara (1682), Marjanwara (1686), Mariawara (1727-1743), Mariavaara (1801)ja Marianvaara (1821-1833). Kylän ensimmäiset asumukset ovat sijainneet Rauanvaaran laella.

Maarianvaaran nimelle ei ole varmaa selitystä. 1500-1600-luvuilla suurin osa alueen väestöstä oli ortodoksista. Arvellaan, että he ovat nimenneet asuinpaikkansa Neitsyt Marian mukaan. Perimätiedon mukaan kylä on saattanut saada nimensä Maria- eli Maaria-nimisen nuoren naisen mukaan. Kerrotaan, että hänet on haudattu kylään tai sen lähialueelle.[20]

Sivakkavaara [muokkaa]

Sivakkavaara tunnetaan vanhoissa asiakirjoissa nimellä Siwakawara (1722). Kylällä on sama nimi kuin sen läheisellä vaaralla. Sivakka on 'oikean jalan lyhyempi potkusuksi' tai 'suksi'.[20]

Nähtävyyksiä [muokkaa]

  • Juutilan valimo
    • valimomuseo esittelee perinteistä hiekkavalumenetelmää
    • Juutilan kellovalimo on toiminut vuodesta 1881 lähtien[23]
  • Vaikkojoki
    • Juuan Vaikkojärvestä alkava, lähes 90 km mittainen Vaikkojoen vesireitti päättyy Kaavin Kärenjärveen
    • kalastusta ja vesiretkeilyä (melontaa ja koskenlaskuretkiä)
    • Vaikkojoen kunnostusta on tehty sekä Juuan että Kaavin puolella 2009 - 2012. Vanhat koskien melontaohjeet eivät enää pidä paikkaansa. Uudet laskuohjeet ja luokitukset ovat valmisteilla[24].
  • Maarianrinteet
    • laskettelukeskus Maarianvaarassa

Kulttuuri [muokkaa]

Kaavi Blues-festivaali on järjestetty Kaavilla vuodesta 2005 alkaen. Kesäteatteritoimintaa on Luikonlahdessa ja Maarianvaarassa.

Sivakan lava [muokkaa]

Sivakan lava Kaavin Sivakkavaarassa on yksi Suomen vanhimmista yhä toimivista tanssilavoista. Lavan historia on lähes 100-vuotinen.[25]

Iloharju [muokkaa]

Iloharjun urheilutalo kirkonkylällä on alueen tunnetuimpia huvittelupaikkoja. Iloharjun kulta-aikaa elettiin 1970- ja 1980-luvuilla.[26]Tuolloin Iloharjulla esiintyivät maamme eturivin rock-yhtyeet. Muusikko Juice Leskinen teki tuolloin kappaleen "Tango Iloharjulla soi".[27]

1980-luvulla Kaavilla konsertoivat myös ulkomaiset yhtyeet kuten W.A.S.P. ja Metallica. Myös tanskalainen D-A-D ja brittiläinen Girlschool ovat esiintyneet Iloharjulla. Viime vuosina tanssi-iltoja on järjestetty harvakseltaan.[28] [29]

Virkistys, liikunta ja urheilu [muokkaa]

Vesiretkeily ja kalastus [muokkaa]

Vaikkojoen melontareitti (50 km) mutkittelee pääosin erämaatunnelmissa koskesta toiseen. Vaikkojoki on myös tunnettu kalapaikka. Istukaslajeina siellä ovat kirjolohi ja harjus. Luontaisia saalislajeja ovat taimen, säynävä sekä harjus.[30] Vaikkojoen varressa voi patikoida ja hiihtää omia reittejä pitkin. Alueen luonto on monin paikoin suojeltua.

Kaavinjärvellä ja Rikkavedellä voi veneilyn ja melonnan ohella myös kalastaa. Vesillä liikkujien käytössä on useita satamia.

  • Kaavin vierasvenesatama sijaitsee Kirkkoselän Lukkarinlahdessa Kaavinjärven pohjoispäässä. Satamassa on veneluiska, telaranta, vesipiste, wc-jätepiste sekä vieraslaituri peräpoijuilla ja sivukiinnitysmahdollisuudella.[31]
  • Luikonlahden retkisatama sijaitsee Rikkaveden pohjoisosassa Luikonlahden pohjukassa lahden länsirannalla. Luikonlahden kyläkeskus on noin 500 m satamasta länteen.[31]
  • Melttusvirran retkisatama sijaitsee Kaavinjärven itäosassa pohjoiseen pistävän Ronkalanlahden pohjukassa. Melttusvirran silta (maantie 573 Kaavilta Outokumpuun) on sataman läheisyydessä. Retkisatamassa on nuotiokatos, käymälä, jätepiste, kelluva betoniponttonilaituri peräpoijuineen, veneluiska, telaranta sekä uimaranta pukukoppeineen.[31]
  • Kaavinkosken retkisatama sijaitsee Kaavinkosken länsirannalla. Satamassa on laiturin lisäksi mm. poijupaikkoja, veneenlaskupaikka, uimaranta, kota, jätepiste, käymälä ja pysäköintipaikka autoille.[31]
  • Mönkkössaaren rantautumispaikka sijaitsee Kaavinjärven pohjoispäässä. Saaressa on grillikatos ja puuvarasto sekä WC.[32]

Luontopolut [muokkaa]

Kortteisessa on noin 10 km pitkä perinnepolku. Mäntyjärvellä on kaksi kyläpolkua: Harjas-Matin polku (5,5 km) ja Leppäkertun kierros (2,5 km). Harjas–Matin polku on kyläpolku, joka esittelee kylän asutushistoriaa, geologiaa, kasvillisuutta sekä metsästys- ja marjastusmaita. Leppäkertun kierros on lapsiperheille suunniteltu polku.

Telkkämäen kaskiperinnetilalla on kaksi luontopolkua: Laitumen kierto (0,9 km) ja Rietulan kierto (1,9 km). Polut esittelevät kaskeamisen vaikutuksista luontoon.[31]

Liikuntapaikat [muokkaa]

Kirkonkylä [muokkaa]

Kirkkoharjun ja Iloharjun välisessä maastossa on valaistu 5 km mittainen kuntorata. Talvisin alueella on kunnan hoitama valaistu hiihtolatu (5 km). Latureittejä on myös vierasvenesataman läheisyydessä (n. 2 km) ja Paanalansuolla (n. 5 km). Laduilla voi hiihtää sekä perinteisellä että vapaalla tyylillä. Sääolosuhteiden salliesssa kunnan hoitamia latureittejä on myös Kaavinjärven jäällä. Kaskenkierto-latu (10 km) kulkee kirkonkylältä Rasimäkeen. Latureitille on yhteys kirkonkylän valaistulta ladulta.

Koulukeskuksen läheisyydessä on pienpelialue, jossa on talvisin jääkiekkokaukalo. Kesäisin siellä on tenniskenttä. Kirkonkylältä löytyvät myös sulkapallokenttä, yleisurheilukenttä sekä kaksi beachvolley-kenttää.

Kirkonkylän yleinen uimaranta on Kaavinjärven pohjoispäässä. Sen kunnossapidosta vastaa Kaavin kunnan liikuntatoimi. Alueen peruskorjaus valmistui vuonna 2012. Rannalla on leikkipaikkoja ja kiikkuja, kuntoiluvälineitä, beachvolley-kenttä sekä pukukopit ja wc:t. Alueella on mahdollisuus myös talviuintiin.[33]

Muut kylät [muokkaa]

Kaavin kunta pitää kunnossa hiihtolatuja myös sivukylillä. Perinteisen tyylin latuja on Luikonlahdessa (3 km valaistu latu), Mäntyjärvellä (6 km), Rasimäessä (5 km valaistu latu) ja Vehkalahdessa (3 km valaistu latu). Maarianrinteiden laskettelukeskuksen läheisyydessä on hiihtokeskuksen hoitamia hiihtolatuja.

