Tupasvilla
Sivulta puuttuu | Tupasvilla | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Eriophorum vaginatum L. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
Tupasvilla (Eriophorum vaginatum) on Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa yleinen, erilaisten soiden sarakasvi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Tupasvilla muodostaa tiiviitä, rönsyttömiä mättäitä. Täydessä mitassaan kasvin varsi on 40–70 cm korkea ja noin 1,5 mm paksu. Varrella on kaksi väljää, 5–7 cm pitkää lavatonta ruskeaa tyvituppea, jotka vanhemmiten muuttuvat säikeisiksi. Varren tyviosassa sijaitsevat lehdet ovat vartta lyhyempiä, 1–1,5 mm leveitä ja kolmisärmäisiä. Kukinto on tähkä ja kukat ovat kaksineuvoisia. Kukan tummanharmaat tähkäsuomut ovat noin 8 mm pitkiä, puikeita, pitkäsuippuisia ja kärjestä läpikuultavia. Kukassa on yli kymmenen kehäsukasta, jotka pitenevät kukinnan jälkeen jopa 3 cm pitkiksi, paljon tähkää pidemmiksi valkoisiksi karvoiksi, "tupsuiksi". Suomessa tupasvilla kukkii touko-kesäkuussa.[1]
Tupasvilla voi risteytyä himmeävillan (E. brachyantherum) kanssa.[2]
[muokkaa] Levinneisyys
Tupasvillaa tavataan laajalla alueella Pohjois- ja Keski-Euroopasta suurimpaan osaa Siperiaa sekä edelleen Alaskassa ja osassa Kanadaa.[2] Suomessa tupasvilla on yleinen koko maassa. Runsaimmillaan se on Pohjois-Suomessa.[3]
[muokkaa] Elinympäristö
Tupasvillaa kasvaa pääasiassa karuilla rämeillä ja nevoilla sekä korvissa. Joskus sitä tavataan myös rehevänpuoleisilla soilla.[1] Tupasvilla kasvaa myös tuntureiden rinnesoilla.
[muokkaa] Tupasvillan käyttö
Tupasvillan "tupsuja" on aikoinaan käytetty yhdessä luhtavillan (E. angustifolium) kanssa tyynyjen ja peittojen täytteenä untuvien sijaan ainakin Ruotsissa.[2]
Tupasvillakuitua saadaan kasvuturveteollisuuden sivutuoteena. Suossa liuonneena kasvin lehtitupista syntyy villaan, pellavaan ja silkkiin sekoitettuna hyvin lämpimiä tekstiilejä.[4] Tupasvillasta on valmistettu 1800-luvulta lähtien huopia ja vaatteita.lähde?
Tupasvillaa käytetään nykyään myös öljyntorjunnassa.lähde?
[muokkaa] Lähteet
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 537.
- ↑ a b c Arne Anderberg: Den virtuella floran: Tuvull Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 6.8.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Tupasvillan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.
- ↑ Finatex: Tupasvilla
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2010: Tupasvillan levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Tupasvilla (Eriophorum vaginatum)
- Nettikasvio: Tupasvilla (Eriophorum vaginatum)
- ITIS: Eriophorum vaginatum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Eriophorum vaginatum (englanniksi)
- Flora of China: Eriophorum vaginatum (englanniksi)
