Keitele

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Keitele
Keitele.vaakuna.svg Keitele.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

keitele.fi
Sijainti 63°10′45″N, 026°21′00″EKoordinaatit: 63°10′45″N, 026°21′00″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Perustettu 1879 [1]
Kokonaispinta-ala 578,32 km²
198:nneksi suurin 2014 [2]
– maa 481,78 km²
– sisävesi 96,54 km²
Väkiluku 2 406
257:nneksi suurin 30.9.2014 [3]
– väestötiheys 4,99 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 12,6 %
– 15–64-v. 60,5 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 19,50 %
258:nneksi suurin 2014 [5]
Kunnanjohtaja Hanna Helaste [6]
Kunnanvaltuusto 21[7] paikkaa
Keskusta
Perussuomalaiset
Sosialidemokraatit
Vasemmisto
Kokoomus
11
4
3
2
1
Keiteleen kirkko.

Keitele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 2 406 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 578,32 km2, josta 96,54 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,99 asukasta/km2. Keiteleen suurimmat järvet ovat Nilakka (168,5 km²) ja Koutajärvi (10,0 km²). Nimestään huolimatta Rautalammin reitin piirissä oleva Keiteleen kunta ei sijaitse lainkaan Keitelejärven rannalla, vaan välimatka tähän Viitasaaren reitin suurimpaan järveen on lyhimmiläänkin runsas 10 kilometriä.[8]

Kunta kuuluu Pohjois-Savon talousalueeseen ja Kuopion työvoimapiiriin. Keiteleen seurakunta kuuluu Kuopion hiippakunnan Siilinjärven rovastikuntaan. Keiteleen naapurikunnat ovat Pielavesi, Pihtipudas, Tervo, Vesanto ja Viitasaari.

Keiteleen ainoa taajama on kirkonkylä Nilakka-järven rannalla Vuonamonsalmen kohdalla. Kirkonkylällä on peruspalveluiden lisäksi tehtaanmyymälöitä ja hotelli. Kunnan halki kulkee itä–länsisuunnassa Sininen tie (kantatie 77), joka alkaa Norjan rannikolta ja päättyy Äänisjärvelle. Vesireittejä pitkin Keiteleeltä pääsee useiden järvien ja Keiteleen kanavan kautta aina Päijänteelle asti. Ennen maantiesillan valmistumista Vuonamonsalmen yli kulki ainoastaan lossiyhteys. Keiteleen kirkonkylästä on maanteitse lähimpään kaupunkiin Viitasaareen 41 kilometriä, Iisalmeen 82 kilometriä, Kuopioon 100 kilometriä ja Helsinkiin 430 kilometriä. Lähin rautatieasema sijaitsee Lapinlahdella (79 km), lähin merisatama Kokkolassa (210 km) sekä sisäsatama ja lentoasema Kuopiossa.

Keiteleellä ja Pielavedellä julkaistaan kuntien yhteistä paikallislehteä, Pielavesi-Keitelettä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keitele sijaitsee Savon ja Hämeen historiallisten maakuntien rajamailla. Seudulta on löydetty hämäläisten eränkävijöiden leiripaikkoja, jotka ovat peräisin 1300-luvulta. Vakituinen asutus alueelle syntyi 1500-luvulla. Keiteleestä tuli kunta vuonna 1879.[9]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Keiteleen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 346
1985
  
3 357
1990
  
3 309
1995
  
3 201
2000
  
2 972
2005
  
2 760
2010
  
2 542
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Pahkamäki, Petäjäkylä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo, Äyräpää ja Hemminki

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keitele on yksi Suomen teollistuneimmista maaseutukunnista: 40 prosenttia työpaikoista on teollisuudessa. Tärkeimpiä aloja ovat puunjalostus-, metalli- ja vaatetusteollisuus.[11] Keitele Group on merkittävä puunjalostukseen keskittynyt yritys. Muita yrityksiä ovat kattoristikoita valmistava Sepa Oy ja muun muassa Fredrikson- ja Lee Cooper -tuotemerkkejä valmistava M.A.S.I Company. Keiteleen yritykset muodostavat Keiteleen Yrittäjät -järjestön, joka Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Keitele valittiin 1999 Suomen luovimmaksi kunnaksi. Keitele valittiin vuoden 2014 parhaimmaksi kunnaksi.[12]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2012 jälkeen seuraavasti:

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Keiteleen ala-asteen lakkauttamisen jälkeen 2007 Keiteleellä on vain yksi koulu, Nilakan Yhtenäiskoulu. Koulussa on noin 250 oppilasta, mukaan lukien ala- ja yläkoulu. Koulun vuosiluokat ovat 0–9. Koulussa on suuri liikuntahalli ja pieni sali.

Kuuluisia keiteleläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keiteleinfo – Historia Keiteleen kunta. Viitattu 31.10.2007.
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  6. Hanna Helaste on Keiteleen uusi kunnanjohtaja savonsanomat.fi. Viitattu 5.5.2014.
  7. Tulos puolueittain http://www.vaalit.fi. Viitattu 25.12.2013.
  8. Keitele-Viitasaari-Vesanto Karttapaikka, Maanmittauslaitos
  9. [1]
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. [2]
  12. [3]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]