Karotenoidi

Karotenoidien värjäämää tomaatin pintasolukkoa.

Karotenoidit (lat. carota = porkkana) ovat luonnollisia pigmenttejä, joita esiintyy kasvien ja muiden yhteyttävien eliöiden viherhiukkasissa. Ne ovat väriltään keltaisia, oransseja tai punaisia, koska ne absorboivat enimmäkseen sinistä valoa. Ne osallistuvat yhteyttämiseen ja suojaavat eliötä auringon ultraviolettisäteilyltä. Karotenoidit jaetaan kahteen ryhmään: karoteeneihin ja ksantofylleihin. Yhteensä niitä on useita satoja erilaisia.

Ruska syntyy, kun lehtivihreä häviää syksyllä ja sen peitossa olleet keltaiset ja punaiset karetonoidit tulevat näkyviin.

Karotenoidit ihmisen ravinnossa [muokkaa]

Kaikki luonnossa esiintyvät karotenoidit ovat lähtöisin kasveista tai muista yhteyttävistä eliöistä, kuten levistä tai bakteereista. Ihminen voi saada niitä ravinnossaan kuitenkin myös eläinkunnan tuotteista. Karotenoideista beeta-, alfa-, ja gammakaroteeni sekä beetakryptoksantiini muuttuvat ihmisten ja eläinten elimistössä A-vitamiiniksi. Nämä sekä monet muut karotenoidit toimivat antioksidantteina. Runsaasti karotenoideja sisältävän ruokavalion on havaittu nostavan immuniteettia^lähde? ja ehkäisevän masennusta^[1]. Tunnetuin karotenoidien lähde on porkkana (beetakaroteeni). Hyviä lähteitä ovat myös tomaatti (lykopeeni), paprika, persikka, mansikat sekä pinaatti (luteiini). Karotenoideihin kuuluvaa beetakaroteenia käytetään elintarvikkeiden lisäaineena E-koodilla E 160a.

↑ Milaneschi, Y. et al.: "The relationship between plasma carotenoids and depressive symptoms in older persons". World Journal of Biological Psychiatry, 20.9.2011. abstrakti Viitattu 9.7.2012. (englanniksi)

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.