Lemmenjoen kansallispuisto
Wikipedia
Lemmenjoen kansallispuisto (pohjoissaameksi Leammi álbmotmeahcci) sijaitsee Suomen Lapissa, Inarin ja Kittilän kuntien alueella. Se on pinta-alaltaan (2 850 km²) Suomen suurin kansallispuisto ja Euroopan suurimpia metsäerämaita. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1956. Lemmenjoen kansallispuisto on saanut nimensä aluetta halkovasta noin 80 kilometriä pitkästä joesta, jonka nimitys taas on peräisin saamenkielisestä sanasta Leammijohka, joka tarkoittaa lämmintä jokea. Lemmenjoen kansallispuisto rajoittuu osaltaan Norjan Övre Anarjokka -kansallispuistoon. Kansallispuisto on valtion omistuksessa ja sitä hoitaa Metsähallitus.
Kansallispuiston luontoon kuuluvat tunturipaljakat, tunturikoivikot, laajat suot eli jängät ja Lemmenjokilaakson vanhat mäntymetsät. Kultasataman ja Jäkäläpään välisellä alueella voi nähdä kullanhuuhdonnan ja -kaivun historiaa ja nykyisyyttä, sekä kullankaivun luonnolle aiheuttamia jälkiä. Alueella toimii kesäisin noin sata henkilöä kullankaivun parissa, valtausmäärän ollessa hieman alle 40. Kansallispuiston suurin tunturi on Viipustunturialueella sijaitseva Morgam Viibus. Kansallispuistossa asustaa myös suurpetoja kuten karhuja, maakotkia, ahmoja ja satunnaisesti myös susia.
Suurin osa puistossa liikkuvista ihmisistä on kesäisiä retkeilijöitä. Kokoon suhteutettuna Lemmenjoella käy kuitenkin verraten vähän retkeilijöitä, eli noin 10 000 henkilöä vuodessa. Kansallispuistossa on merkittyjä reittejä noin 60 kilometriä ja Lemmenjoen ylityksiin on rakennettu retkeilijöitä varten joitakin siltoja ja veneitäkin. Lemmenjoella on kesäisin myös järjestettyä moottoriveneliikennettä kuljettamassa retkeilijöitä Njurkulahdesta ylös jylhärantaista jokea Kultasatamaan. Kansallispuistossa on yli kymmenen autiotupaa ja kolme maksullista varaustupaa. Erä-lehden järjestämässä äänestyksessä Lemmenjoen kansallispuisto valittiin Suomen parhaaksi vaellusalueeksi.
Lemmenjoen kulta-alueelle on rakennettu kaksi pientä lentokenttää, Martiniiskonpalon (467 m) ja Keurulaisen (noin 500 m) ylätasangoille. Kentille voidaan laskeutua ja niiltä nousta pienehköillä potkurikoneilla.
[muokkaa] Tunnetuimmat nähtävyydet
- Lemmenjoen jokilaakso
- Ravadasköngäs (putous)
- Joenkielinen (tunturi)
- Sallivaaran entisöity poroerotuspaikka
- Kaapin Jounin kenttä (vanha porotila)
- kullankaivualue
- Njurkulahdessa sijaitseva luontotupa
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Metsähallituksen Luontoon.fi -sivuilla oleva esittely
- Lemmenjoen kansallispuiston luontotupa
- Norjan Övre Anarjokka -kansallispuisto (englanniksi)
- Lemmenjoen kansallispuisto: Samuel Silhberpapierin kuvat (englanniksi)
| Helvetinjärvi | Hiidenportti | Isojärvi | Itäinen Suomenlahti | Kauhaneva–Pohjankangas | Koli | Kolovesi | Kurjenrahka | Lauhanvuori | Leivonmäki | Lemmenjoki | Liesjärvi | Linnansaari | Nuuksio | Oulanka | Pallas–Yllästunturi | Patvinsuo | Perämeri | Petkeljärvi | Puurijärvi ja Isosuo | Pyhä-Häkki | Pyhä-Luosto | Päijänne | Repovesi | Riisitunturi | Rokua | Saaristomeri | Salamajärvi | Seitseminen | Syöte | Tammisaaren saaristo | Tiilikkajärvi | Torronsuo | UKK | Valkmusa |

