Eikosapentaeenihappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eikosapentaeenihappo
Tunnisteet
CAS-numero 10417-94-4
PubChem CID 446284
Ominaisuudet
Molekyylikaava C19H29COOH
Moolimassa 302,451 g/mol
Sulamispiste –54 – –53 °C (219–220 K)
Tiheys 0,943 g/cm3 (25 °C, 298 K)

Eikosapentaeenihappo eli EPA on omega-3-rasvahappoihin kuuluva monityydyttymätön rasvahappo.

EPA:a on eniten rasvaisissa kalalajeissa kuten makrillissa, ankeriaassa, nahkiaisessa, sillissä ja lohessa[1]. Liha ja muut eläinkunnan tuotteet sisältävät lisäksi dokosapentaeenihappo DPA:ta, jota elimistö muuntaa EPAS:ksi hyvällä hyötysuhteella[2][3].

Lisäravinteena käytettävää EPA:a valmistetaan viljellyistä mikrolevistä tai kalan luurankolihasta uutetuista öljyistä[4][5].

E-EPA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E-EPA (etyyli-EPA) on EPAn etyyliesteröity muoto. E-EPAa voidaan valmistaa tislaamalla öljy ensin molekyylitislauslaitteella ja sen lisäksi vielä tyhjiössä, jolloin sen koostumusta voidaan muuttaa ja EPAn osuutta lisätä aina 98,5 prosenttiin asti. Etyyli-EPA ei ole mono-, di- eikä triglyseridimuodossa, kuten perinteiset kalaöljyt, joissa rasvahapot ovat sitoutuneet glyseroliin.

Vaikutus elimistössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPA-rasvahappoa esiintyy hyvin pieninä pitoisuuksina solukalvoissa. EPAn vaikutusta verenkiertoon, hormoneihin ja aivojen toimintaan on tutkittu paljon.[6]

Vuonna 2014 julkaisun laajan ja perusteellisen tutkimuskatsauksen mukaan EPA näyttäisi vähentävän hyvin vähäisessä määrin sydän- ja verisuonisairauksien riskiä[7][8].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1]
  2. Dietary sources, current intakes, and nutritional role of omega-3 docosapentaenoic acid. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4467567/
  3. Dietary sources, current intakes, and nutritional role of omega-3 docosapentaenoic acid. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4467567/
  4. Zhi-You Wena, Feng Chen: Heterotrophic production of eicosapentaenoic acid by microalgae. Biotechnology Advances, July 2003, 2003. vsk, nro Volume 21, Issue 4, s. Pages 273–294. english
  5. Anna-Liisa Enkovaara ja Sari Koski. Kalaöljy ja kalanmaksaöljy. TABU 2005;1:22–25 Free Full Text
  6. The Omega wave BBC
  7. Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
  8. Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.