Raviurheilu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ravilähtö Porissa. Etualalla Tuomo Ojanperä ja lämminverinen Sweet Sunrise.

Raviurheilussa eli raveissa on kyse hevosilla ravia ajaen käytävistä nopeuskilpailuista, joissa on rahapalkinnot. (Myös ratsastettuja monté-lähtöjä järjestetään, ja Pohjois-Amerikassa järjestetään vastaavanlaisia juoksukilpailuita myös nk. peitsareille.) Raviurheilua ei pidä sekoittaa laukkaurheiluun. Vedonlyönti kuuluu olennaisena osana raviurheiluun: ravilähdöistä voi yleensä pelata Totoa.

Raviurheilu on varsinkin Euroopassa (muiden muassa Suomi ja muu Skandinavia, Saksa, Ranska, Italia sekä Venäjä) ja Pohjois-Amerikassa varsin laajalle levinnyttä ja suosittua, joskin esimerkiksi Isossa-Britanniassa se on nykyisin hyvin vähäistä ja harrastelijamaista. Yhdysvalloissa järjestetään peitsikilpailuja, ja ravikilpailut ovat vähemmistönä.

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravit ovat melko puhtaasti nopeuskilpailuita, joissa myös juoksutaktiikalla on tärkeä osuus. Askellajin tulisi säilyä ravina koko lähdön ajan, ja tietty määrä laukkaa, passia tai epäpuhdasta (passahtavaa) ravia johtaa hylkäykseen. Samoin kävely lähdön aikana johtaa hylkäämiseen. Laukkaamista koskevat säännöt vaihtelevat maakohtaisesti jonkin verran; Suomessa laukkaamisesta tehdään aina merkintä hevosen kilpailukirjaan ja hylkäämiseen voivat johtaa pitkä laukka (hpl), edistävä laukka (hel), liian usein toistunut laukka (hll) sekä maaliviivaa ylittäessä tapahtunut laukka (hml). Hylkäämiseen voi johtaa myös ohjastajan häiritsevä tai epäurheilijamainen käytös radalla, radalta poistuminen tai lähdön huomattava häiritseminen esimerkiksi aloitustilanteessa.

Pohjoismaissa on erikoisuutena paikallisten kylmäveristen rotujen käyttö raviurheilussa, ja niille järjestetään omia lähtöjä, joihin huomattavasti nopeammat lämminveriset hevoset eivät voi osallistua. Suomessa ruotsalaiset ja norjalaiset kylmäveriset saavat osallistua varsin taajaan kylmäverilähtöihin, kun taas Ruotsissa ja Norjassa on suomenhevosten osallistumisoikeus rajattu kutsukilpailuihin.

Ravihevoset ja varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raviurheilussa käytetään tarkoitukseen erityisesti jalostettuja hevosrotuja, kuten amerikanravureita ja muita lämminverisiä ravihevosia sekä suomenhevosia ja muita pohjoismaisia kylmäverirotuja. Kilpailuissa on erilaisten juoksunopeuksien vuoksi erilliset lähdöt kylmäverisille ja lämminverisille ravureille. Myös erikokoisille poneille on omia ravilähtöjä; suomalaiset poniravit, joissa kilpailee shetlanninponeja ja gotlanninrusseja, ovat varsin suosittuja.

Raveissa käytettävät kilpakärryt suunnitellaan mahdollisimman tasapainoisiksi ja kevyiksi, joten hevosilla voidaan käyttää kevyitä silavaljaita. Valjailla erilaisine lisävarusteineen pyritään pitämään hevonen oikeassa juoksuasennossa ja ravissa sekä suojaamaan sitä häiriötekijöiltä. Jalkavammojen ehkäisemiseksi käytetään myös monenlaisia jalkasuojia.

Ravurin ajajaa kilpailuissa kutsutaan ohjastajaksi.

Raviradat ja lähdöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset raviradat ovat tarkkaan suunniteltuja, hoidettuja ja hyvin kaarroitettuja, jotta hevoset voivat juosta niin nopeasti kuin mahdollista rasittaen jalkojaan mahdollisimman vähän. Suomessa yleisin radan pituus on 1000 metriä. Amerikassa yleisin pituus on 1609 metriä (eli yksi maili), mutta on myös puolen mailin pituisia ratoja. Juostavat matkat ovat useimmiten 1609 m ja 2100 m. Myös 2600 m, 3100 m ja jopa yli 4 000 m kilpailuja järjestetään jonkin verran. Eripituisten matkojen lisäksi raveissa on erillisiä lähtöjä muun muassa eri-ikäisille hevosille sekä tammoille ja oreille. Orilähdöt ovat yleensä avoinna myös ruunille.

Suurkilpailuiksi kutsutaan Suomessa yli 10 000 euron ykköspalkinnosta kilpailtavia lähtöjä, jotka Hippos on luokitellut suurkilpailuiksi.[1] Tunnetuin suomalaisen raviurheilun suurkilpailu on Kuninkuusravit, joka on yksi Suomen suurimmista vuosittaisista urheilutapahtumista. Muita merkittäviä suurkilpailuja ovat muun muassa kansainväliset St Michel, Finlandia-ajo, Prix d’Etain Royal ja Kymi Grand Prix sekä kotimaisille hevosille tarkoitettu Suur-Hollola-ajo. Lähes jokaisella raviradalla järjestetään vähintään yksi suurkilpailu, jonka ympärille radan päätapahtumat vuosittain järjestetään. Ennätysjuoksuja varten järjestetään joskus erityislähtöjä, mutta niiden merkitys on vähentynyt.

