Keräkurmitsa

Keräkurmitsa
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Rantalinnut Charadriiformes Alalahko: Kahlaajat Charadrii Heimo: Kurmitsat Charadriidae Suku: Tyllit Charadrius Laji: morinellus
Kaksiosainen nimi
Charadrius morinellus (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Keräkurmitsa Wikispeciesissä   Keräkurmitsa Commonsissa

Keräkurmitsa (Charadrius morinellus) on pienikokoinen kahlaajalintu. Lajin nimesi ja kuvaili Carl von Linné 1758.

Koko ja ulkonäkö

Keräkurmitsan rinta ja kylki ovat kuparinruskeita, selkäpuoli suklaanruskea. Leuan alla on selvä valkea nauha, alaperä on valkoinen. Mahanalus on musta. Jalat ovat keltaiset ja lyhyt nokka musta. Pituus on 20–26 senttimetriä, siipien kärkiväli 45–65 senttimetriä ja paino 85–140 grammaa.

Vanhin Suomesta löydetty rengastettu keräkurmitsa on ollut yli 8 vuotta vanha.

Levinneisyys

Keräkurmitsa pesii tuntureilla Pohjois-Norjasta Itä-Siperiaan ulottuvalla vyöhykkeellä sekä vuoristoalueilla, kuten Alpeilla ja Skotlannin ylämaalla. Muualla Suomessa sitä tavataan muuttomatkoillaan. Suomessa pesii tuntureilla noin 2 000 paria. Euroopassa pesimäkanta on 18 000 – 40 000 paria. Maailman populaation suuruus on 49 000–210 000 yksilöä. Talvehtii Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä Marokosta Iraniin.

Elinympäristö

Pesimäaikana keräkurmitsat pysyvät avotuntureissa, muuttomatkoillaan ne viihtyvät ruohikkoisilla mailla kuten niityillä, laitumilla ja viljapelloilla, talvehtimisalueet ovat arolla.

Lisääntyminen

Charadrius morinellus

Keräkurmitsa tekee pesänsä painanteeseen paljaalle maalle, ja munii siihen 3 munaa. Kumpikin puoliso hautoo noin 3½ viikkoa, koiras aktiivisemmin. Poikaset ovat pesäpakoisia. Koiras yksin huolehtii niistä, ja ne ovat lentokykyisiä 4 viikon ikäisinä.

Hautovaa keräkurmitsaa on vaikeata havaita, sillä sen suojaväritys on tehokas ja pakoetäisyys minimaalinen: Se lähtee pakoon usein vasta jalan alta. Hautovaa lintua on usein mahdollista jopa kosketella sen siitä erityisesti häiriintymättä.

Ravinto

Keräkurmitsat syövät hyönteisiä ja pieniä selkärangattomia.

Lähteet

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8

Aiheesta muualla

• Erkki Pulliainen, Lennart Saari, Paavo S. Tunkkari. Keräkurmitsa : Värriötunturin lintu. Oulun yliopisto 1992.
• Wilkie, A. O. M. 1981: Keräkurmitsan hautomisrytmistä ja käyttäytymisestä Norjassa. – Ornis Fennica 58:11–20.
• Keräkurmitsa Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
• LuontoPortti: Keräkurmitsa (Charadrius morinellus)
• ITIS: Charadrius morinellus (englanniksi)