Koskikara

Koskikara
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Koskikarat Cinclidae Suku: Koskikarat Cinclus Laji: cinclus
Kaksiosainen nimi
Cinclus cinclus (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Koskikara Wikispeciesissä   Koskikara Commonsissa

Koskikara (Cinclus cinclus) on kottaraisen kokoinen pulleahko varpuslintu, joka sukeltaa ravintonsa virtaavista vesistä.

Koko ja ulkonäkö

Koskikara on valkeaa rintalaikkua lukuun ottamatta mustanruskea ja lyhytpyrstöinen lintu. Siivet ovat lyhyet ja lento suoraviivaista. Se syöksähtelee ja sukeltelee koskissa palaten kivelle tai jään reunalle tähystämään.

Levinneisyys

Koskikarat pesivät Euroopan pohjoisimmissa osissa ja muuttavat etelämmäksi sulapaikkoihin talveksi. Suomessa pesii 250–300 paria, mutta talvehtii 5 000 – 10 000 yksilöä, jotka tulevat lähinnä Pohjois-Norjasta ja Koillis-Venäjältä.

Lisääntyminen

Koskikara tekee puolipallon muotoisen pesänsä kallionkoloon tai sillan rakenteisiin, munia tulee 4–6 kappaletta maalis–huhtikuussa ja ainakin etelämpänä poikueita ehtii kasvaa kaksi tai kolme kesässä. Koskikaralle voi tehdä pöntön, jonka etureuna jätetään avoimeksi kynnyslistaa lukuun ottamatta. Pönttö kiinnitetään lähelle virtaavaa vettä esimerkiksi siltaan tai kallionseinämään.

Ravinto

Koskikara pyydystää vedestä ja kaivelee pohjakivien alta vesihyönteisiä, kotiloita, äyriäisiä, nilviäisiä ja kalanpoikasia.

Erityistä

Koskikara on Norjan kansallislintu. Viroksi sen nimi on ”vesipapp”, mikä kuvaa linnun väritystä. Myös tieteellisen nimen ”cinclus” tarkoittaa pyhää.

Koskikara

Aiheesta muualla

• Kajoste, Elmo, Piiroinen, Pirkko & Leppänen, Anita 1974: Koskikaran päivä. – Lintumies 2.1974 s. 62. SLY.
• Koskikara Luontokuvaaja Janne Heimonen -kuvagalleriassa