Astaksantiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Astaksantiini
Astaxanthin.svg
Tunnisteet
CAS-numero 472-61-7
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C40H52O4
Moolimassa 596,84 g/mol
Tiheys 1,071 g/cm³
Sulamispiste 215-216°C
Kiehumispiste 774 °C
Pohjankatkarapu (Pandalus borealis) saa punaisen värinsä mikrolevien tuottamasta astaksantiinista.

Astaksantiini on terpeeneihin kuuluva ksantofylli-karotenoidi. Kuten monet karotenoidit, se on rasvaliukoinen pigmentti. Astaksantiinin kemiallinen kaava on C40H52O4, moolimassa 596,84 g/mol, sulamispiste 215-216 °C ja CAS-numero 472-61-7.

Luonnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten muitakin karotenoideja, astaksantiinia tuottavat luonnossa kasvit ja levät.

Valtamerellisessä ravintoketjussa astaksantiinia tuottavat mikrolevät, joista ravintoketjussa ylempänä olevat äyriäiset ja lohensukuiset kalat saavat punaisen värinsä.[1][2] Myös äyriäisiä syövien flamingojen punaväri on peräisin astaksantiinista.

Toinen väriaine on kantaksantiini, ja molempia on runsaasti esimerkiksi krilleissä, joita luonnonlohet syövät.[3]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astaksantiinia tuotetaan synteettisesti petrokemikaaleista ja viljelemällä mikroleviä. Viljelemällä astaksantiinia voi tuottaa Haematococcus pluvialis -mikrolevästä, jonka pigmenttipitoisuus (40 g/kg kuivapainosta) on 10 000 -kertainen esimerkiksi lohen lihaan verrattuna.[4][5] Astaksantiinia kalanviljelyyn tuotetaan myös Phaffia rhodozyma -hiivan avulla dekstroosista.[6]

Synteettistä astaksantiinia tuottavat BASF ja DSM. Astaksantiinin synteesi ei ole julkista tietoa.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Astaksantiini on voimakas antioksidantti ja sitä käytetään ravintolisänä. Astaksantiini on hyväksytty monissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa elintarvikekäyttöön.[5] Astaksantiinin E-koodi on E 161j.

Lähes kaikki kalanviljelyssä käytetty astaksantiini on synteettisesti tuotettua,[4] jolloin astaksantiini-pigmentti muodostaa jopa viidenneksen viljellyn kalan rehukustannuksista.[7]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Goodwin T. W.: Metabolism, Nutrition, and Function of Carotenoids. Annual Review of Nutrition, July 1986, nro Vol. 6, s. 273-297. doi:10.1146/annurev.nu.06.070186.001421. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.4.2010. (englanniksi)
  2. A Review of the Carotenoid, Astaxanthin, as a Pigment and Vitamin Source for Cultured Penaeus Prawn. Todd Lorenz. google Docs html-viewer (englanniksi)
  3. Mats-Eric Nilsson, Aitoa ruokaa, s. 114
  4. a b Astaxanthin - a natural antioxidant (html) Algatech Ltd.. Viitattu 21.3.2010. english
  5. a b Teresa M. Mata, António A. Martinsa, Nidia. S. Caetano: Microalgae for biodiesel production and other applications: A review. Renewable and Sustainable Energy Reviews, January 2010, nro Volume 14, Issue 1, s. 217-232. Elsevier Ltd.. 10.1016/j.rser.2009.07.020. Google Docs pdf-quick view Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.3.2010. (englanniksi)
  6. ADM Ecotone, pdf catalogue (englanniksi)
  7. Hannah Rajasingh, Leiv Øyehaug, Dag Inge Våge1 and Stig W Omholt: Carotenoid dynamics in Atlantic salmon. BMC Biology, 18 April 2006, 2006. vsk, nro 4:10. BioMed Central Ltd.. 4:10doi:10.1186/1741-7007-4-10. Artikkelin verkkoversio (html) Viitattu 7.4.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]