Koelähdöt on tarkoitettu kokemattomille, nuorille ravureille. Niissä todetaan hevosen kilpailukypsyys eli ravivarmuus, nopeus ja ratakäyttäytyminen. Koelähtö on suoritettava myös pitkän kilpailutauon jälkeen tai jos tuomaristo niin määrää. Hevoselta vaaditaan vähintään yksi onnistunut koelähtö, ennen kuin sillä voidaan osallistua varsinaisiin kilpalähtöihin maakuntaradoilla. Kilpailemattomille ravureille järjestetään myös opetuslähtöjä, joissa hevoset saavat kokemusta lähdössä toimimisesta ilman kilpailun paineita.

Raviurheilun historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niin ajettujen kuin ratsastettujenkin hevosten nopeudessa on kilpailtu ympäri maailmaa läpi kesyhevosen historian. Nykyaikainen lämminveriraviurheilu sai alkunsa 1700-luvulla Yhdysvalloissa, missä raviurheilu on laukkaurheilun ohella edelleen suosittua. 1800-luvulla ravit levisivät Yhdysvalloista myös muualle maailmaan. Ensimmäiset ravikilpailut ajettiin luonnonniityillä, joilta siirryttiin pikkuhiljaa hiekkaradoille. Suomalainen raviurheilu lienee saanut alkunsa perinteisestä kilpailemisesta ajohevosten nopeudessa erityisesti kirkkomatkoilla. Pienimuotoisia varsinaisia ravikilpailuja on järjestetty jo 1800-luvulta alkaen. Ensimmäiset radat tehtiin talvisin jäälle. Kuninkuusravit järjestettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 1924. Suomenhevosta selkeästi nopeammat lämminveriravurit tulivat Suomeen vasta toisen maailmansodan jälkeen, ja lämminveriraviurheilu käynnistyi meillä 1950–1960-lukujen vaihteessa.[2]

Raviurheilu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi kuuluu Euroopan viiden suurimman raviurheilumaan joukkoon. Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista: kilpailuja seuraa raviradoilla vuosittain noin 800 000 katsojaa. Lisäksi raveja seurataan etäpelipisteistä ja Internetistä. Raveja järjestetään Suomessa joulua lukuun ottamatta päivittäin. Vuodessa kilpailuja on noin 560. Ammattimaisia ravivalmentajia Suomessa on noin 150.

Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö on Suomen Hippos ry. Totopelien järjestämisestä vastaa Suomen Hippoksen tytäryhtiö Fintoto Oy. Pelien kokonaisvaihto on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Merkittäviä ravitapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen raviradat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on yhteensä 43 totoraveja järjestävää ravirataa, joista ympärivuotisesti toimivia on 20. Suomen päärata on Helsingin Vermo. Muita merkittävimpiä ratoja ovat muun muassa Tampereen Teivo ja Lahden Jokimaa sekä Kouvolan ja Mikkelin raviradat, jotka toimivat kansainvälisten suurkilpailuiden näyttämönä.

Lisäksi Suomessa toimii lukuisia paikallis- ja harjoitusratoja.

Merkittäviä ulkomaisia raviratoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruotsi
Solvalla, Tukholma
Åby, Göteborg
Jägersro, Malmö
  • Norja
Bjerke, Oslo
  • Tanska
Charlottenlund, Kööpenhamina
  • Italia
Agnano, Napoli
  • Ranska
Vincennes, Pariisi
Cagnes-sur-Mer, Nizza
  • Belgia
Wallonie, Mons
  • Hollanti
Victoria Park, Wolvega
  • Itävalta
Krieau, Wien
  • Saksa
Mariendorf, Berliini
  • Venäjä
Hippodromi, Moskova
  • Viro
Hipodroom, Tallinna
  • Australia
Albion Park, Brisbane
  • Kanada
Mohawk, Ontario
Woodbine, Toronto
  • Yhdysvallat
Meadowlands, New Jersey
Yonkers, New York
Red Mile, Lexington
Pompano Park, Florida
  • Uusi-Seelanti
Alexandra Park, Auckland

Paikallis- ja jääravit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Totalisaattoriravien lisäksi Suomessa järjestetään myös ns. paikallisraveja, joissa ei pelata totoa. Niissä maksettavat palkinnot ovat huomattavasti pienempiä kuin totoraveissa. Talvella järjestetään myös jääraveja, joissa väliaikainen rata on tehty jonkin vesistön jäälle, Suomessa yleensä järven jäälle. Myöskään näissä kilpailuissa ei pelata totoa, poikkeuksena maaliskuussa 2011 ensimmäistä kertaa järjestetyt Levin jääravit. [3]

St. Moritzin tunnettu hevostapahtuma White Turf järjestetään järvenjäällä ja siellä ajetaan myös ravilähtöjä.[4] Liettuassa Sartai-järvellä ajettavat ravit eivät ole yhtä kuuluisat tai hohdokkaat, mutta yleisöä on vähintään yhtä paljon, lämpimien talvien vuoksi ravit ajetaan nykyään jään sijasta läheisellä raviradalla.[5]

Saksassa ja Ranskassa puolestaan järjestetään ravikilpailuja vuoroveden paljastamalla merenpohjalla Atlantin valtameren ja Pohjanmeren rannikoilla. [6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raviurheilu.