Rauvanjärvi (Kaavi)
| Rauvanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Kaavi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Rauvanjoki [1] |
| Järvinumero | 04.781.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 106 m [1] |
| Rantaviiva | 43,9232 km [2] |
| Pinta-ala | 8,82094 km² [2] |
| Tilavuus | 0,06311107258 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,15469 m [2] |
| Suurin syvyys | 26,73 m [2] |
| Saaria | 17 [2] |
 Rauvanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rauvanjärvi [1][2] on Pohjois-Savossa Kaavilla sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 880 hehtaaria eli 8,8 neliökilometriä. Se on 6,5 kilometriä pitkä ja 5,0 kilometriä leveä. Se sijaitsee painaumassa, jonka luoteis- ja kaakkoispuolella on korkeampia mäkiä. Järven lahdet ja niemen seuraavat kallioperän uurroksia ja siksi rannat voivat viettää järveen jyrkästi. Järvi olisi melko yhtenäinen, elleivät 1,5 kilometriä pitkä Hautaniemi ja kilometrin pituinen Riihiniemi jakaisi järveä. Riihiniemen ja Iso-Pippurin suojaan jäävät Luvelammen lahti ja Tulilahti. Hautaniemen takana aukeaa 3,3 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä selkä. Suurin järvenselkä aukeaa kuitenkin järven keskiosassa, joka on 3,2 kilometriä pitkä ja 2,4 kilometriä leveä. Sen keskellä sijaitsee vain kolme saarta Rymäsaari, Ahosaari ja Purnusaari. Järven kaakkoispäässä työntyy kaakkoon päin 2,2 kilometriä pitkä lahti, jonka lahdensuu on 400 metriä leveä ja jonka pohjukan nimi on Jokilahti. Järveltä erottuu korkeita mäkiä esimerkiksi Hautaniemessä, jossa niemenpää kohoaa lähes 30 metrin korkeuteen, Itälahdenkankaalla, jossa mäki kohoaa 40 metriä. Jokilahdella saattaa erottaa pohjoisessa 65 metrin korkeuteen kohoavan Hautamäen.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 17 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 12 hehtaaria, mikä on noin 1,4 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista Iso-Pippuri ja Rymäsaari ovat pinta-alaltaan yli hehtaarin suuruisia, saarista 14 muuta ovat yli aarin ja yksi saarista on alle aarin kokoinen. Kartasta mitattuna Iso-Pippuri on yli 400 metriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on lähes 7 hehtaaria. Rymäsaari on 200 metriä pitkä ja sen pinta-ala on lähes 1,5 hehtaaria. Muita nimettyjä saaria ovat Pohjoislahdella Myllysaari, järven länsipäässä Lahdensuusaari, Likosaari, Pieni-Pippuri, järvenselällä Rymäsaaren eteläpuolella Ruunasaari, Rihmasaari ja Liimosaari, järvenselän itärannalla Ahosaari ja Purnusaari, sekä vielä pieni Paskonsaari. Vain Iso-Pippurissa on rakennuksia.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 63 miljoonaa kuutiometriä eli 0,063 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 7,2 metriä ja suurin syvyys on 26,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee Itälahdenkankaan edustalla Hanhikaarren kohdalla noin 300 metriä rannasta. Muita syvänteitä sijaitsee Hautaniemen itäpuolella Itälahdessa, jossa on 17 metriä syvää, Iso-Pippurin kaakkoispuolella, missä on 19 metriä syvää ja järvenselän keskellä, jossa on useassa kohdassa yli 20 metriä syvää.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 44 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on neljä kilometriä. Rannoilla ei ole kiinteää asutusta juuri ollenkaan ja vapaa-ajan asuntojakin on vain alle 30. Järveä luonnehtii sen erämaisuus. Järven lounaisrantaa seuraavat etäältä seututie 573 ja Siilinjärvi–Viinijärvi-rautatie. Seututieltä haarautuu Rauvantaipaleen suuntaan yhdystie 16498 ja Maarianvaaralla seututie 502. Näiltä teiltä haarautuu rantojen asukkaille omia teitä. Järven ainoa kulmakunta on Kurolankylä, koska Rauvantaipale sijaitsee laskujoen ympärillä.[2][1][3]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Juojärven reitin valuma-alueen (04.7) Rauvanjärven valuma-alueella (04.78), jonka Rauvanjärven lähialueeseen (04.781) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 106,0 metriä mpy.[1][4]
Valuma-alue saa pääosan vedestään kaakon suunnalta Jokilahteen laskevasta Suurjoesta, joka on Suurijoen valuma-alueen (04.783) laskujoki, ja Pohjoislahteen laskevasta Syrjäjoesta, joka on Syrjäjoen valuma-alueen (04.782) laskujoki. Suurjoen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Rauvanlampi (27 ha) ja Keskilampi (14 ha) ja Syrjäjoen valuma-alueeseella Syrjäjärvi (272 ha), Saarijärvi (254 ha) ja Alimmainen Saarilampi (26 ha). Rauvanjärven alueella on 10 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Suuri-Huussa (3 ha) ja Pieni-Huussa (2 ha) laskevat Pohjoislahteen Huussanpuroa pitkin. Samaan puroon yhtyy Riihilammen oja, johon yhtyvät vielä Palomäen Valkeinen (27 ha) ja Mustinlampi (2 ha) yhteistä ojaa myöten. Iso-Pippurin pohjoispuolelle Tulilahteen laskevat Onkilampi (2 ha) ja Tulilampi (4 ha) yhteistä ojaa pitkin. Muut järvet laskevat Rauvanjärveen omia laskuojaiaan myöten. Niitä ovat Jokilahteen laskeva Hautalampi (18 ha), Romulahteen Romupuroa myöten laskeva Maarianlampi (2 ha), ja vielä Tervalammen (3 ha) laskuoja Tevapuro laskee Pietunsuonlahteen Hautaniemen vastarantaan.[1][4]
Järven laskujoen, Rauvanjoen, luusua sijaitsee Luvelammessa, josta joki laskee kahden kilometrin mittaisena 1,5 kilometrin päässä Rikkaveden Luikonlahteen. Järvien välinen korkeusero on viisi metriä. Jokeen laskee valuma-alueen järvistä vielä Iso Rupanlampi (3 ha) ja Mankara (2 ha) yhteistä laskuojaa myöten.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Rauvanjärvi, Kaavi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Rauvanjärvi, Kaavi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b Rauvanjärvi (04.781.1.003) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.1.2018.