Sonkajärvi

Sonkajärvi
vaakuna	sijainti
www.sonkajarvi.fi
Sijainti	63°40′10″N, 27°31′20″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Ylä-Savon seutukunta
Perustettu	1922
Kokonaispinta-ala	1 576,74 km² 64:nneksi suurin 2012
– maa	1 465,87 km²
– sisävesi	110,87 km²
Väkiluku	4 596 203:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	3,14 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	14,0 %
– 15–64-v.	62,1 %
– yli 64-v.	23,8 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,3 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,6 %
Kunnallisvero	19,75 % 168:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Simo Mäkinen
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • SDP  • PS  • Vas.  • Kok.	17 4 2 2 2

Sonkajärvi (aik. Rutakko) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 4 596 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 576,74 km², josta 110,87 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,14 asukasta/km². Sonkajärven naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo, ja Vieremä.

Sonkajärvellä on kaksi taajamaa: Sonkajärven kirkonkylä (Rutakko) ja Sukevan kirkonkylä. Sonkajärvi on kumpuilevaa runsassoista maata, jonka halki kulkee Sonkajärven reitti. Sonkajärvellä on myös Sukevan vankila ja rautatieasema. Rautatieasemalta on VR:n henkilöjunayhteys pohjoiseen (Murtomäen suunta) ja etelään (Kauppilanmäen suunta). Sonkajärvellä on myös Sonkajärvi-Jyrkän lentokenttä (EFSJ), joka on pääosin lannoituskoneiden ja armeijan käytössä. Linja-autot liikennöivät Sonkajärvelle Iisalmesta/Iisalmeen koulujen lukuvuoden aikoina.

Kouluja on Sonkajärvellä (ala-aste, yläaste, lukio), Sukevalla, Aittokoskella ja Sonkakoskella. Suurimmat työnantajat ovat Sonkajärven kunta, Sukevan vankila ja talotehdas Finndomo joka sijaitsee Rutakolla.

Paikkakunnalla järjestetään vuosittain Eukonkannon MM-kilpailut.

Historia

Rautakausi

Rutakon hautausmaasta 1800-luvulla löydetty "väkäräksi vääntynyt" keihäänkärki.

Saamelaiskausi

Runsaasti paikannimistöön liittyvää aineistoa ja myös kirjallisia tietoja. Koko Ylä-Savoa nimitetty v. 1551 ja 1554 verokirjoissa Lapinkorveksi. Viimeiset saamelaiset muuttivat pois Ylä-Savosta noin 1650.

Nimistöä

Sukevalla Lapin-Eskelilä, Vänninmäessä Lapinjoki ja Lapinjärvet. Rutakolla Lapinkoski ja Lapinmäki. (Nykyisen vesitornin ympäristö on Lapinmäen luoteispäässä.) Uurassa Petralampi, Vehmasjärvellä Kouta-Keino pikkujärvet. Asuinpaikkoja todettu Rutakolla, Kiltuanjärven rannalla ja Sukevan Lapinkylällä.

Eräilykausi

Hämeenmäki paikannimenä lienee merkkinä hämäläistenkin eräretkistä. Eri rajankäynneissä 1400 - 1700-luvuilla jäi Sonkajärvi savolaisten eräalueeksi. Eränkäynti tapahtui Säämingin seuduilta Venäjän valtakunnan alueelle, sillä vasta 1595 Täyssinän rauhassa alue liitettiin Ruotsiin. Tuolloin oli täällä jo pysyvää asutusta mm. anekkikirjojen ansiosta. Eräilykauden paikannimistöä ovat Savonvirta ja Savonlampi.

Uudisasutus

1525 Iisalmen kymmenyskunnan heinä- ja viljaluettelossa mainitaan ensi kerran mm. Swänninmäkij, Songajerffwij, Venäijrff ja Sälöis. Vanhimpia sukuja Huttuset, Hyvöset, Tuoviset ja Räsäset. Jo varhain veroluettelossa näkyvät Svänniset, Juntuset, Eskeliset ja Komulaiset. Rönkkö on tullut aluksi Huttusten vävyksi ja perustanut Rutakolle Huttusten sukukunnan lisäksi Rönkköjen sukukunnan. 1561 oli Huttusten sukukunnalla 2 taloa, mutta 1663 verokirjan mukaan Huttusten sukukunnalla olivat hallinnassaan Viitaan, Laa'an, Kilpisaaren, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. Aluksi uudisasukas asui nykymittapuun mukaan omalla luvallaan, mutta 20. huhtikuuta 1542 Kustaa Vaasa antoi asetuksen, joilla ei asuttu, kuuluivat Jumalalle, Kuninkaalle ja Ruotsin Kruunulle ja vakinaiset asukkaat näin voitiin katsoa saaneen alueensa virallisestikin itselleen. Uusia tiloja syntyi sen jälkeen anekkikirjoilla. Hallinnollisesti kuuluttiin 1625 asti Tavinsalmen pitäjään. Em. vuonna syntyi Iisalmen srk ja samalla pitäjä, johon tuolloin kuuluivat Iisalmi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pielavesi, Lapinlahti, Nilsiä, Varpaisjärvi ja Vieremä. Rutakolle tuli oma rukoushuonekunta 1854. Siihen kuuluivat Rutakon, Oinasjärven, Sonkajärven, Kilpisaaren ja Petäjäjärven kylät. Erohetkellä oli Rutakon rukoushuonekunnassa 556 asukasta, jotka pitivät omia epävirallisia pitäjänkokouksiaan. Sonkajärvi erosi 1922 Iisalmesta. Sonkajärven seurakunta oli eronnut 1920.

Keskusta

Sonkajärven keskustassa on kirjasto, Osuuspankki, kunnantalo, K-market, S-Market, Posti, R-Kioski, Liikuntahalli, Jäähalli (Finndomo-Ice), 3 ravintolaa ja muutama kampaamo.

Kylät

Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kalliomäki, Kalliosuo, Kainuunmäki, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki

Käyntikohteita

• Sonkajärven kivikirkko (J. D. Stenbäck, 1910),
• Jyrkkäkosken rautaruukki
• Kansainvälinen Pullomuseo
• Nurmijoen reitti
• Raudanjoen ylittävä Männikön museosilta Sukevan kylässä
• Sukevan rautatieasema
• Talaskankaan luonnonsuojelualue

Katso myös

• Rutakko - Sonkajärven kuntaa edeltänyt laiton kunta
• Lappalainen – lappalainen-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin
• Sonkajärven Yrittäjät - Savon Yrittäjien paikallisyhdistys

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sonkajärvi Wikimedia Commonsissa
• Sonkajärven kunnan kotisivu
• Webkamerakuvaa Rutakon raitilta

Pohjois-Savon maakunnan kunnat

Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Vesanto - Vieremä

Entiset kunnat Iisalmen mlk - Karttula - Kuopion mlk - Muuruvesi - Riistavesi - Säyneinen - Varpaisjärvi - Vehmersalmi