Pohjantikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjantikka
Picoides tridactylus NAUMANN.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Tikkalinnut Piciformes
Heimo: Tikat Picidae
Suku: Kirjotikat Picoides
Laji: tridactylus
Kaksiosainen nimi
Picoides tridactylus
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pohjantikka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pohjantikka Commonsissa

Pohjantikka (Picoides tridactylus) on keskikokoinen tikka.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjantikan selkäpuoli ja pää ovat mustat. Lajin vatsapuoli on vaalea ja sen kyljissä mustia raitoja valkealla pohjalla. Aikuisen koiraan päälaki on keltainen.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjantikkaa tavataan havupuuvyöhykkeellä koko Euraasiassa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varmimmin pohjantikan tapaa vanhasta kuusivaltaisesta metsästä, mutta se viihtyy myös metsäpalo- ja tuulenkaatoalueilla, joissa on runsaasti kuollutta puuta. Pohjantikka on kiinteästi sidoksissa metsään ja ilmeisesti sen kannan kehitys on ollut laskeva ainakin eteläisessä Suomessa. Suurimpana syynä tähän lienee metsänrakenteen muutos ja vanhojen luonnontilaisten metsien pirstoutuminen ja häviäminen.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjantikat aloittavat soitimen reviirillään maaliskuun alussa ja soidinmenot kestävät toukokuun alkuun. Pohjantikan rummutus on tasainen, konekiväärimäinen nakutus, ja molemmat sukupuolet rummuttavat. Pohjantikkapari kaivaa uuden pesäkolon joka vuosi, yleensä kuolleeseen kuuseen, mutta myös männyt ja koivut kelpaavat. Pesäkolo sijaitsee melko matalalla, alle kymmenen metrin korkeudella maanpinnasta. Naaras munii toukokuun alkupuolella 3-5 munaa ja molemmat vanhemmat hautovat munia. Poikaset kuoriutuvat toukokuun loppupuolella-kesäkuun alussa.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden tikkojen tapaan pohjantikkakin syö hyönteisiä, etenkin kovakuoriaisten toukkia. Ne saattavat toisinaan syödä myös hedelmiä ja mahlaa. Pohjantikalle tunnusomaista on lahojen kuusien kuoriminen paljaaksi ruokailun yhteydessä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Picoides tridactylus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 9.11.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]