Valtatie 5

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
5
E 63
Valtatie 5
Finland national road 5.png
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 905 km
Alkupiste Lusi, Heinola
Reitti Mikkeli (83 km)
Kuopio (238 km)
Kajaani (417 km)
Kuusamo (665 km)
Kemijärvi (797 km)
Päätepiste Sodankylä (905 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen
Katso myös Valtatie 5 Commonsissa
Lusin suoraa Heinolassa
Valtatie 5 Kuopiossa Kallansiltojen kohdalla etelään päin kuvattuna
"Viitostie" Paltamossa

Valtatie 5 on Heinolan Lusista Mikkelin, Kuopion ja Kajaanin kautta Sodankylään johtava valtatie. Tien pituus on 905 kilometriä, josta moottoritietä 46,7 kilometriä. Valtatien 4 ja valtatien 8 ohella se on Suomen tärkeimpiä pohjois–eteläsuuntaisia reittejä. Nykyisin tie viitoitetaan alkamaan nelostiestä Heinolan Lusista ja se kulkee pitkin Itä-Suomea Sodankylään asti, jossa se yhtyy takaisin nelostiehen. Kuopion Vehmasmäen ja Sodankylän välinen osuus on myös osa E63-tietä. Tien Lusin ja Kajaanin välinen osuus kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon sekä Lusin ja Kemijärven välinen osuus yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Tien linjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tien alkupää Lusista Mikkeliin on pääosin uudelleenrakennettu 1990- ja 2000-luvuilla suoraksi ja hyväkuntoiseksi valtatieksi. Mikkelin kohdalla on lyhyt nelikaistainen osuus, mutta Mikkelin ja Joroisten välillä tie on profiililtaan vanhentunut eikä vastaa nykyajan vaatimuksia. Joroisten ja Varkauden välillä tie on vastikään parannettu korkealuokkaiseksi valtatieksi, ja Varkauden kohdalla on noin yhdeksän kilometrin nelikaistainen osuus. Myös Varkauden ja Leppävirran välinen osuus on hyväkuntoinen tie, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja, mutta osuus Leppävirralta Kuopion Humaljoelle on auttamattomasti ajastaan jäljessä. Tien laatu huomioon ottaen liikennemäärät ovat suuret varsinkin raskaan liikenteen osalta, mutta tie on silti lähinnä kapeutensa ja mutkaisuutensa osalta kantatiestön tasolla. Tällä välillä kunnollisia ohituspaikkoja ei ole juuri lainkaan ja risteykset ovat erittäin vaarallisia.

Humalajoelta alkaa moottoritieosuus, joka Kallansiltojen ylitystä lukuun ottamatta jatkuu Siilinjärvelle saakka, ja liikenne tällä osuudella on pääosin sujuvaa. Siilinjärven ja Iisalmen välinen osuus on tavanomaista suomalaista valtatietä, jonka laatu vaihtelee. Joitakin tärkeimpiä liittymiä on rakennettu eritasoliittymiksi. Iisalmen kohdalla tiellä on lyhyt nelikaistainen osuus.

Valtatie 5 on kokonaisuudessaan valaistu Varkauden ja Iisalmen välisellä osuudella. Soinlahden eteläpuolella on lyhyt ohituskaistaosuus.

Iisalmen jälkeen tien liikennemäärät laskevat merkittävästi, eikä tällä osuudella ole merkittäviä sujuvuus- tai turvallisuusongelmia. Kemijärven ja Sodankylän välillä tien laatu ei tosin ole aivan samalla tasolla kuin etelämpänä, koska tie on muutettu aikoinaan valtatieksi numerokyltit vaihtamalla, itse tietä teknisesti ei ole muutettu.

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: Heinola – (Pertunmaa) – Mäntyharju – (Hirvensalmi) – MikkeliJuvaJoroinenVarkausLeppävirtaKuopioSiilinjärviLapinlahtiIisalmi – (Sonkajärvi) – Kajaani – (Paltamo) – RistijärviHyrynsalmiSuomussalmi – (Taivalkoski) – Kuusamo – (Posio) – (Salla) – KemijärviPelkosenniemiSodankylä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1938 numerointijärjestelmässä viitostie kulki Helsingistä Kemijärvelle. Helsingistä linjaus kulki nelostien kanssa Tuusulan Hyrylään, josta se erkani reitilleen Järvenpään kautta Mäntsälään ja edelleen Lahteen. Lahdesta eteenpäin tie kulki suurimmalta osin nykyistä linjaustaan. Suurimmat poikkeukset olivat Pertunmaalla, jossa tie kulki kirkonkylän kautta, ja Kuusamossa, jossa tie kulki Ylä- ja Ala-Kitkan välistä.

Helsingin ja Lahden välille rakennettiin 1950-luvulla uusi valtatie, Lahdentie (nykyinen seututie 140), joka alun perin muodosti valtatien 5 eteläosan. Vuonna 1963 myös nelostie siirtyi kulkemaan Lahden kautta. Tällöin Helsingin ja Lahden välisellä osuudella oli sekä nelos- että viitostien tienumerot.

