Oulangan kansallispuisto
|
|
|
|---|---|
| Sijainti | Oulun- ja Lapin lääni |
| Lähin kaupunki | Kuusamo |
| Koordinaatit | |
| Pinta-ala | 270 km² |
| Perustettu | 1956 |
| Kävijämäärä | 169 000[1] (vuonna 2010) |
| Hallinto | Metsähallitus |
Oulangan kansallispuisto sijaitsee Kuusamon ja Sallan kunnissa Koillismaan ylänköalueella. Puisto rajoittuu idässä Venäjään ja rajan takaiseen, vuonna 1992 perustettuun Paanajärven kansallispuistoon, jonka kanssa Oulanka tekee jatkuvaa yhteistyötä. Oulangan kansallispuisto on monipuolinen ja ainutlaatuinen yhdistelmä pohjoista, itäistä ja eteläistä luontoa. Maisemaa hallitsevat mäntymetsät, jokilaaksot koskineen ja hiekkatörmineen sekä pohjoisosan laajat suoalueet. Eliölajisto on rikas ja alueella viihtyvät monet uhanalaiset eläin- ja kasvilajit. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1956. Alueen nykyinen pinta-ala on 270 km².[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Oulangan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956, jonka jälkeen sitä on laajennettu kahdesti vuosina 1982 ja 1989. Alue on kuitenkin ollut tunnettu kauneudestaan jo 1800-luvun loppupuolella, jolloin se oli suosittu taiteilijoiden ja luonnontutkijoiden vierailukohde. Virallista kansallispuistonimitystä saatiin odottaa ensin toisen maailmansodan ja tämän jälkeen isojaon takia. Nimitystä hidastutti myös Kuusamon koskisota 1900-luvun puolessavälissä.
Vuonna 2002 Oulanka sai WWF:n PAN Parks -sertifikaatin, joka on tunnustuksena erinomaisesta luonnonsuojelun ja kasvavan luontomatkailun yhteen sovittamisesta.[3]
[muokkaa] Maantiede ja luonto
Oulangan maisemasta mieleenpainuvan tekevät vanhat mäntymetsät, kiemurtelevat jokilaaksot hiekkatörmineen ja koskineen kuin myös jyrkkäseinäiset kalliorotkot ja puiston pohjoisosassa sijaitsevat laajat suoalueet. Alueen korkeimmat vaarat sijaitsevat 380 metrin korkeudessa, kun taas matalimmillaan Oulanka laskeutuu jokilaaksojen 151 metrin tasossa. Oulankaa halkoo kaksi isoa, itään virtaavaa jokea, Oulanka- ja Kitkajoki. Juuri Oulankajoki muodostaa kansallispuiston perustan.
Eliölajisto on puolestaan rikas uhanalaisine kasvi- ja eläinlajeineen. Esimerkiksi puiston tunnuksena esiintyvä neidonkenkä on uhanalainen laji, mutta kansallispuistossa yleinen. Muita Oulangalla esiintyviä valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja ovat mm. pohjanailakki ja tikankontti.
[muokkaa] Reitit
Oulanka on yksi suosituimmista kansallispuistoista Suomessa: siellä voi hyvin tehdä useamman päivän vaellusretken kuin myös muutaman tunnin nähtävyysvierailun. Esimerkiksi Kiutaköngäs on sadan metrin mittainen koski, joka sijaitsee vajaan kilometrin päässä Oulangan luontokeskuksesta. Tunnetuin vaellusreitti Suomessa, Karhunkierros, sijaitsee Oulangan kansallispuiston alueella. Karhunkierroksen aloituspisteessä toimii Hautajärven luontotalo, josta saa mm. tietoa liittyen kansallispuistoon.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2010 2.2.2011. Metsähallitus. Viitattu 3.2.2011.
- ↑ Oulangan kansallispuisto luontoon.fi. 18.05.2010. Metsähallitus. Viitattu 20.5.2010.
- ↑ Certified PAN Parks PAN Parks. Viitattu 2.10.2009. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulangan kansallispuisto Wikimedia Commonsissa- Klinkenborg, Verlyn: Oulanka National Park National Geographic. 6/2009. (englanniksi)
| Helvetinjärvi | Hiidenportti | Isojärvi | Itäinen Suomenlahti | Kauhaneva–Pohjankangas | Koli | Kolovesi | Kurjenrahka | Lauhanvuori | Leivonmäki | Lemmenjoki | Liesjärvi | Linnansaari | Nuuksio | Oulanka | Pallas–Yllästunturi | Patvinsuo | Perämeri | Petkeljärvi | Puurijärvi ja Isosuo | Pyhä-Häkki | Pyhä-Luosto | Päijänne | Repovesi | Riisitunturi | Rokua | Saaristomeri | Salamajärvi | Seitseminen | Selkämeri | Sipoonkorpi | Syöte | Tammisaaren saaristo | Tiilikkajärvi | Torronsuo | UKK | Valkmusa |
Sivulta puuttuu