Lisäravintoaine

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Proteiinijauhetta ja jauheen sekoittamiseen tarkoitettu sheikkeri.

Lisäravinne, lisäravintoaine tai ravintolisä tarkoittaa elintarvikevalmistetta, joka on ravintoaineen tai fysiologisesti vaikuttavan aineen tiivistetty lähde.[1] Ravintolisät ovat usein pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita, joista saa vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua tai rasvahappoja.[1] Professori Marina Heinosen mukaan yli 90 % lisäravinteiden terveysväittämistä on virheellisiä.[2]

Tieteellisen todistusaineiston perusteella beetakaroteeni, E-vitamiini ja ehkä suuret A-vitamiiniannokset lisäävät kuolleisuutta, eikä myöskään muista antioksidanteista, foolihaposta, B-vitamiinista ja monivitamiinivalmisteista ole todistettu hyötyjä.[3] D-vitamiinien mahdollinen hyödyllisyys vaatii vielä lisää tutkimusta.[3] Useimpia ravintolisiä pitäisi välttää, ja yleensä hivenaineita ei pitäisi syödä kuin niiden, joilla on selkeästi todettu kyseisen aineen vaje.[3] Ravintolisien käytöstä tulisi ensin konsultoida lääkäriä,[4] ja ilmoittaa lääkärille.[5]

Koska suuret vitamiini- ja ravintolisäannokset lisäävät sydäntauteja ja syöpiä, mikään kansallinen tai kansainvälinen terveysvirasto ei suosittele niitä. [6] Tosin Suomessa valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee niitä aikuisia ottamaan talvisaikaan 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinia, jotka eivät syö D-vitaminoituja maitovalmisteita, kalaa tai ravintorasvoja säännöllisesti, lapsille ja vanhuksille ympärivuotisesti.[7]

Moni ravintolisä lisää kuolleisuutta, hyödyistä on heikosti näyttöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräät ravintolisät kuten monivitamiinit ja rauta- ja magnesiumlisät voivat lisätä kuolleisuutta. Muutkaan vitamiini- ja ravintolisävalmisteet eivät näytä ehkäisevän yleisiä kansantauteja. Tämä oli tulos suomalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin 39 000 amerikkalaisnaista 1980-luvulta asti. [8]

Monivitamiinin, foolihapon, B6-vitamiinin, raudan, magnesiumin, sinkin ja kuparin käytön havaittiin lisäävän kuolleisuutta. D-vitamiini vaikutti neutraalilta ja ainoastaan kalsium näytti vähentävän kuolleisuutta. [8]

Ravitsemustutkija Jaakko Mursun mukaan puutostiloista kärsiville joistain ravintolisistä voi silti olla hyötyä. Suomessa D-vitamiini on tyypillinen esimerkki tästä. [8]

Suomalais-amerikkalainen 38 772 yhdysvaltalaisnaisen tutkimus totesi, että ravintolisät eivät juuri ehkäise kansantauteja mutta monivitamiini, foolihappo, B6-vitamiini, rauta, magnesium, sinkki ja kupari lisäävät kuolleisuutta. [9]

Eviran mukaan useimpien ravintolisien pitkäaikaiskäyttöä ei ole tutkittu, joten niitä ei tulisi käyttää kuin kuureina. Ravintolisän käytöstä tulisi myös aina kertoa lääkärille. [10]

Kuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellisen Annals of the Internal Medicine -lehden pääkirjoituksessa 17.12.2013 arvosteltiin voimakkaasti lisäravinteita viitaten lehdessä julkaistuihin ja muihin tutkimusyhteenvetoihin. Esimerkiksi kolmen monivitamiinitutkimuksen ja 24 vitamiinitutkimuksen yhteenvedossa ei löytynyt todisteita sille, että vitamiinit vähentäisivät yleistä kuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta tai syöpäkuolleisuutta. [3]