Kuopion ohikulkutien ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1968 keskustasta Päivärantaan moottoritienä ja siitä Vuorelaan nelikaistaisena maantienä sekä toinen vaihe 1976 Leväseltä keskustaan. 1990-luvulla moottoritietä on jatkettu molemmista päistään niin, että nyt Kallansiltoja lukuun ottamatta (rakennetaan moottoritieksi, valmistuu 2014) yhtenäinen moottoritie ulottuu Vehmasmäestä Siilinjärvelle.

Mikkelin ohikulkutie on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1982 ja 1990. Kajaanin ohikulkutie on valmistunut vuonna 1988 ja Iisalmen ohikulkutie 1998.

1980-luvulla numerointijärjestelmää muutettiin siten, että viitostie alkoikin vasta Lahdesta. Samoihin aikoihin Kemijärven ja Sodankylän välinen tie numeroitiin viitostieksi. Seuraava muutos tapahtui moottori- ja moottoriliikennetien valmistuttua Helsingistä Lusiin, jolloin nelostie "siirrettiin" Päijänteen itäpuolelle ja viitostie merkittiin alkamaan Lusista.

Lusin ja Mikkelin sekä Varkauden ja Leppävirran väliset osuudet on lähes kokonaan parannettu 1990- ja 2000-luvuilla. Jälkimmäisen osuuden parannustöiden alkusysäyksenä oli tiellä vuonna 1995 sattunut vakava onnettomuus.

Joroisten ja Varkauden välille rakennettu uusi tieosuus avattiin liikenteelle 31. lokakuuta 2005. Tie rakennettiin osittain uuteen paikkaan. Varkauden kaupungin kohdalla tie rakennettiin nelikaistaiseksi Kuvansin ja Warkauden Portin välisellä 9,4 kilometrin osuudella ja Joroisten ja Varkauden välille rakennettiin keskikaiteellisia ohituskaistoja yhteensä 4,4 kilometrin matkalle. Kaikkiaan uutta tietä rakennettiin tai entistä parannettiin 23 kilometrin matkalla. Kaikki tasoliittymät poistettiin rakentamalla kuusi uutta eritasoliittymää ja parantamalla kahta entistä. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 34 miljoonaa euroa.[1][2] Entinen, kapeampi viitostie muutettiin yhdystieksi 4557.

Vaikka Lusin ja Mikkelin välinen osuus parannettiin pääosin 1990- ja 2000-luvuilla, jäi Pertunmaan, Mäntyharjun ja Hirvensalmen kuntien alueella sijaitseva Koirakiven ja Huruksen välinen 24 kilometrin osuus tuolloin parantamatta. Tämän osuuden parannustyöt aloitettiin syksyllä 2009. Tie rakennettiin keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, ja sille rakennettiin neljä uutta maanteiden eritasoliittymää sekä yksityisteiden eritasojärjestelyitä. Myös valaistusta ja melusuojausta parannettiin. Hankkeen kustannusarvio oli noin 40 miljoonaa euroa, ja se valmistui syksyllä 2011.[3]

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatien 5 Päivärannan ja Vuorelan välinen viiden kilometrin nelikaistainen sekaliikennetieosuus Kuopiossa ja Siilinjärvellä sijoittuu kahden moottoritien väliin. Osuudella sijaitsevat myös huonokuntoiset avattavat Kallansillat. Sillat joudutaan avaamaan 300–400 kertaa purjehduskaudessa, mikä aiheuttaa merkittävää haittaa liikenteelle. Osuudelle valmistui tiesuunnitelma helmikuussa 2007, ja tien rakentaminen alkoi lokakuussa 2009.[4] Tie rakennetaan moottoritieksi, ja sen eritasoliittymiä parannetaan. Kuopio–Iisalmi-laivaväylä siirretään Suosaaren ja Tikkalansaaren väliin, johon rakennetaan kiinteä 12 metriä korkea silta, ja nykyiset nostosillat muutetaan kiinteiksi. Lisäksi tien itäpuolelle rakennetaan rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylät. Myös Kuopion lentoaseman tieyhteyksiä parannetaan. Hankkeen kustannusarvio on noin 90 miljoonaa euroa. Tien on määrä valmistua syksyllä 2014.[5]

Valtatie 5 ohittaa Mikkelin kaupungin osittain kaksi- ja osittain nelikaistaisena. Liikennevirasto suunnittelee tien rakentamista nelikaistaiseksi Pitkäjärven ja Aseman eritasoliittymien välillä noin neljän kilometrin matkalla. Samalla eritasoliittymiä parannettaisiin. Hankkeen kustannusarvio on 17,5 miljoonaa euroa. Hankkeen tiesuunnitelma on määrä hyväksyä vuoden 2010 loppuun mennessä, mutta tien rahoituksesta tai rakentamisesta ei ole päätöstä.[6]

Liikennevirasto suunnittelee tien parantamista myös Mikkelin pohjoispuolella Tuppuralan ja Nuutilanmäen välisellä noin 22 kilometrin osuudella. Suunnitelman mukaan valtatie 5 rakennettaisiin nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi tieksi joko nykyiselle paikalleen tai uuteen paikkaan nykyisen tien luoteispuolelle. Suunnitelmiin kuuluu myös nykyisten ohituskaistojen varustaminen keskikaiteella välillä Nuutilanmäki–Hatsola. Tien suunnittelu on vasta alkuvaiheissaan: yleissuunnitelma valmistui joulukuussa 2008.[7]

