Sonkajärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sonkajärvi on myös järvi Rovaniemellä.
Sonkajärvi
Sonkajärvi.vaakuna.svg Sonkajärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.sonkajarvi.fi
Sijainti 63°40′10″N, 27°31′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Perustettu 1922
Kokonaispinta-ala 1 576,75 km²
67:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 465,85 km²
– sisävesi 110,90 km²
Väkiluku 4 441
196:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 3,03 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 60,4 %
– yli 64-v. 25,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,4 %
– muut 0,6 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Simo Mäkinen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • Kok.

17
4
2
2
2

Sonkajärvi (aik. Rutakko) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 4 441 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 576,75 km2, josta 110,90 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 3,03 asukasta/km2. Sonkajärven naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo, ja Vieremä.

Sonkajärvellä on kaksi taajamaa: Sonkajärven kirkonkylä (Rutakko) ja Sukevan kirkonkylä. Sonkajärvi on kumpuilevaa runsassoista maata, jonka halki kulkee Sonkajärven reitti. Sonkajärvellä on myös Sukevan vankila ja rautatieasema. Rautatieasemalta on VR:n henkilöjunayhteys pohjoiseen (Murtomäen suunta) ja etelään (Kauppilanmäen suunta). Sonkajärvellä on myös Sonkajärvi-Jyrkän lentokenttä (EFSJ), joka on ollut pääosin lannoituskoneiden ja Puolustusvoimien käytössä. Linja-autot liikennöivät Sonkajärvelle Iisalmesta/Iisalmeen koulujen lukuvuoden aikoina.

Kouluja on Sonkajärvellä (ala-aste, yläaste, lukio), Sukevalla. Suurimmat työnantajat ovat Sonkajärven kunta, Sukevan vankila ja talotehdas Omatalo Oy joka sijaitsee Rutakolla.

Paikkakunnalla järjestetään vuosittain Eukonkannon MM-kilpailut.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rutakon hautausmaasta 1800-luvulla löydetty "väkäräksi vääntynyt" keihäänkärki.

Saamelaiskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runsaasti paikannimistöön liittyvää aineistoa ja myös kirjallisia tietoja. Koko Ylä-Savoa nimitetty v. 1551 ja 1554 verokirjoissa Lapinkorveksi. Viimeiset saamelaiset muuttivat pois Ylä-Savosta noin 1650.[6]

Nimistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukevalla Lapin-Eskelilä, Vänninmäessä Lapinjoki ja Lapinjärvet. Rutakolla Lapinkoski ja Lapinmäki. (Nykyisen vesitornin ympäristö on Lapinmäen luoteispäässä.) Uurassa Petralampi, Vehmasjärvellä Kouta-Keino pikkujärvet. Asuinpaikkoja todettu Rutakolla, Kiltuanjärven rannalla ja Sukevan Lapinkylällä.

Eräilykausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenmäki paikannimenä lienee merkkinä hämäläistenkin eräretkistä. Eri rajankäynneissä 1400 - 1700-luvuilla jäi Sonkajärvi savolaisten eräalueeksi. Eränkäynti tapahtui Säämingin seuduilta Venäjän valtakunnan alueelle, sillä vasta 1595 Täyssinän rauhassa alue liitettiin Ruotsiin. Tuolloin oli täällä jo pysyvää asutusta mm. anekkikirjojen ansiosta. Eräilykauden paikannimistöä ovat Savonvirta ja Savonlampi.

Uudisasutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1525 Iisalmen kymmenyskunnan heinä- ja viljaluettelossa mainitaan ensi kerran mm. Swänninmäkij, Songajerffwij, Venäijrff ja Sälöis. Vanhimpia sukuja Huttuset, Hyvöset, Tuoviset ja Räsäset. Jo varhain veroluettelossa näkyvät Svänniset, Juntuset, Eskeliset ja Komulaiset. Rönkkö on tullut aluksi Huttusten vävyksi ja perustanut Rutakolle Huttusten sukukunnan lisäksi Rönkköjen sukukunnan. 1561 oli Huttusten sukukunnalla 2 taloa, mutta 1663 verokirjan mukaan Huttusten sukukunnalla olivat hallinnassaan Viitaan, Laa'an, Kilpisaaren, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. Aluksi uudisasukas asui nykymittapuun mukaan omalla luvallaan, mutta 20. huhtikuuta 1542 Kustaa Vaasa antoi asetuksen, joilla ei asuttu, kuuluivat Jumalalle, Kuninkaalle ja Ruotsin Kruunulle ja vakinaiset asukkaat näin voitiin katsoa saaneen alueensa virallisestikin itselleen. Uusia tiloja syntyi sen jälkeen anekkikirjoilla. Hallinnollisesti kuuluttiin 1625 asti Tavinsalmen pitäjään. Em. vuonna syntyi Iisalmen srk ja samalla pitäjä, johon tuolloin kuuluivat Iisalmi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pielavesi, Lapinlahti, Nilsiä, Varpaisjärvi ja Vieremä. Rutakolle tuli oma rukoushuonekunta 1854. Siihen kuuluivat Rutakon, Oinasjärven, Sonkajärven, Kilpisaaren ja Petäjäjärven kylät. Erohetkellä oli Rutakon rukoushuonekunnassa 556 asukasta, jotka pitivät omia epävirallisia pitäjänkokouksiaan. Sonkajärvi erosi 1922 Iisalmesta. Sonkajärven seurakunta oli eronnut 1920.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sonkajärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 716
1985
  
6 445
1990
  
6 030
1995
  
5 671
2000
  
5 272
2005
  
4 951
2010
  
4 671
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sonkajärven keskustassa on kirjasto, Osuuspankki, kunnantalo, K-market, S-Market, Posti, R-Kioski, Liikuntahalli, Jäähalli (omatalo-Ice), 3 ravintolaa ja muutama kampaamo.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kalliomäki, Kalliosuo, Kainuunmäki, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki

Käyntikohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja sonkajärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  6. Kauko Pirinen. Savon historia II:2. Pieksämäki 1982, 329.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]