Samanlaisia tuloksia on saatu muissakin kokeissa ja tutkimusyhteenvedoissa. Monet satunnaistetut kliiniset kokeet ovat osoittaneet, että beetakaroteeni, E-vitamiini ja ehkä suuret A-vitamiiniannokset lisäävät kuolleisuutta, eikä myöskään muista antioksidanteista, foolihaposta, B-vitamiinista ja monivitamiinivalmisteista ole todistettu hyötyjä. [3]

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ravintolisien käyttö on noussut jo 53 %:iin aikuisväestöstä, vaikka tieteellinen näyttö kertoo lähinnä vaarallisuudesta tai hyödyttömyydestä. [3]

Todistusaineiston perusteella ravintolisiä ei pitäisi käyttää yleisesti. Useimpia ravintolisiä pitäisi välttää. [3]

Suomalaistutkijat olivat samoilla linjoilla Annalsin kannan kanssa ja korostivat, että sama asia oli tiedossa jo aiemmistakin tutkimuksista. [11]

JAMA-lehdessä julkaistu 68 satunnaistetun kokeen yhteenveto (232 606 osanottajaa, 385 julkaisua) osoitti, että beetakaroteeni- sekä A- ja E-vitamiinilisät saattavat lisätä kuolleisuutta. C-vitamiinin ja seleenin vaikutuksesta ei saatu varmuutta.[12]

Cochrane Database Syst Review'n 78 satunnaistetun kokeen yhteenvedossa (296 707 osanottajaa) kiinteiden vaikutusten malleissa todettiin luotettavasti antioksidanttien lisäävän kuolleisuutta. Luotettavimpien tutkimusten yhteenvedossa beetakaroteeni- ja E-vitamiinilisät lisäsivät kuolleisuutta mutta A-vitamiinin (+7 %), C-vitamiinin (+2 %) ja seleenin (-3 %) vaikutukset kuolleisuuteen saattoivat johtua sattumasta. [13]

Dementia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusyhteenveto totesi, että päivittäinen monivitamiini ei ehkäise kognitiivisen suorityskyvyn eikä sanamuistin heikkenemistä. Toisen tutkimuksen mukaan monivitamiineista ja B-, C- ja E-vitamiineista tai omega-3-rasvahapoista ei ole hyötyä ainakaan lievän tai keskivaikean dementian lieventämisessä. [3]

Ravinnosta vai ravintolisistä?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa kalaöljyt ja beetakaroteeni ovat terveellisiä ruoasta saatuna mutta epäterveellisiä ravintolisinä. Silti joka viides aikuinen käyttää rasvahappovalmisteita. [14]

1900-luvun alkupuolella heräsi suuria toiveita ravintolisien hyödyistä, mutta viime aikoina tehdyt yritykset hyödyntää niitä ovat osoittautuneet pettymyksiksi. [15]

Antioksidanttiparadoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Antioksidanttiparadoksi" tarkoittaa siitä, että vaikka hedelmät ja vihannekset ovat yhteydessä kuolleisuuden, sydäntautien ja syöpien vähenemiseen, antioksidanttiravintolisät eivät juurikaan näytä auttavan. Erään teorian mukaan tämä johtuisi siitä, että tehoaineet olisivatkin muita kuin antioksidantteja. [16][17] Monivitamiinipilleritkään eivät ole osoittautuneet hyödyllisiksi[3] vaan saattavat jopa lisätä kuolleisuutta.[8]

Kalaöljyt ja omega-3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omega-3-rasvahapot ja kalaöljyt ruoasta ovat hyvin terveellisiä, mutta kalaöljykapseleita suositellaan vain se­pel­val­ti­mo­tau­ti­po­ti­lail­le, jotka eivät syö kalaa. Uusimpien tutkimusten mukaan on kyseenalaista, ovatko kapselit suositeltavia heillekään. Vastoin väitteitä kalaöljykapselit eivät laske kolesterolia vaan voivat jopa lisätä pahaa LDL-kolesterolia, heikentää veren hyytymistä ja nostaa paastoveren sokeripitoisuutta. Myöskään kalanmaksaöljykapseleita ei kannata käyttää. [14]

