Pyhä-Luoston kansallispuisto
Wikipedia
Pyhä-Luoston kansallispuisto perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä Suomen vanhimpaan vuonna 1938 perustettuun Pyhätunturin kansallispuistoon Luoston alue. Näin Pyhä-Luosto on samalla Suomen vanhin ja uusin kansallispuisto. Uuden puiston pinta-ala on 142 km². Pyhä-Luosto sijaitsee Lapin läänissä Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien sekä Kemijärven kaupungin alueella.
Puiston rungon muodostaa Suomen eteläisin 12 huipun Pyhätunturin tunturijono. Tunturit ovat jäänteitä kaksi miljardia vuotta vanhoista alppien kaltaisista vuorista. Tunturien rinteillä kasvaa 200-vuotisia havumetsiä. Tunturijonoa ympäröivät laajat aapasuot. Korkeimmat tunturit ovat Noitatunturi (540 m) ja Ukko-Luosto (514 m). Tunturit ja niitä erottavat kurut ovat jääkauden sulamisvesien muovaamia. Mahtavin kuruista on jyrkkäseinäinen ja kivikkoinen 200 metriä syvä Pyhätunturin Isokuru. Isokurussa on Pyhäkasteenlampi ja -putous. Putous on 17 metriä korkea. Samuli Paulaharjun tarinan mukaan lampi on saanut nimensä, koska siellä Esaias Masvetti Fellman kastoi lappalaisia kristinuskoon vuonna 1648.
[muokkaa] Aiheesta muualla
 |
Helvetinjärvi | Hiidenportti | Isojärvi | Itäinen Suomenlahti | Kauhaneva–Pohjankangas | Koli | Kolovesi | Kurjenrahka | Lauhanvuori | Leivonmäki | Lemmenjoki | Liesjärvi | Linnansaari | Nuuksio | Oulanka | Pallas–Yllästunturi | Patvinsuo | Perämeri | Petkeljärvi | Puurijärvi ja Isosuo | Pyhä-Häkki | Pyhä-Luosto | Päijänne | Repovesi | Riisitunturi | Rokua | Saaristomeri | Salamajärvi | Seitseminen | Syöte | Tammisaaren saaristo | Tiilikkajärvi | Torronsuo | UKK | Valkmusa |