Luikonlahden ja Kortteisen kouluilla on lähiliikuntapaikat jääkiekkokaukaloineen. Maarianvaaran koululla on jääkiekkokaukalo.

Yleisiä uimarantoja on Luotosella, Luikonlahdessa, Maarianvaaran Somparannassa, Melttusella, Mäntyjärvellä, Retusen Hallalahdessa sekä Pieni-Kortteisen rannalla Säynevirrassa.

Kortteisessa on suunnistajille kiintorastiverkosto.[33]

Liikunta- ja urheiluseuroja [muokkaa]

Kaavilaisia liikunta- ja urheiluseuroja ovat Judoseura Koshado ry ja Kaavin Kaiku ry. Judoseura Koshadon toiminnassa painottuu judon ohella kuntourheilu.[34] Kaavin Kaiulla on hiihto-, jääkiekko-, lentopallo-, salibandy-, sulkapallo- ja yleisurheilujaostot[35]

Koillis-Savon Tanssijat ry. järjestää lavatanssiharjoituksia kirkonkylällä. Viikonloppukurssit kuuluvat myös seuran toimintaan.[36]

Liikenneyhteyksiä [muokkaa]

Kaavin kautta kulkevat yleiset tiet:


Kelikamerat


Etäisyyksiä kirkonkylältä lähimmille valtateille:


Etäisyyksiä Kaavin kirkonkylältä

Elinkeinoista [muokkaa]

15 % kaavilaisista saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta, 30 % jalostuksesta ja 55 % palveluista (2007[37]).

Kaavin yritykset ovat muodostaneet Kaavin Yrittäjät -järjestön, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Merkittävimmät työllistäjät ovat

  • Stera Technologies Oy / 73 työpaikkaa
  • Bong Suomi Oy / 52
  • Kylylahti Copper Oy / 36
  • Kaavin Kivi Oy / 36
  • M-Plast Oy / 20
  • Lamituote Oy / 19
  • Elemenco Oy / 13
  • Kaavin Kotitaso Oy / 5
  • Alutiimi Oy / 5.[38]

Kaavilla toimi vuosina 1968–1983 Luikonlahden kuparikaivos. Kaivoksen tiloissa on toiminut sen jälkeen Mondo Minerals Oy:n talkkitehdas. Mondo Minerals on sveitsiläisen monialayhtiön Omya AG:n tytäryhtiö.

2012 Luikonlahdessa aloitettiin rikastaa malmia, jota louhitaan Kylylahden kaivoksesta Polvijärveltä. Luikonlahden rikastamo on osa australialaisen Altona Mining Ltd:n ja sen suomalaisen tytäryhtiön Kylylahti Copper Oy:n kaivostoimintaa.[39] Vuosittain Luikonlahteen kuljetetaan arviolta 550 000 tonnia malmia rikastettavaksi. Malmi sisältää mm. kuparia, kobolttia, nikkeliä, kultaa ja sinkkiä.[39]

Kaavin Lahtojoella on yksi Suomen lupaavimpia timanttiesiintymiä.

Ensihoitopalvelut [muokkaa]

Ensihoitopalveluja Kaavilla tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus. PS 331 (KA 191) on perustasoinen ensihoitoyksikkö.

Koulutus [muokkaa]

Kaavin yläkoulu yhdistyi Juankosken yläkouluun 2010, jonka jälkeen vuosiluokkien 7–9 opetus on annettu Juankoskella. Kaavilla toimii kolme alakoulua: Kirkonkylän koulu, Kortteisen koulu ja Luikonlahden koulu. Kaavi kuuluu Kuopion kansalaisopiston Koillis-Savon alueopiston toimialueeseen.

