Lemmenjoen kansallispuisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lemmenjoen kansallispuisto
Red pog.svg
Finland locator map.svg
Sijainti Inari ja Kittilä
Koordinaatit 68°30′N, 025°30′E
Pinta-ala 2 850 km²
Perustettu 1956
Kävijämäärä 10 000[1] (vuonna 2010)
Hallinto Metsähallitus

Lemmenjoen kansallispuisto (pohjoissaameksi Leammi álbmotmeahcci) sijaitsee Suomen Lapissa, Inarin ja Kittilän kuntien alueella. Se on pinta-alaltaan (2 850 km²) Suomen suurin kansallispuisto ja Euroopan suurimpia metsäerämaita. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1956. Lemmenjoen kansallispuisto on saanut nimensä aluetta halkovasta noin 80 kilometriä pitkästä joesta, jonka nimitys taas on peräisin saamenkielisestä sanasta Leammijohka, joka tarkoittaa lämmintä jokea. Lemmenjoen kansallispuisto rajoittuu osaltaan Norjan Övre Anarjokka -kansallispuistoon. Kansallispuisto on valtion omistuksessa ja sitä hoitaa Metsähallitus.

Oahujoen autiotupa Lemmenjoen kansallispuistossa
Lemmenjokeen laskeva tunturipuro

Kansallispuiston luontoon kuuluvat tunturipaljakat, tunturikoivikot, laajat suot eli jängät ja Lemmenjokilaakson vanhat mäntymetsät. Kultasataman ja Jäkäläpään välisellä alueella voi nähdä kullanhuuhdonnan ja -kaivun historiaa ja nykyisyyttä, sekä kullankaivun luonnolle aiheuttamia jälkiä. Alueella toimii kesäisin noin sata henkilöä kullankaivun parissa, valtausmäärän ollessa hieman alle 40. Kansallispuiston suurin tunturi on Viipustunturialueella sijaitseva Morgam Viibus. Kansallispuistossa asustaa myös suurpetoja kuten karhuja, maakotkia, ahmoja ja satunnaisesti myös susia.

Suurin osa puistossa liikkuvista ihmisistä on kesäisiä retkeilijöitä. Kokoon suhteutettuna Lemmenjoella käy kuitenkin verraten vähän retkeilijöitä, eli noin 10 000 henkilöä vuodessa. Kansallispuistossa on merkittyjä reittejä noin 60 kilometriä ja Lemmenjoen ylityksiin on rakennettu retkeilijöitä varten joitakin siltoja ja veneitäkin. Lemmenjoella on kesäisin myös järjestettyä moottoriveneliikennettä kuljettamassa retkeilijöitä Njurkulahdesta ylös jylhärantaista jokea Kultasatamaan. Kansallispuistossa on yli kymmenen autiotupaa ja kolme maksullista varaustupaa. Erä-lehden järjestämässä äänestyksessä Lemmenjoen kansallispuisto valittiin Suomen parhaaksi vaellusalueeksi.

Lemmenjoen kulta-alueelle on rakennettu kaksi pientä lentokenttää, Martiniiskonpalon (467 m) ja Keurulaisen (noin 500 m) ylätasangoille. Kentille voidaan laskeutua ja niiltä nousta pienehköillä potkurikoneilla.

Tunnetuimmat nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Käyntimäärät kansallispuistoittain 2010 2.2.2011. Metsähallitus. Viitattu 3.2.2011.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kajala, Liisa (toim.): Lemmenjoki: Suomen suurin kansallispuisto. Ivalo: Metsähallitus, Ylä-Lapin luonnonhoitoalue, 2004. ISBN 952-446-425-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lemmenjoen kansallispuisto.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.