Ampuhaukka
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Ampuhaukka | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Falco columbarius Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Ampuhaukka Wikispeciesissä |
Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Ampuhaukan pituus on 28–30 cm, paino 150–260 g ja siipien kärkiväli 50–65 cm. Naaras on huomattavasti koirasta kookkaampi. Naaraiden keskipaino on noin 230 g ja koiraiden noin 165 g.
Koiras on selkäpuolelta tumman siniharmaa ja vatsapuolelta punaruskea. Naaraat ja nuoret linnut puolestaan ovat selkäpuolelta punaruskeita ja vatsasta valkoisia tummin pilkuin. Siivet ovat lyhyet ja tyvestä leveät. Ääni on kireä, vaikertava "kie kie kie".
Vanhin suomalainen rengastettu ampuhaukka on ollut 10 vuotta 7 kuukautta 20 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 12 vuoden 8 kuukauden ikäinen yksilö.
[muokkaa] Levinneisyys
Ampuhaukka pesii koko maassa, ja se on yleisin Pohjois-Suomessa. Laji muuttaa talvehtimaan Länsi- ja Etelä-Eurooppaan. Levinneisyysalue käsittää Euroopan ja Aasian pohjoisosat. Euroopan pesimäkanta on 11 500–18 500 paria, joista Britteinsaarilla 1400, Suomessa 2300, Ruotsissa 3000–5000 ja Virossa 50–100 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Pohjoisessa laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla. Etelä-ja keskisuomen harva kanta pesii soilla ja mäntyvaltaisilla alueilla, usein myös järvien pienissä saarissa. Ampuhaukka saalistaa avomailla, kuten pelloilla, soilla ja hakkuuaukeilla. Se pesii vanhoihin linnunpesiin puihin, kalliojyrkänteille tai maahan.
Ampuhaukka kuuluu Euroopan unionin lintudirektiivin I liitteen lintuihin, minkä vuoksi sen esiintymisalueen elinympäristöä pyritään suojelemaan.
[muokkaa] Lisääntyminen
Jalohaukkojen tapaan ampuhaukkakaan ei itse rakenna pesää. Se ainoastaan raapii johonkin sopivaan alustaan sen verran kuoppaa, että munat pysyvät paikoillaan. Pesäpaikka voi olla toisten lintujen, kuten variksen, piekanan tai jopa kotkan vanha pesä. Varsinkin pohjoisessa pesä voi olla myös kalliojyrkänteellä, tai suuren suon keskelle turvemättääseen raavittu kuoppa. Ampuhaukka munii alkukesästä 3–5 punaruskeapilkullista munaa, ja hautomisaika on noin 30 vuorokautta. Kumpikin sukupuoli hautoo, mutta naaras pääasiassa. Sukukypsä 1-vuotiaana.
[muokkaa] Ravinto
Ampuhaukka saalistaa pääasiassa lintuja, varpuslintuja rastaan kokoisiin asti ja pieniä kahlaajia. Sille kelpaavat myös pikkujyrsijät ja suuret hyönteiset kuten sudenkorennot.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hills, Ivan 1980: Ampuhaukan erikoinen pesäpaikka. - Ornis Fennica 57:41.
- Kosonen, Hannu, Purra, Esa & Virtanen, Hannu 1979: Ampuhaukka Falco columbarius kanahaukan Accipiter gentilis saaliina. - Lintumies 2.1979 s. 84. LYL.
- Ampuhaukka Lintukuva.fi:ssä