Kunnanvaltuusto [muokkaa]

Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2012 jälkeen seuraavasti:

Ystävyyskuntia [muokkaa]

Tunnettuja kaavilaisia [muokkaa]

  • Harri Hakkarainen, keihäänheittäjä
  • Isto Hiltunen, iskelmälaulaja, muusikko, juontaja ja levytuottaja
  • Seppo Kononen, toimittaja, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon saaja (2011)
  • Hannu Koponen hiihtosuunnistaja, maailmanmestari
  • Erkki Laatikainen, sanomalehti Keskisuomalaisen entinen päätoimittaja, valtion journalistipalkinnon saaja (2009)
  • Erkki Räsänen, iskelmälaulaja, tangokuningas (2001)

Paikallislehti [muokkaa]

Kaavilla ilmestyy paikallislehti Koillis-Savo. Lehden ilmestymispäivät ovat maanantai ja torstai.

Koillis-Savon levikkialueen muodostavat Kaavin ja Tuusniemen kunnat, Juankosken kaupunki sekä Kuopion kaupunkiin kuuluva Riistavesi.

Koillis-Savon levikki on 6035 kpl (2010). Lukijoita lehdellä on noin 17 000.[42]

Ääntä ja kuvaa Kaavilta [muokkaa]

Radiodokumentteja [muokkaa]

YLE Radio 1 on esittänyt kanavallaan useita Kaavi-aiheisia dokumentteja. Useat niistä ovat kuuluneet Todellisia tarinoita-sarjaan, joka on Yleisradion radiodokumenttien päänäyttämö. Kaavi-aiheisten ohjelmien toteutuksesta ovat vastanneet kuopiolaiset mediatuottajat Ossi Wallius ja Pirkko Pelkonen työryhmineen. Suurin osa ohjelmista on uusittu useasti ensiesitystensä jälkeen.

Vuonna 2012 YLE Radio 1 esitti Ossi Walliuksen toimittaman dokumentin Maalaiskylän muotikauppa. Ohjelma kertoi Maisa Kesosen vaatekaupasta, joka toimi Kaavin kirkonkylällä liki 30 vuotta. [43] Vuonna 2008 ensiesityksensä sai Walliuksen toimittama radiodokumentti Kylä. Ohjelmassa tutustuttiin Maarianvaaran kylän elämään. Vuonna 2007 esitetty ohjelma Kasken keskellä vei kuulijansa Metsähallituksen isännöimälle perinnetilalle Kaavin Telkkämäkeen.[44][45]

YLE Radio 1:n dokumenttisarjassa Kymmenen pientä minuuttia on esitetty useita ohjelmia, joiden päähenkilöinä on ollut kaavilaisia eri alojen taitajia. Ullakko-dokumentissa tutustuttiin tekstiilitaiteilija Eeva-Maria Laitalan arkeen Kaavin Sivakkavaarassa. Luikonlahtelainen parturi-kampaaja Eeva Lappalainen oli pääosassa ohjelmassa Vesikampaus. Dokumentti Valettu sointi esitteli Kaavin Vehkalahdessa toimivaa Juutilan kellovalimoa. Ohjelmassa kellonvalaja Eljas Juutilainen yritti saada valamaansa kelloon oikean soinnin.[46]

Tv-tuotantoja Kaavin maisemissa [muokkaa]

Rauta-aika [muokkaa]

Kaavin Vaikkojoella kuvattiin vuonna 1980 kohtauksia Yle TV2:n neliosaiseen draamasarjaan Rauta-aika. Kuvauspaikat Kalliokosken maisemista löytyivät mediatuottaja Ossi Walliuksen vinkkaamana. Wallius on tunnettu "kesäkaavilainen".[47]

Rauta-aika oli valmistuessaan aikansa suurimpia hankkeita. Sitä kuvattiin neljän vuoden ajan. Ohjauksesta vastasi Kalle Holmberg. Apulaisohjaaja oli Lauri Törhönen. Kalevalasta vaikutteita saanut draamasarja pohjautui kirjailija Paavo Haavikon käsikirjoitukseen. Rauta-ajan pääjuonena on taistelu rahaa lyövän Sammon hallinnasta. [48][47]

