Kirjolohi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirjolohi
Trout.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Lohikalat Salmoniformes
Heimo: Lohet Salmonidae
Suku: Tyynenmerenlohet Oncorhynchus
Laji: mykiss
Kaksiosainen nimi
Oncorhynchus mykiss
(Walbaum, 1792)
Levinneisyyskartta
Kirjolohen alkuperäinen levinneisyysalue Pohjois-Amerikassa. Laji esiintyy alkuperäisenä myös Tyynenmeren Aasian rannikolla Venäjän kaukoidässä.
Kirjolohen alkuperäinen levinneisyysalue Pohjois-Amerikassa. Laji esiintyy alkuperäisenä myös Tyynenmeren Aasian rannikolla Venäjän kaukoidässä.
Synonyymit
Salmo gairdneri
Salmo irideus
Parasalmo mykiss
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kirjolohi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kirjolohi Commonsissa

Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss) on tyynenmerenlohien sukuun kuuluva lohikala, jonka ihminen on tuonut Pohjois-Amerikasta Suomeen ja muualle Eurooppaan. Kirjolohen liha on rasvaista ja punertavansävyistä. Kirjolohi on suosittu ja edullinen ruokakala, jota viljellään hyvin paljon. Se on vesistöihin istutettuna myös virkistyskalastajien saaliskala, esimerkiksi yksi perhokalastajien halutuimmista saaliista. Kirjolohi kasvaa noin 40–70 senttimetrin pituiseksi ja painaa noin 1–5 kg.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tästä alkujaan Pohjois-Amerikan 60. leveyspiirin eteläpuolen Tyyneenmereen laskevista vesistöistä kotoisin olevasta kalasta erotetaan kolme ekologista muotoa: koko elämänsä virtavesissä viettävä muoto, kylmien järvien muoto ja merestä jokiin kudulle nouseva muoto. Meressä elävästä ja joissa kutevasta muodosta käytetään nimitystä steelhead ja koko ikänsä makeassa vedessä elävästä nimitystä kamloops.

Ensimmäinen kirjolohen mätierä tuotiin Suomeen Saksasta vuonna 1894. Suomeen kala on tullut etupäässä tanskalaisten kalanviljelylaitosten kautta. Rotu lienee "Kamloops", makeanveden muoto. Kalaa on istutettu Suomen luontoon moneen otteeseen ja istutetaan edelleen lähinnä virkistyskalastajien pyydettäväksi. Kirjolohi ei kovinkaan helposti lisäänny Suomen vesissä, sillä kesä on liian lyhyt mädin kypsymiselle. Kirjolohikannat ovat siksi istutusten varassa. Eurooppaan kirjolohta on tuotu 1800-luvun lopulta asti, ja viime vuosina sen viljely kalanviljelylaitoksissa on ollut runsasta.

Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjolohenviljelyn verkkoallas Saaristomerellä.

Suomessa kirjolohi on kalanviljelyssä ylivoimaisesti eniten viljelty kalalaji. Sen tuotantomäärä, 12,2 miljoonaa kiloa, oli vuonna 2013 noin 90 % kaikesta ruokakalaksi viljellystä kalasta.[1] Kirjolohen mätiä tuotettiin 0,4 miljoonaa kiloa. Suurin osa tuotannosta tapahtuu verkkoaltaissa Saaristomeren ja Ahvenanmaan vesillä.

Koko maailmassa kirjolohta tuotetiin vuonna 2012 856 miljoonaa kiloa, mikä oli noin 41 % lohen viljelymäärään verrattuna. Se oli 11. sijalla eniten viljeltyjen kalalajien tilastossa.[2] Suurin tuottaja on Chile, muita tuottajamaita ovat Norja, Tanska, Ranska, Espanja, Italia, Saksa, Britannia, Yhdysvallat ja Iran.[3]

Viljelty kirjolohi saa punaisen värinsä rehuun lisätystä synteettisesti tuotetusta[4] astaksantiini-pigmentistä. Luonnossa kasvavat lohikalat saavat punaisen värinsä ainakin osittain samasta pigmentistä, jota se saavat ravinnossaan (mm. krillit, katkaravut). Luonnon ravintoketjussa astaksantiinia tuottavat mikrolevät. Astaksantiini muodostaa noin 15–20 % viljeltyjen lohikalojen rehukustannuksista.[5] Lähes kaikki kasvatettu kirjolohi ja lohi ruokitaan synteettistä pigmenttiä sisältävällä ravinnolla, sillä alan tutkimusten mukaan mitä tummemmanpunaista kala on, sitä paremmin se menee kaupaksi. Luonnossa kasvavien lohikalojen ravinnosta poikkeavalla pigmentittömällä ravinnolla kasvatettu harmaalihainen kirjolohi ei mene kaupaksi.[6] Väriaineita ei Suomessa kuitenkaan tarvitse ilmoittaa.

Viljely ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalankasvattamot rehevöittävät vesistöjä. Kirjolohen viljelyn typpi- ja fosforipäästöt olivat Suomessa 2000-luvun taitteessa 2-3 % näiden ravinteiden kokonaispäästöistä. Kirjolohen viljelyn kokonaispäästöt tuotettua ravintoenergiayksikköä kohti olivat samaa luokkaa kuin naudan- ja sianlihantuotannossa.[7] Kirjolohi on määritelty yhdeksi sadasta maailmanlaajuisesti haitallisimmasta vieraslajista[8].

Nimistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisamerikkalainen vaeltava steelhead-kirjolohi

Kirjolohta nimitettiin Suomessa aikaisemmin forelliksi ja sateenkaarirauduksi (engl. rainbow trout),[9] mutta vuonna 1965 presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui kalan suomalaiseksi nimeksi. Aikaisemmin kirjolohen katsottiin kuuluvan Atlantin lohikalojen sukuun Salmo, ja silloin sen tieteellinen nimi oli Salmo gairdneri. Sittemmin on tehty selvä taksonominen jako kaikkien Atlantin ja Tyynenmeren lohien (monilajinen suku Oncorhynchus) välillä, ja kirjolohi siirtyi jälkimmäiseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viljellyn ruokakalan tuotanto kasvoi RKTL:n tiedote 30.6.2014
  2. World aquaculture production of fish, crustaceans, molluscs, etc., by principal species in 2012 FAO statistics 2014
  3. Oncorhynchus mykiss (Walbaum, 1792) FAO Cultured Aquatic Species Information Programme. Luettu 07/2014
  4. Astaxanthin - a natural antioxidant (html) Algatech Ltd.. Viitattu 21.3.2010. (englanniksi)
  5. Hannah Rajasingh, Leiv Øyehaug, Dag Inge Våge1 and Stig W Omholt: Carotenoid dynamics in Atlantic salmon. BMC Biology, 18 April 2006, 2006. vsk, nro 4:10. BioMed Central Ltd.. 4:10doi:10.1186/1741-7007-4-10. Artikkelin verkkoversio (html) Viitattu 7.4.2010. (englanniksi)
  6. Mats-Eric Nilsson, Aitoa ruokaa, sivu 115
  7. Kirjolohen kasvatuksen ympäristönäkökohdat arvioitu raaka-aineiden hankinnasta kauppaan. Suomen Ympäristökeskus. 22.11.2001
  8. 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 29.3.2011. (englanniksi)
  9. Kirjolohi Kotka Maretarium.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(kuva)