Sonkajärvi
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.sonkajarvi.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
| Perustettu | 1922 |
| Kokonaispinta-ala | 1 576,75 km² 67:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 1 465,85 km² |
| – sisävesi | 110,90 km² |
| Väkiluku | 4 508 195:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 3,08 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2012 [3] |
| – 0–14-v. | 13,9 % |
| – 15–64-v. | 60,4 % |
| – yli 64-v. | 25,6 % |
| Äidinkieli | 2012 [3] |
| – suomenkielisiä | 99,4 % |
| – muut | 0,6 % |
| Kunnallisvero | 20,50 % 84:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Simo Mäkinen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[5] • Kesk. • SDP • PS • Vas. • Kok. |
17 4 2 2 2 |
Sonkajärvi (aik. Rutakko) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 4 508 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 576,75 km2, josta 110,90 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 3,08 asukasta/km2. Sonkajärven naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Lapinlahti, Rautavaara, Sotkamo, ja Vieremä.
Sonkajärvellä on kaksi taajamaa: Sonkajärven kirkonkylä (Rutakko) ja Sukevan kirkonkylä. Sonkajärvi on kumpuilevaa runsassoista maata, jonka halki kulkee Sonkajärven reitti. Sonkajärvellä on myös Sukevan vankila ja rautatieasema. Rautatieasemalta on VR:n henkilöjunayhteys pohjoiseen (Murtomäen suunta) ja etelään (Kauppilanmäen suunta). Sonkajärvellä on myös Sonkajärvi-Jyrkän lentokenttä (EFSJ), joka on ollut pääosin lannoituskoneiden ja Puolustusvoimien käytössä. Linja-autot liikennöivät Sonkajärvelle Iisalmesta/Iisalmeen koulujen lukuvuoden aikoina.
Kouluja on Sonkajärvellä (ala-aste, yläaste, lukio), Sukevalla. Suurimmat työnantajat ovat Sonkajärven kunta, Sukevan vankila ja talotehdas Omatalo Oy joka sijaitsee Rutakolla.
Paikkakunnalla järjestetään vuosittain Eukonkannon MM-kilpailut.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Rautakausi[muokkaa]
Rutakon hautausmaasta 1800-luvulla löydetty "väkäräksi vääntynyt" keihäänkärki.
Saamelaiskausi[muokkaa]
Runsaasti paikannimistöön liittyvää aineistoa ja myös kirjallisia tietoja. Koko Ylä-Savoa nimitetty v. 1551 ja 1554 verokirjoissa Lapinkorveksi. Viimeiset saamelaiset muuttivat pois Ylä-Savosta noin 1650.[6]
Nimistöä[muokkaa]
Sukevalla Lapin-Eskelilä, Vänninmäessä Lapinjoki ja Lapinjärvet. Rutakolla Lapinkoski ja Lapinmäki. (Nykyisen vesitornin ympäristö on Lapinmäen luoteispäässä.) Uurassa Petralampi, Vehmasjärvellä Kouta-Keino pikkujärvet. Asuinpaikkoja todettu Rutakolla, Kiltuanjärven rannalla ja Sukevan Lapinkylällä.
Eräilykausi[muokkaa]
Hämeenmäki paikannimenä lienee merkkinä hämäläistenkin eräretkistä. Eri rajankäynneissä 1400 - 1700-luvuilla jäi Sonkajärvi savolaisten eräalueeksi. Eränkäynti tapahtui Säämingin seuduilta Venäjän valtakunnan alueelle, sillä vasta 1595 Täyssinän rauhassa alue liitettiin Ruotsiin. Tuolloin oli täällä jo pysyvää asutusta mm. anekkikirjojen ansiosta. Eräilykauden paikannimistöä ovat Savonvirta ja Savonlampi.