Rauta-aika on palkittu useilla palkinnoilla. Sarjaa on esitetty noin 20 maassa, liki 100 miljoonalle katsojalle, ja se on Yleisradion kautta aikojen parhaiten ulkomaille myynyt draamasarja.[49][47]

Kalliokosken suvannossa kuvattiin näyttävä kohtaus, jossa Jouko (Joukahainen), Kari Heiskanen, ampuu nuolella Väinöä (Väinämöinen), Kalevi Kahraa. Väinö suistuu kallionkielekkeeltä ruuheen, joka lähtee lipumaan vastavirtaan. Vaikkojoen varressa kuvattiin myös ratsastuskohtauksia.[47]

Matkalla jossain Suomessa [muokkaa]

Yle Teema ja Suomen Liikunta ja Urheilu SUL toteuttivat vuonna 2010 kuusiosaisen tv-ohjelman Matkalla jossain Suomessa, jossa 15 kaupunkilaista tutustui valtaväylien ulkopuoliseen Suomeen pyöräillen, soutaen ja kävellen.[50]

Matkallaan Kolilta Valamon luostariin Heinävedelle kävelijäryhmä tutustui Kaavin maaseutuun. Sarjan 2. osassa patikoijat seurasivat kesäteatterin harjoituksia Maarianvaaran nuorisoseurantalolla. Sarjan 3. osassa kävelijöiden matka jatkui Maarianvaarasta Rovevaaran kautta Melttusvirralle. Siellä Retusen kylätoimikunta kertoi toiminnastaan lettukestien lomassa.[51][52]

Trasor och diamanter [muokkaa]

