Linolihappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Linolihappo
LAnumbering.png
Tunnisteet
CAS-numero 60-33-3
IUPAC-nimi (9Z,12Z)-oktadeka-9,12-dieenihappo
SMILES CCCCCC=CCC=CCCCCCCCC(=O)O
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C18H32O2
Moolimassa 280,45 g/mol
Tiheys 0,902 g/cm³
Sulamispiste -5 °C
Kiehumispiste 230 °C
Liukoisuus 0,139 mg/L

Linolihappo (LA, 18:2(n-6), C18H32O2) on omega-6-rasvahappo ja ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo. Linolihaposta käytetään myös nimiä pellavaöljyhappo, 9,12-oktadekadieenihappo tai oktadeka-9,12-dieenihappo. Parhaita linolihapon lähteitä ovat kasvisöljyt, siemenet ja pähkinät, etenkin auringonkukka-, maissi- ja soijaöljy sekä saksanpähkinä[1].

Maissiöljy on hyvä linolihapon lähde.

Linolihappo on ihmiselle välttämätön rasvahappo, joka on saatava ruoasta. Siitä muodostuu arakidonihappoa, joka on pitkäketjuisten rasvahappojen (eikosanoidien) esiaste. Eikosanoidit ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, joilla on tärkeitä fysiologisia tehtäviä mm. verenkiertoelimistössä ja ruoansulatuskanavassa. Linolihappo toimii ihon rasvahappona ja sen puute aiheuttaa ihon kuivumista ja hilseilyä.[2]

Linolihappo pitää yllä ihon epiteelissä solukalvoja ja se voi muuttua eikosanoidien esiasteeksi arakidonihapoksi. Linolihapon puuttuessa öljyhappo sitoutuu linolihapon paikalle epiteelissä ja tämän vuoksi solukalvo ei pysty enää pitämään vettä ja iho kuivuu ja hilseilee.[3]

Linolihapon rakennekaava on CH3-CH2-CH2-CH2-CH2-CH=CH-CH2-CH=CH-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-COOH, molekyylipaino 280.44548(1724) g mol-1, sulamispiste − 5 °C, kiehumispiste 229-230 °C (16 mmHg), suhteellinen tiheys 0,902 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), taitekerroin 1,4687 - 1,4707 ja CAS-numero 60-33-3.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fineli, Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet. http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2095&fuclass=all&specdiet=none&items=1000&from=top&portion=100g&lang=fi
  2. http://www.fineli.fi/component.php?compid=2095&lang=fi
  3. Aro, Mutanen, Uusitupa (toim). Ravitsemustiede, s. 130, Duodecim, 1999

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.