Leppävirran ja Kuopion välinen osuus on tasoltaan viitostien heikoimpia. Liikennevirasto suunnitteleekin osuuden parantamista kahdessa osassa:

Leppävirran keskustan ja Palokankaan väliselle vajaan kymmenen kilometrin pituiselle tieosuudelle on valmistumassa tiesuunnitelma. Tie parannettaisiin seututeiden 533 ja 531 liittymien välillä pääosin nykyiselle paikalleen, joskin joiltain osin tien linjausta muutettaisiin. Tie levennettäisiin 10,5 metriä leveäksi, ja sille rakennettaisiin keskikaiteellisia ohituskaistoja sekä kolme eritasoliittymää. Tielle jäisi kuitenkin viisi tasoliittymää. Hankkeen kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa.[8]

Marraskuussa 2010 aloitettiin tiesuunnitelman laatiminen Palokankaan ja Humaljoen väliselle 18 kilometrin moottoritielle. Suunniteltava osuus alkaa etelässä seututien 531 liittymästä ja päättyy pohjoisessa nykyiseen moottoritiehen. Suunnitelman on määrä valmistua tammikuun 2012 loppuun mennessä.[9][10]

Siilinjärven ja Pöljän väliselle 13 kilometrin osuudelle valmistui yleissuunnitelma keväällä 2010. Tie suunnitellaan rakennettavaksi moottoritieksi osittain uuteen paikkaan nykyisen moottoritien päättymiskohdasta seututien 576 liittymään saakka. Seututien 576 pohjoispuolella tie rakennettaisiin osittain uuteen paikkaan keskikaiteelliseksi ohituskaistoin varustetuksi sekaliikennetieksi. Hankkeen alustava kustannusarvio on 32,2 miljoonaa euroa. Hanke toteutunee aikaisintaan vuoden 2013 jälkeen.[11]

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Liikenneviraston tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 5 olisi nelikaistainen Mikkelin, Varkauden, Kuopion ja Iisalmen seuduilla. Lusin ja Mikkelin välinen osuus olisi jatkuvaa ohituskaistatietä sekä Mikkelin ja Iisalmen välillä nelikaistaisten osuuksien väliin jäävät osuudet kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Suunnitelmat ovat alustavia, ja niiden toteuttaminen edellyttäisi tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[12]

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtatie 5 Joroinen–Varkaus 15.1.2007. Tiehallinto. Viitattu 29.7.2007. [vanhentunut linkki]
  2. Uusi tie Joroisten ja Varkauden välillä avattiin liikenteelle 31.10.2005. 31.10.2005. Tiehallinto. Viitattu 29.7.2007. [vanhentunut linkki]
  3. Valtatie 5 Lusi–Mikkeli välillä Koirakivi–Hurus, Pertunmaa, Mäntyharju ja Hirvensalmi 8.9.2010. Liikennevirasto. Viitattu 18.11.2010. [vanhentunut linkki]
  4. Hankkeen tilanne/ajankohtaista Valtatie 5:n parantaminen välillä Päiväranta–Vuorela. 13.8.2009. Tiehallinto. Viitattu 1.9.2009. [vanhentunut linkki]
  5. Valtatie 5:n parantaminen välillä Päiväranta–Vuorela 13.8.2009. Tiehallinto. Viitattu 1.9.2009. [vanhentunut linkki]
  6. Vt 5 Pitkäjärvi–Asema, Mikkeli 26.10.2010. Liikennevirasto. Viitattu 18.11.2010. [vanhentunut linkki]
  7. Vt 5 Mikkeli–Juva 2.7.2010. Liikennevirasto. Viitattu 18.11.2010. [vanhentunut linkki]
  8. Valtatien 5 osuuden Leppävirta–Kuopio kehittäminen välillä Leppävirta–Palokangas, Leppävirta 30.5.2006. Tiehallinto. Viitattu 29.7.2007. [vanhentunut linkki]
  9. Valtatien 5 osuuden Leppävirta–Kuopio kehittäminen välillä Palokangas–Humalajoki, Leppävirta ja Kuopio 16.11.2010. Liikennevirasto. Viitattu 18.11.2010. [vanhentunut linkki]
  10. Viljakka, Vuokko: Päämääränä uusi nelikaistainen moottoritie. 5-tien uuden linjauksen suunnittelu alkaa Savon Sanomat. 18.11.2010. Kuopio: Savon Sanomat Oy. Viitattu 18.11.2010.
  11. Valtatie 5 Siilinjärvi–Pöljä 18.5.2010. Liikennevirasto. Viitattu 18.11.2010. [vanhentunut linkki]
  12. Heikura, Matti: Turvallisemman tieverkoston suunnitelmat valmiit. Kaleva, 13. heinäkuuta 2007, nro 188, s. 29. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356. Artikkelin lyhennetty verkkoversio Viitattu 18.7.2007.