Uudisasutus[muokkaa]
1525 Iisalmen kymmenyskunnan heinä- ja viljaluettelossa mainitaan ensi kerran mm. Swänninmäkij, Songajerffwij, Venäijrff ja Sälöis. Vanhimpia sukuja Huttuset, Hyvöset, Tuoviset ja Räsäset. Jo varhain veroluettelossa näkyvät Svänniset, Juntuset, Eskeliset ja Komulaiset. Rönkkö on tullut aluksi Huttusten vävyksi ja perustanut Rutakolle Huttusten sukukunnan lisäksi Rönkköjen sukukunnan. 1561 oli Huttusten sukukunnalla 2 taloa, mutta 1663 verokirjan mukaan Huttusten sukukunnalla olivat hallinnassaan Viitaan, Laa'an, Kilpisaaren, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. Aluksi uudisasukas asui nykymittapuun mukaan omalla luvallaan, mutta 20. huhtikuuta 1542 Kustaa Vaasa antoi asetuksen, joilla ei asuttu, kuuluivat Jumalalle, Kuninkaalle ja Ruotsin Kruunulle ja vakinaiset asukkaat näin voitiin katsoa saaneen alueensa virallisestikin itselleen. Uusia tiloja syntyi sen jälkeen anekkikirjoilla. Hallinnollisesti kuuluttiin 1625 asti Tavinsalmen pitäjään. Em. vuonna syntyi Iisalmen srk ja samalla pitäjä, johon tuolloin kuuluivat Iisalmi, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Pielavesi, Lapinlahti, Nilsiä, Varpaisjärvi ja Vieremä. Rutakolle tuli oma rukoushuonekunta 1854. Siihen kuuluivat Rutakon, Oinasjärven, Sonkajärven, Kilpisaaren ja Petäjäjärven kylät. Erohetkellä oli Rutakon rukoushuonekunnassa 556 asukasta, jotka pitivät omia epävirallisia pitäjänkokouksiaan. Sonkajärvi erosi 1922 Iisalmesta. Sonkajärven seurakunta oli eronnut 1920.
Väestönkehitys[muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Keskusta[muokkaa]
Sonkajärven keskustassa on kirjasto, Osuuspankki, kunnantalo, K-market, S-Market, Posti, R-Kioski, Liikuntahalli, Jäähalli (omatalo-Ice), 3 ravintolaa ja muutama kampaamo.
Kylät[muokkaa]
Aittokoski, Haajaissydänmaa, Haapajärven Sydänmaa, Harva, Hernejärvi, Jyrkkä, Kaarakkala, Kalliomäki, Kalliosuo, Kainuunmäki, Kauppilanmäki, Kilpisaari, Koirakoski, Kukkopuro, Laaka, Mansikkavirta, Muuraisjärvi, Oinasjärvi, Paisua, Petäjäjärvi, Petäys, Päsmäri, Rutakko, Ryhälänmäki, Savonvirta, Sonkajärvi, Sonkakoski, Sukeva, Sälevä, Toivakko, Ulmala, Uuraa, Vehmasjärvi, Viitaa, Vänninmäki
Käyntikohteita[muokkaa]
- Sonkajärven kivikirkko (J. D. Stenbäck, 1910),
- Jyrkkäkosken rautaruukki
- Kansainvälinen Pullomuseo
- Nurmijoen reitti
- Raudanjoen ylittävä Männikön museosilta Sukevan kylässä
- Sukevan rautatieasema
- Talaskankaan luonnonsuojelualue
Tunnettuja sonkajärveläisiä[muokkaa]
- Ismo Eskelinen, muusikko
- Juho Keränen, muusikko
- Ilkka Pikkarainen, jääkiekkoilija
- Päivi Räsänen, poliitikko
- Jussi Vatanen, näyttelijä
Katso myös[muokkaa]
- Rutakko - Sonkajärven kuntaa edeltänyt laiton kunta
- Lappalainen – lappalainen-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin
- Sonkajärven Yrittäjät - Savon Yrittäjien paikallisyhdistys
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
- ↑ Kauko Pirinen. Savon historia II:2. Pieksämäki 1982, 329.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sonkajärvi Wikimedia Commonsissa- Sonkajärven kunnan kotisivu
- Webkamerakuvaa Rutakon raitilta
| Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Vesanto - Vieremä |
| Entiset kunnat Iisalmen mlk - Karttula - Kuopion mlk - Muuruvesi - Nilsiä - Riistavesi - Säyneinen - Varpaisjärvi - Vehmersalmi |