Amerikan sydänyhdistyksen ravintokomitean puheenjohtaja D.Sc. Alice Lichtenstein sanoo, että vaikka ravinnon omega-3-rasvahapot ovat terveellisiä, tutkimukset eivät osoita ravintolisien omega-3:sta olevan samoja hyötyjä. Kalaöljylisiä ei pidä ottaa, ellei esimerkiksi kärsi sydänsairaudesta, mutta omega-3:a sisältäviä kaloja kannattaa syödä. [18]

THL:n erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen sanoo, että jos omega-3-valmisteita syö, kannattaisi ottaa vähemmän kuin purkissa neuvotaan. Vitamiinilisät voivat joskus olla hyödyksi toipilaille, vanhuksille tai pitkään laihduttaneille. [11]

Yrttipohjaiset ravintolisät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luontaistuotteet kuten yrttipohjaiset ravintolisät saattavat vahingoittaa maksaa erityisen paljon ja johtaa maksansiirtoihin ja hepatiittiin. Kuluttajat luontaistuotteita niitä tutkituiksi, mutta ne harvoin ovat. Ihmiset myös kuvittelevat luonnonmukaisen olevan terveellistä. [19]

Vihreän teen sisältämien katekiinien väitetään kiihdyttävän aineenvaihduntaa ja niitä myydään "rasvanpolttajina". Vihreä tee -pillereissä on usein moninkertainen määrä katekiinia teekupilliseen verrattuna ja ne voivat olla myrkyllisiä maksalle, etenkin herkille ihmisille. [19]

Urheilijavalmisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehonrakentajille ja muille urheilijoille mainostettuja lisäravintoaineita ovat myös proteiinilisät sekä hiilihydraattivalmisteet. Näistä yleisin on urheilusuorituksen jälkeen nautittava heramaltojuoma.lähde? Se sisältää heraproteiinia 35-45 g sekä maltodekstriiniä 50 g. Proteiinin ja hiilihydraatin suhde palautusjuomassa on siis noin 1:1 tai jopa 1:2. Tällaisen juoman hinnaksi tulee vähemmänlähde? kuin normaalisti kotiruoassa vastaava määrä proteiinia ja HH:a. Toinen hyvä hetkilähde? lisäravinteille on ennen yötä otettava proteiinijuoma, joka sisältää hitaasti imeytyvää proteiinia, kuten kaseiinia sekä pari rkl rypsi- tai oliiviöljyä. Runsaasti liikuntaa harrastavat hikoilevat enemmän ja menettävät paljon kivennäisaineita.

Näiden lisäksi myydään erilaisia lisäravinteiksi luokiteltavissa olevia tuotteita, joiden mainostetaan lisäävän voimaa tai massaa, parantavan vireystilaa tai muistia, auttavan laihdutuksessa tai parantavan vastustuskykyä. Väitteet todetaan usein perusteettomiksi.

Terveysongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehonrakennusvalmisteissa on usein terveysongelmia.[20]

Esimerkiksi "luonnollinen" bestsellertuote Craze, jonka bodybuilding.com valitsi vuoden 2012 "vuoden valmisteeksi" ja jota myytiin tavallisissa marketeissakin, sisälsi ilmoituksen vastaisesti amfetamiinin kaltaisia yhdisteitä. Muissakin Matt Cahillin tuotteissa on ollut vaarallisia aineksia, jotka aiheuttavat esimerkiksi sokeutta tai maksavaurioita, ja asiantuntijoiden mukaan tämä on tyypillistä koko alalle. [21]

Osalle käyttäjistä kehonrakennusvalmisteet aiheuttavat niin pahaa kutinaa jopa kuukauksiksi, että he eivät voi nukkua öisin ja he menettävät työnsä.[19]

Maksavauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa noin 20 % lääkepohjaisista maksavaurioista johtuu ravintolisistä. Osuus on kolminkertaistunut 10 vuodessa. Osa potilaista joutuu maksansiirtoon tai kuolee. Suurin osa tuotteista oli kehonrakennustuotteita. Näistä kolmanneksessa oli steroideja, vaikka niitä ei mainita ainesosaluettelossa. [22][19]

Evira ei takaa turvallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evira ei tutki ravintolisien turvallisuutta ennalta, vaan turvallisuudesta vastaa maahantuoja, myyjä tai vastaava.[23][10]

FDA raportoi 50 000 ravintolisien aiheuttamaa haittaa vuodessa.[24] Sillä olisi oikeus muttei resursseja valvoa valmistusta.[24]

Väärennökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BMC Medicine -lehdessä julkaistussa markkinoilla olevia yrttivalmisteita analysoivassa tutkimuksessa todettiin, että kolmannes tutkituista valmisteista ei sisältänyt lainkaan väitettyä yrttiä vaan esimerkiksi riisijauhetta tai laksatiivia, ja kolmanneksessa oli aineita, joita ei lainkaan mainittu ainesosaluettelossa. Useimmat olivat heikkolaatuisia. [25][26]

Eräät ravintolisät jopa jyrsijöiden ulosteiden tai virtsan saastuttamia.[24]

Vain 0,3 % Yhdysvaltojen 55 000 ravintolisästä on sen verran tutkittuja, että niiden yleisimmät haittavaikutukset tiedetään. FDA:n mukaan 70 % yrityksistä ei noudata peruslaatustandardeja. [19]

Humpuukituotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humpuukituotteen tunnusmerkkejä ovat:[5]

  • lupaukset suuresta tehosta tai hyödystä moneen eri vaivaan;[5]
  • annetaan mielikuva lääkemäisestä tuotteesta;[5]
  • netti-, puhelin-, posti- ja verkostomarkkinointi ilman selkeää tietoa yrityksen sijainnista ja tuotteen koostumuksesta;[5]
  • viittaus viranomaisen hyväksyntään tai kuluttajien tai yksittäisen lääkärin suosituksiin: "ortopedi X suosittelee".[27][5]

