Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
|
|
|
|---|---|
| Sijainti | Länsi-Lappi |
| Koordinaatit | |
| Pinta-ala | 1 020 km² |
| Perustettu | 2005 |
| Kävijämäärä | 436 000[1] (vuonna 2010) |
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto. Se sijaitsee Länsi-Lapissa Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. Kansallispuisto on perustettu muodollisesti vasta vuonna 2005, jolloin Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon liitettiin Ylläs-Aakenuksen suojelualue. Varsinainen Yllästunturin laskettelukeskus ei kuulu kansallispuistoon. Puiston korkein kohta on Taivaskero. Yhteenlaskettu pinta-ala on nyt 1 020 neliökilometriä. Keväällä 2008 tuli julkisuuteen, että hotelliketju Lapland Hotels suunnittelee Hotelli Pallaksen yhteyteen voimakasta lisärakentamista. Lisärakentaminen edellyttää muun muassa lainmuutosta eduskunnassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Retkeilymahdollisuudet
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on merkittyjä kävelyreittejä yhteensä noin 350 kilometriä. Kansallispuistossa on useita luontopolkuja, jotka ovat helppokulkuisia ja joiden kohdeopasteista saa tietoa alueen luonnosta ja kulttuurista. Alueella on lukuisia vaihtoehtoisia reittejä päiväretkeilyyn.
Kansallispuiston alueella on neljä pitkää vaellusreittiä: Hetta–Pallas (55 kilometriä), Ylläs–Olos (54 kilometriä), Ylläs–Pallas (72 kilometriä) ja Ylläs–Levi (50 kilometriä).
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella on yhteensä 19 luontopolkua, joista 13 Ylläksen, 3 Pallaksen ja 3 Ounastunturien ympäristössä.
[muokkaa] Kuvia
-
Montellin maja on nimetty Justus Montellin mukaan. Maja ei ole alkuperäinen.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2010 2.2.2011. Metsähallitus. Viitattu 3.2.2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Luontoon.fi – Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
- Pallastunturin lisärakentamista vastustava kansalaisliike
- Kuvia Pallastunturilta
- Pallas–Ounas : luonto, ihmiset, kansallispuisto, matkailu / toim. Heikki Annanpalo. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Matkailuliitto. 1998. (ISBN 951-838-135-6).
| Helvetinjärvi | Hiidenportti | Isojärvi | Itäinen Suomenlahti | Kauhaneva–Pohjankangas | Koli | Kolovesi | Kurjenrahka | Lauhanvuori | Leivonmäki | Lemmenjoki | Liesjärvi | Linnansaari | Nuuksio | Oulanka | Pallas–Yllästunturi | Patvinsuo | Perämeri | Petkeljärvi | Puurijärvi ja Isosuo | Pyhä-Häkki | Pyhä-Luosto | Päijänne | Repovesi | Riisitunturi | Rokua | Saaristomeri | Salamajärvi | Seitseminen | Selkämeri | Sipoonkorpi | Syöte | Tammisaaren saaristo | Tiilikkajärvi | Torronsuo | UKK | Valkmusa |
| Kylät ja alueet | |
| Kangosjärvi · Kerässieppi · Kihlanki · Kirkonkylä · Kätkäsuvanto · Liepimä · Särkijärvi · Ylimuonio · Järvialue | |
| Nähtävyydet | |
| Keimiöniemen kalapirtit · Kirkko · Pakasaivo · Pallas-Yllästunturin kansallispuisto · Äkäsmylly · Äkäsaivo | |
| Tunturit ja vesistöt | |
| Jerisjärvi · Muonionjoki · Olostunturi · Pallastunturi |
Sivulta puuttuu