Pakkanen

Wikipedia

Suomen eteläosassa viittätoista pakkasastetta pidetään kireän pakkasen rajana.

Pakkanen tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee celsius-asteikolla alle nollan, jolloin vesi alkaa jäätyä. Talvella, kun ei ole pakkasta, sanotaan olevan suojaa tai suojasäätä. Ilmatieteen laitos ennustaa kireää pakkasta eri lämpötilarajoilla maan eri osiin: eteläosassa riittää −15 °C, keskiosissa −20 °C ja maan pohjoisosassa vasta alle −25 °C:n lämpötilat ovat kireää pakkasta.

Kovaa pakkasta voidaan kutsua tulipalopakkaseksi. Nimitys tulee ilmeisesti siitä, että kylmällä säällä lämmitetään tavallista enemmän, mikä kasvattaa tulipalojen todennäköisyyttä^[1]. Itse asiassa sana tulipalopakkanen ilmaisee saman asian kahdesti, sillä jo sanan loppuosa "pakkanen" on johdettu palamista merkitsevästä sanasta rinnastaen kylmyyden ja tulen.

Sana paukkupakkanen juontaa juurensa siitä, kun kovilla pakkasilla lämpölaajenemisen johdosta talojen rakenteisiin kasaantunut jännite purkautuu kovana paukahduksena.

Hallaa on kasvukauden aikana silloin, kun maanpinnan lähellä lämpötila laskee pakkasen puolelle. Jos tavanomaisella sääaseman lämpötilanmittauskorkeudella eli kahdessa metrissä on myös pakkasta, puhutaan yöpakkasista.

Yöpakkaset poliittisena terminä taas viittaavat aikaan 1950-luvulla, jolloin Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat kireät.