Perättömiä terveysväitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen kävi läpi Kuningaskuluttajan valitsemia ravintolisiä. Hän totesi näiden puolesta esitetyt terveysväitteet perusteettomiksi kahta lukuun ottamatta. Yleisemminkin yli 90 % lisäravinteiden terveysväittämistä on Heinosen mukaan virheellisiä. Esimerkiksi hän ei pitänyt yhtään lykopeenikapselin terveysväitteistä totena. Myös "rasvanpolttaja ja kehon kiinteyttäjä" -väitteet hän totesi perusteettomiksi. [2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ravintolisät, Evira, 17.04.2013.
  2. a b Ravintolisissä paljon humpuukia, Yle.fi 17.10.2012.
  3. a b c d e f g h i Enough Is Enough: Stop Wasting Money on Vitamin and Mineral Supplements, Eliseo Guallar, MD, DrPH; Saverio Stranges, MD, PhD; Cynthia Mulrow, MD, MSc, Senior Deputy Editor; Lawrence J. Appel, MD, MPH; and Edgar R. Miller III, MD, PhD. Annals of the Internal Medicine, editorial, 17.12.2013.
  4. Questions To Ask Before Taking Vitamin and Mineral Supplements, Nutrition.gov, accessed 2013-12-22.
  5. a b c d e f Onkohan tämä humpuukia?, Evira, 09/2010. Sivut 2-3, 7-8 ja 11.
  6. Paul Offit for The Atlantic. July 19, 2013 The Vitamin Myth: Why We Think We Need Supplements
  7. Erityisohjeet ja rajoitukset,valtion ravitsemusneuvottelukunta, luettu 22.12.2013.
  8. a b c d Tutkimus: Ravintolisä- ja vitamiinivalmisteista ei juuri hyötyä, Helsingin Sanomat, 10.10.2011.
  9. Ikävä havainto vitamiinipillereistä – tutkijat yllättyivät, Uusi Suomi, 10.10.2011.
  10. a b Onkohan tämä humpuukia?, Evira, 09/2010. Sivut 2, 6 ja 11.
  11. a b Uudet tutkimukset tyrmäävät purkkivitamiinit, Taloussanomat, 17.12.2013.
  12. Mortality in Randomized Trials of Antioxidant Supplements for Primary and Secondary Prevention: Systematic Review and Meta-analysis, The Journal of the American Medical Association, Goran Bjelakovic, MD, DrMedSci; Dimitrinka Nikolova, MA; Lise Lotte Gluud, MD, DrMedSci; Rosa G. Simonetti, MD; Christian Gluud, MD, DrMedSci, 2007;297(8):842-857. doi:10.1001/jama.297.8.842.
  13. Antioxidant supplements for prevention of mortality in healthy participants and patients with various diseases, Bjelakovic G, Nikolova D, Gluud LL, Simonetti RG, Gluud C. Cochrane Database Syst Rev. 2012 Mar 14;3:CD007176. doi: 10.1002/14651858.CD007176.pub2.
  14. a b Kannattaako kalaöljyvalmisteita syödä?, Helsingin Sanomat 3.12.2012.
  15. Essential Nutrients: Food or Supplements?, Alice H. Lichtenstein, DSc; Robert M. Russell, MD, JAMA. 2005;294(3):351-358. doi:10.1001/jama.294.3.351. July 20, 2005. Abstract.
  16. intake of vitamin e and other antioxidant nutrients in early life and the development of advanced ß-cell autoimmunity and clinical type 1 diabetes, Liisa Uusitalo, National institute for health and Welfare, Helsinki, Finland, and Tampere school of public health, University of Tampere, Finland, 2009, page 74.
  17. The antioxidant paradox: less paradoxical now?, Halliwell B., Br J Clin Pharmacol. 2013 Mar;75(3):637-44. doi: 10.1111/j.1365-2125.2012.04272.x. Abstract.
  18. The Truth Behind the Top 10 Dietary Supplements, Kathleen M. Zelman, MPH, RD, LD, Reviewed by Brunilda Nazario, MD, WebMD, page 5. Accessed 2012-12-22.
  19. a b c d e Spike in Harm to Liver Is Tied to Dietary Aids, The New York Times, December 21, 2013.
  20. Tainted Body Building Products, FDA, 12/17/2010.
  21. Sports supplement designer has history of risky products, USA Today, September 27, 2013.
  22. Maksavauriot lisääntyneet hälyttävästi Yhdysvalloissa – syyksi epäillään kuntoilun ravintolisiä], Helsingin Sanomat, 22.12.2013.
  23. Usein kysyttyä ravintolisistä, Evira, 28.11.2013.
  24. a b c Skip the Supplements, Paul A. Offit, chief of the division of infectious diseases at the Children’s Hospital of Philadelphia, and Sarah Erush, the clinical manager in the pharmacy department of the Children’s Hospital of Philadelphia. The New York Times, December 14, 2013.
  25. Herbal Supplements Are Often Not What They Seem New York Times. Viitattu 12 November 2013.
  26. DNA barcoding detects contamination and substitution in North American herbal products, Steven G Newmaster1*, Meghan Grguric2, Dhivya Shanmughanandhan3, Sathishkumar Ramalingam3 and Subramanyam Ragupathy, BMC Medicine 2013, 11:222 doi:10.1186/1741-7015-11-222. Abstract.
  27. Älä usko humpuukiin, Evira, 10.03.2011.