YLE FST5:n ohjelmassa Seportage: Trasor och diamanter (Räsyjä ja timantteja) tutustuttiin kaavilaisiin timanttiesiintymiin ja jalokivikorujen valmistamiseen. Vuonna 2008 esitetyssä dokumentissa pääosassa olivat Kaavin Rasimäessä työskentelevät käsityöläiset Kalle Grandell ja Eva Thorén. Heidän lisäkseen ohjelmassa esiteltiin Ankin perinteistä räsymattokutomoa.[53]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ Timanttinen Kaavi – kaikkien ulottuvilla 10.9.2007. Kaavin kunta. Viitattu 31.10.2007.
  2. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  3. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  4. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  7. ↑ Suomen kunnat JärviWiki. Viitattu 7.1.2013.
  8. ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 7.1.2013.
  9. ↑ Geological Survey of Finland, Copper in Finland, Luikonlahti - Copper Database June 6, 2011 (update). The Geological Survey of Finland (GTK). Viitattu 27.3.2013.
  10. ↑ Hytönen, Kai: Suomen mineraalit (pdf) 1999. Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 27.3.2013.
  11. ↑ Kaavilla tehtiin maapallon ensimmäinen haapalaiitti-löytö. Koillis-Savo, 7.3.2013, s. 9.
  12. ↑ Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 190.
  13. ↑ Serpentiinihanke Pohjois-Savon ELY-keskus. Viitattu 10.2.2013.
  14. ↑ Koillis-Savo, 9.8.2012
  15. ↑ Ilmatieteen laitoksen lopetetut havaintoasemat Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.1.2013.
  16. ↑ Vuositilastot, Suurimmat vuosisademäärät vuodesta 1900 lähtien 2.1.2013 (alustava). Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.1.2013.
  17. ↑ Lumitilastot, Talven suurin lumensyvyys 1971 alkaen Ilmatieteen laitos. Viitattu 8.1.2013.
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  19. ↑ Pohjois-Savon vuoden kylät Pohjois-Savon Kylät ry. Viitattu 12.12.2012.
  20. ↑ a b c d e f Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Helsinki: Karttakeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  21. ↑ Luikonlahden koulu päivitetty 31.7.2012. Kaavin kunta. Viitattu 22.11.2012.
  22. ↑ Telkkämäen perinnetila Metsähallitus. Viitattu 16.10.2012.
  23. ↑ Juutilan vanha valimo Kaavin kunta. Viitattu 16.10.2012.
  24. ↑ Vaikkojoki Viitattu 16.10.2012.
  25. ↑ Sivakan lavalla vaalitaan tanssiperinteitä Yle. Viitattu 12.11.2012.
  26. ↑ Kaavin Kaiku; Historia Viitattu 6.12.2012.
  27. ↑ Luettelo Juice Leskisen kappaleista
  28. ↑ W.A.S.P.
  29. ↑ Metallica
  30. ↑ Juojärven- Rikkaveden Yhteislupa-alue Kalapaikka.net. Viitattu 20.1.2013.
  31. ↑ a b c d e Pohjois-Savon liitto: Pohjois-Savon retkeilykartat Viitattu 20.1.2013.
  32. ↑ Kaavin kunta: Kaavin kunta, Liikuntapalvelut 9.1.2013. Kaavin kunta. Viitattu 20.1.2013.
  33. ↑ a b Liikunta Kaavin kunta. Viitattu 20.1.2013.
  34. ↑ Judoseura Koshado ry Kaavin kunta. Viitattu 16.10.2012.
  35. ↑ Kaavin Kaiku Viitattu 16.10.2012.
  36. ↑ Koillis-Savon Tanssijat ry. Viitattu 12.11.2012.
  37. ↑ Tilastotietoja Kaavista Kaavin kunta. Viitattu 16.10.2012.
  38. ↑ Kaavin kunta Viitattu 16.10.2012.
  39. ↑ a b Kylylahden kupariprojekti (pdf) 20.9.2011. Polvijärven kunta. Viitattu 16.10.2012.
  40. ↑ Kuntavaalit 2012, Puolueiden kannatus, Kaavi Yle. Viitattu 16.10.2012.
  41. ↑ Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 20.12.2012.
  42. ↑ Levikkialue Koillis-Savo. Viitattu 16.10.2012.
  43. ↑ Todellisia tarinoita: Maalaiskylän muotikauppa YLE Radio 1. Viitattu 23.11.2012.
  44. ↑ Todellisia tarinoita vuodesta 1990 YLE Radio 1. Viitattu 23.11.2012.
  45. ↑ Todellisia tarinoita: Kylä, Virkeää menoa Maarianvaarassa (pdf) MediaWallius. Viitattu 23.11.2012.
  46. ↑ Radiodokumenttien kesä 2012 Yle Radio 1. Viitattu 23.11.2012.
  47. ↑ a b c d Kalliokoski Geogaching. Viitattu 17.11.2012.
  48. ↑ Rauta-aika Yle. Viitattu 17.11.2012.
  49. ↑ Rauta-ajan raportti Yle. Viitattu 17.11.2012.
  50. ↑ Matkalla jossain Suomessa SLU. Viitattu 17.11.2012.
  51. ↑ Matkalla jossain Suomessa, päivä 2 SLU. Viitattu 17.11.2012.
  52. ↑ Matkalla jossain Suomessa, päivä 3 SLU. Viitattu 17.11.2012.
  53. ↑ Ny säsong av Seportaget Svenska Yle. Viitattu 17.11.2012.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Kirjallisuutta [muokkaa]

  • Leskelä, Hilkka: Kaskenviertäjien ja kivenraivaajien Kaavi. Jyväskylä: H Leskelä, 1998. ISBN 952-910-451-0.
Pohjois-Savon maakunnan kunnat
Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Vesanto - Vieremä
Entiset kunnat
Iisalmen mlk - Karttula - Kuopion mlk - Muuruvesi - Nilsiä - Riistavesi - Säyneinen - Varpaisjärvi - Vehmersalmi
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaavi&oldid=13000939