Keitele
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.keitele.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
| Perustettu | 1879 [1] |
| Kokonaispinta-ala | 578,39 km² 204:nneksi suurin 2011 [2] |
| – maa | 481,80 km² |
| – sisävesi | 96,59 km² |
| Väkiluku | 2 526 265:nneksi suurin 30.11.2011 [3] |
| – väestötiheys | 5,24 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [4] |
| – 0–14-v. | 12,3 % |
| – 15–64-v. | 61,7 % |
| – yli 64-v. | 26,0 % |
| Äidinkieli | 2010 [5] |
| – suomenkielisiä | 99,3 % |
| – muut | 0,7 % |
| Kunnallisvero | 19,5 % 221:nneksi suurin 2012 [6] |
| Kunnanjohtaja | Eero Ryhänen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009–2012[7] • Kesk. • SDP • Vas. • Kok. |
13 5 2 1 |
Keitele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 2 526 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 578,39 km2, josta 96,59 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 5,24 asukasta/km2. Keiteleen suurimmat järvet ovat Nilakka (168,5 km²) ja Koutajärvi (10,0 km²).
Kunta kuuluu Pohjois-Savon talousalueeseen ja Kuopion työvoimapiiriin. Keiteleen seurakunta kuuluu Kuopion hiippakunnan Siilinjärven rovastikuntaan. Keiteleen naapurikunnat ovat Pielavesi, Pihtipudas, Tervo, Vesanto ja Viitasaari.
Keiteleen ainoa taajama on kirkonkylä Nilakka-järven rannalla Vuonamonsalmen kohdalla. Kirkonkylällä on peruspalveluiden lisäksi tehtaanmyymälöitä ja hotelli. Kunnan halki kulkee itä–länsisuunnassa Sininen tie (kantatie 77), joka alkaa Norjan rannikolta ja päättyy Äänisjärvelle. Vesireittejä pitkin Keiteleeltä pääsee useiden järvien ja Keiteleen kanavan kautta aina Päijänteelle asti. Ennen maantiesillan valmistumista Vuonamonsalmen yli kulki ainoastaan lossiyhteys. Keiteleen kirkonkylästä on maanteitse lähimpään kaupunkiin Viitasaareen 41 kilometriä, Iisalmeen 82 kilometriä, Kuopioon 100 kilometriä ja Helsinkiin 430 kilometriä. Lähin rautatieasema sijaitsee Lapinlahdella (79 km), lähin merisatama Kokkolassa (210 km) sekä sisäsatama ja lentoasema Kuopiossa.
Keiteleellä ja Pielavedellä julkaistaan kuntien yhteistä paikallislehteä, Pielavesi-Keitelettä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Keitele sijaitsee Savon ja Hämeen historiallisten maakuntien rajamailla. Seudulta on löydetty hämäläisten eränkävijöiden leiripaikkoja, jotka ovat peräisin 1300-luvulta. Vakituinen asutus alueelle syntyi 1500-luvulla. Keiteleestä tuli kunta vuonna 1879.[8]
[muokkaa] Kylät
Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Pahkamäki, Petäjäkylä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo, Äyräpää.
[muokkaa] Elinkeinoelämä
Keitele on yksi Suomen teollistuneimmista maaseutukunnista: 40 prosenttia työpaikoista on teollisuudessa. Tärkeimpiä aloja ovat puunjalostus-, metalli- ja vaatetusteollisuus.[9] Keitele Group on merkittävä puunjalostukseen keskittynyt yritys. Muita yrityksiä ovat kattoristikoita valmistava Sepa Oy ja muun muassa Fredrikson- ja Lee Cooper -tuotemerkkejä valmistava M.A.S.I Company. Keiteleen yritykset muodostavat Keiteleen Yrittäjät -järjestön, joka Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Keitele valittiin 1999 Suomen luovimmaksi kunnaksi.
[muokkaa] Kunnanvaltuusto
Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 13 paikkaa (−1)
- SDP 5 paikkaa (+1)
- Vasemmistoliitto 2 paikkaa (ei muutosta)
- Kokoomus 1 paikka (ei muutosta)
[muokkaa] Koulut
Koutajärven Koulun lakkauttamisen jälkeen 2002 Keiteleellä on vain yksi koulu, Nilakan Yhtenäiskoulu. Koulussa on noin 200 oppilasta mukaan lukien myös ylä-ja alakoulu. Koulun luokat ovat 0-9 luokka. Koulussa on suuri liikuntahalli ja pienempiä saleja.
[muokkaa] Kuuluisia keiteleläisiä
- Mikko Härkin, kosketinsoittaja
- Veijo Hietala, mediatutkija
- Juho Keränen, jääkiekkoilija
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Keiteleinfo – Historia Keiteleen kunta. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
- ↑ [1]
- ↑ [2]
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keitele Wikimedia Commonsissa- Keiteleen kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Vesanto - Vieremä |
| Entiset kunnat Iisalmen mlk - Karttula - Kuopion mlk - Muuruvesi - Riistavesi - Säyneinen - Varpaisjärvi - Vehmersalmi |
