Pohjankatkarapu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjankatkarapu
Pandborealisind.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko: Kymmenjalkaiset Decapoda
Alalahko: Pleocyemata
Osalahko: Caridea
Heimo: Pandalidae
Suku: Pandalus
Laji: borealis
Kaksiosainen nimi
Pandalus borealis
Krøyer, 1838[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Pohjankatkarapu Commonsissa

Pohjankatkarapu (Pandalus borealis) on Pohjoismaissa yleisimmin ruoanlaitossa käytetty katkarapu. Pohjankatkarapu elää pohjoisen Atlantin ja Tyynenmeren kylmissä osissa sekä Jäämeressä.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjankatkarapu elää 50–500 metrin syvyydessä 2–14 celsiusasteen lämpötilassa. Sen keho on litteä. Kuori on ohut, sileä ja pienten punaisten pilkujen peittämä. Sen elinikäodote vaihtelee alueittain kolmen ja 8,5 vuoden välillä.[2] Se voi kasvaa jopa 120 millinmetrin pituiseksi. Pohjankatkaravut ovat hermafrodiitteja: syntyessään ne ovat koiraita ja muuttuvat naaraiksi noin kaksivuotiaina.[3] Pohjankatkaravut menestyvät melko suolaisessa vedessä.[2]

Pohjankatkarapu on ravintoa useille kalalajeille, hylkeille ja mustekaloille.[2]

Ravintotottumuksiltaan pohjankatkarapu toimii sekä metsästäjänä että raadonsyöjänä. Se syö pohjakerroksessa, ja migraatioidensa aikana myös vertikaalisissa virtauksissa. Pohjankatkarapujen ruuansulatuksesta on löytynyt mm. mikroleviä ja kaikenlaisia plankton-eliöitä, yksisoluisia kuten säde-eläimiä, viherleviä, äyriäisiä, simpukoita, kalansuomuja, hiekkaa, mutaa ja jopa oman lajin toukkia.[2]

Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjankatkarapu on Koillis-Atlantin taloudellisesti merkittävin kalastuksen kohde.[2] Sitä kalastetaan trooleilla. Ravustuksen aloittivat norjalaiset 1900-luvun alkupuolella.

Katkarapuja troolataan kesällä huhtikuusta syyskuuhun. Ne keitetään kokonaisina jo troolarissa, ja pakastetaan heti keittämisen jälkeen.[4]

Punainen väri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katkarapujen punainen väri syntyy, kun katkarapuja keitettäessä niiden sisältämät karoteeni-proteiinit denaturoituvat ja astaksantiini-pigmentti irtoaa niistä. Värisävy riippuu kerääntyneen astaksantiinin määrästä.[5] Yli 90% astaksantiinista kertyy kuoreen ja sitä ei ole lihaskudoksessa juuri lainkaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pandalus borealis Krøyer, 1838 WoRMS World Register of Marine Species. Viitattu 2. maaliskuuta 2010.
  2. a b c d e f Shumway, Perkins, Schick, Stickney: Synopsis of Biological Data on the Pink Shrimp, Pandalys borealis Krøyer, 1838. NOAA Technical Report NMFS 30, FAO Fisheries Synopsis No. 144, May 1985, nro 144. USA Department Of Commerce. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 7.4.2010. (englanniksi)
  3. Meren Herkkuja – Kuluttajan kalaopas (pdf) (Katkarapu, s. 16) 2009. WWF.
  4. Elomaa, Annika: Kylmän ja lämpimän veden katkaravut (Flash) (s. 8–9) Ruokapirkka. 12.3.2009. Ruokakesko Oy.
  5. A Review of the Carotenoid, Astaxanthin, as a Pigment and Vitamin Source for Cultured Penaeus Prawn. Todd Lorenz. google Docs html-viewer (englanniksi)