Sonkajärvi
Wikipedia
| Sonkajärvi | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.sonkajarvi.fi | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Itä-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta | ||||
| Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta | ||||
| Perustamisvuosi | 1922 | ||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi |
1 576,84[1] km² 1 466,21 km² 110,63 km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
4 802[2] (31.3.2008) 3,3 as/km² |
||||
| Kunnallisvero | 19,00 % (2008) | ||||
| Kunnanjohtaja | Simo Mäkinen | ||||
Sonkajärvi (aik. Rutakko) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Sonkajärven kunta on perustettu 1922 ja kunnassa asuu 4 802 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 576,84 km², josta 110,63 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,3 asukasta/km².
Sonkajärven naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo, Varpaisjärvi ja Vieremä.
Sonkajärvellä on kaksi taajamaa: Sonkajärven kirkonkylä (Rutakko) ja Sukevan kirkonkylä. Sonkajärvi on kumpuilevaa runsassoista maata, jonka halki kulkee Sonkajärven reitti. Sonkajärvellä on myös Sukevan vankila ja rautatieasema.
Kouluja on Sonkajärvellä (ala-aste, yläaste, lukio), Sukevalla, Paisuassa, Aittokoskella ja Sonkakoskella.
Sonkajärvi on myös päässyt maailmanmaineeseen vuosittain järjestettävien Eukonkannon MM-kisojen johdosta.
Sonkajärven suurimmat työnantajat ovat Sonkajärven kunta, Sukevan vankila ja talotehdas Finndomo joka sijaitsee Rutakolla.
Sonkajärvellä sijaitsee Sukevan rautatieasema. Rautatieasemalta on VR:n henkilöjunayhteys pohjoiseen (Murtomäen suunta) ja etelään (Kauppilanmäen suunta). Sonkajärvellä on myös Sonkajärvi-Jyrkän lentokenttä (EFSJ), joka on pääosin lannoituskoneiden ja armeijan käytössä. Linja-autot liikennöivät Sonkajärvelle Iisalmesta/Iisalmeen koulujen lukuvuoden aikoina.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Rautakausi
Rutakon hautausmaasta 1800-luvulla löydetty "väkäräksi vääntynyt" keihäänkärki.
[muokkaa] Saamelaiskausi
Runsaasti paikannimistöön liittyvää aineistoa ja myös kirjallisia tietoja. Koko Ylä-Savoa nimitetty v. 1551 ja 1554 verokirjoissa Lapinkorveksi. Viimeiset saamelaiset muuttivat pois Ylä-Savosta noin 1650.[3]
[muokkaa] Nimistöä
Sukevalla Lapin-Eskelilä, Vänninmäessä Lapinjoki ja Lapinjärvet. Rutakolla Lapinkoski ja Lapinmäki. (Nykyisen vesitornin ympäristö on Lapinmäen luoteispäässä.) Uurassa Petralampi, Vehmasjärvellä Kouta-Keino pikkujärvet. Asuinpaikkoja todettu Rutakolla, Kiltuanjärven rannalla ja Sukevan Lapinkylällä.
[muokkaa] Eräilykausi
Hämeenmäki paikannimenä lienee merkkinä hämäläistenkin eräretkistä. Eri rajankäynneissä 1400 - 1700-luvuilla jäi Sonkajärvi savolaisten eräalueeksi. Eränkäynti tapahtui Säämingin seuduilta Venäjän valtakunnan alueelle, sillä vasta 1595 Täyssinän rauhassa alue liitettiin Ruotsiin. Tuolloin oli täällä jo pysyvää asutusta mm. anekkikirjojen ansiosta. Eräilykauden paikannimistöä ovat Savonvirta ja Savonlampi.
[muokkaa] Uudisasutus
1525 Iisalmen kymmenyskunnan heinä- ja viljaluettelossa mainitaan ensi kerran mm. Swänninmäkij, Songajerffwij, Venäijrff ja Sälöis. Vanhimpia sukuja Huttuset, Hyvöset, Tuoviset ja Räsäset. Jo varhain veroluettelossa näkyvät Svänniset, Juntuset, Eskeliset ja Komulaiset. Rönkkö on tullut aluksi Huttusten vävyksi ja perustanut Rutakolle Huttusten sukukunnan lisäksi Rönkköjen sukukunnan. 1561 oli Huttusten sukukunnalla 2 taloa, mutta 1663 verokirjan mukaan Huttusten sukukunnalla olivat hallinnassaan Viitaan, Laa'an, Kilpisaaren, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. Aluksi uudisasukas asui nykymittapuun mukaan omalla luvallaan, mutta 20. huhtikuuta 1542 Kustaa Vaasa antoi asetuksen, joilla ei asuttu, kuuluivat Jumalalle, Kuninkaalle ja Ruotsin Kruunulle ja vakinaiset asukkaat näin voitiin katsoa saaneen alueensa virallisestikin itselleen. Uusia tiloja syntyi sen jälkeen anekkikirjoilla. Hallinnollisesti kuuluttiin 1625 asti Tavisalmen pitäjään. Em. vuonna syntyi Iisalmen srk ja samalla pitäjä, johon tuolloin kuuluivat Iisalmi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pielavesi, Lapinlahti, Nilsiä, Varpaisjärvi ja Vieremä. Rutakolle tuli oma rukoushuonekunta 1854. Siihen kuuluivat Rutakon, Oinasjärven, Sonkajärven, Kilpisaaren ja Petäjäjärven kylät. Erohetkellä oli Rutakon rukoushuonekunnassa 556 asukasta, jotka pitivät omia epävirallisia pitäjänkokouksiaan. Sonkajärvi erosi 1922 Iisalmesta. Sonkajärven seurakunta oli eronnut 1920.
[muokkaa] Kylät
Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kalliomäki, Kalliosuo,Kainuunmäki,Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki
[muokkaa] Käyntikohteita
- Sonkajärven kivikirkko (J. D. Stenbäck, 1910),
- Jyrkkäkosken rautaruukki
- Kansainvälinen Pullomuseo
- Nurmijoen reitti
- Männistön silta
- Raudanjoen ylittävä Männikön museosilta Sukevan kylässä
- Sukevan rautatieasema
- Sukevan vankila
- Talaskankaan luonnonsuojelualue
[muokkaa] Katso myös
- Rutakko - Sonkajärven kuntaa edeltänyt laiton kunta
- Lappalainen – lappalainen-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alatiedot 2008 2.3.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
- ↑ Kauko Pirinen. Savon historia II:2. Pieksämäki 1982, 329.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Karttula - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä |
| Entiset kunnat Iisalmen mlk - Kuopion mlk - Muuruvesi - Riistavesi - Säyneinen - Vehmersalmi |
| Eno - Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Iisalmi - Ilomantsi - Joensuu - Joroinen - Juankoski - Juuka - Juva - Kaavi - Kangasniemi - Karttula - Keitele - Kerimäki - Kesälahti - Kitee - Kiuruvesi - Kontiolahti - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Lieksa - Liperi - Maaninka - Mikkeli - Mäntyharju - Nilsiä - Nurmes - Outokumpu - Pertunmaa - Pieksämäki - Pielavesi - Polvijärvi - Punkaharju - Puumala - Pyhäselkä - Rantasalmi - Rautalampi - Rautavaara - Ristiina - Rääkkylä - Savonlinna - Savonranta - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Sulkava - Suonenjoki - Tervo - Tohmajärvi - Tuusniemi - Valtimo - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä |

