Muonion kirkko
| Muonion kirkko | |
|---|---|
 Muonion kirkko elokuussa 2005. |
|
| Sijainti | Kirkkotie, Muonio |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Muonion seurakunta |
| Rakentamisvuosi |
1822 kellotorni 1883 |
| Suunnittelija |
Charles Bassi kirkko Frans Lüchow kellotorni |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 600 |
 |
|
Muonion kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1817. Samassa yhteydessä purettiin Ollintörmän kirkkotupa, joka oli Muonion ensimmäinen kirkkorakennus. Se oli rakennettu vuonna 1781, ja tyyliltään se oli niin sanottua vanhaa rukoushuonetyyliä. Uusi kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1822. Puisen ristikirkon on piirtänyt valtionarkkitehti Charles Bassi, ja se on pellolaisen kirkkorakentaja Adam Vuopion taidonnäyte. Kirkko rakennettiin 600 hengelle, vaikka seurakunnan väkiluku oli tuolloin vain noin 300 henkeä.[1] Alun perin kellotapuli rakennettiin erilleen, mutta liitettiin kirkon yhteyteen samalla, kun kirkko peruskorjattiin vuosina 1883–1884.[2] Kellotorni on rakennettu Oulun lääninarkkitehdin Frans Wilhelm Lüchow'n suunnitelmien mukaan. Joissakin tiedoissa kellotornin on ilmoitettu rakennetun vuonna 1889, mutta tanskalaissyntyisen matemaatikon ja revontulitutkijan Sophus Tromholtin ottama kuva vuodelta 1882 tai 1883 tukee vanhempaa ajankohtaa.
Muonion kirkon iso kirkonkello, miesten kello, saatiin lahjoituksena vuonna 1818. Kellon kyljessä lukee seuraavasti: "Keisari Aleksanterin armosta ja lääninrovasti ja ritari tohtori Matth. Castrenin hyvyydestä sekä kirkkoherra Matias Kolströmin ja kirkkoväärti Henrik Reginan toimesta on Muonionniskan kirkko saanut tämän kellon." "Tulkaapa Jakobin huonhesta, vaeldakaamme Herran valkeudessa Jes.2:5". Pienemmän kellon, naisten kellon, on valanut E. Helander Oulussa vuonna 1867. Tämän kellon kyljessä lukee puolestaan: "Ylistäen kiittämähän/ tarpeitansa anelemahan/ kutsun minä äänelläni/ Muonionniskan seurakuntaa/ joka toimi menestyköhön/ suosiolla suuren Herran".[3]
Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muonion kirkon alttaritaulun Jeesus ihmisten keskellä tai Ylösnoussut Kristus nykyajassa (200x162 cm öljymaalaus kankaalle) on maalannut Anton Lindforss (1890–1943) vuonna 1939. Siinä on taustalla kumpuileva tunturimaisema ja sateenkaari.[4] Kirkon eteläisen ristin seinälle on sijoitettu kirkon vanhin Fredrik Knoblochin (1806–1874) maalaama ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu. Kirkossa on myös muoniolaissyntyisen Selim Töyrän maalaus "Jeesus siunaa lapsia". Saarnastuolin takaisen taulun on maalannut muoniolainen Kyösti Jokelainen. Se kuvaa Taivasten valtakunnan porttia, jonka Pyhä Henki avaa. Kirkon seinillä on aiemmin ollut myös seinämaalauksia, mutta ne ovat peitetty 1930-luvulla. Seinämaalaukset tulivat uudelleen nähtäville viimeisimmän peruskorjauksen yhteydessä, mutta ne peitettiin uudelleen. Seinämaalauksissa esiintyy muun muassa kaksi tuomion pasuunaa soittavaa enkeliä.
Muonion kirkkoon hankittiin urkuharmoni seurakuntalaisten varoin vuonna 1928. Harmoni oli käytössä vuoteen 1960, jonka jälkeen saatiin nykyiset, 15-äänikertaiset urut.[5] Kastemaljan on lahjoittanut rovasti E. J. Arola perheineen. Kastemaljan jalka on saatu lahjoituksena Ruotsista, ja se on tiettävästi valmistettu Kiirunan kaivoksessa. Kattokruunut on hankittu vuonna 1949 ja ne on suunnitellut arkkitehti Kaj Englund ja valmistanut Taito Oy Helsingistä. Lähetyskynttelikkö on Kari Kastellin suunnitelema ja valmistama.[6]
Remontit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkkoa on korjattu ajan tarpeita vastaavaksi useita kertoja. Kamiinalämmitys, peltikatto ja ukkosenjohdatin saatiin 1900-luvun alkuvuosina. Kirkko syttyi palamaan 25. huhtikuuta 1914, mutta tuli saatiin sammutettua[7]. Lapin sodan kirkolle aiheuttamat vauriot saatiin korjattua vuonna 1949 ja samalla rakennettiin uusi lehteri[6]. Työ toteutettiin miltei kokonaan talkootyönä. Sodassa kirkon penkit oli poltettu ja urut olivat tuhoutuneet, alttari oli revitty ja ulkoseinissä oli merkkejä kranaatinsirpaleista.[2] Saksalaiset käyttivät kirkkoa sodassa mm. hevostallina. Kirkko on viimeksi peruskorjattu kesällä 2004. Korjatun kirkon vihkimisjuhlaa vietettiin 19. joulukuuta 2004. Vihkimisen toimitti Muonion entisen kirkkoherran Eemeli Salmen poika Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Muonion kirkko Muonion seurakunta. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 25.2.2016.
- ↑ a b Sisko Sattanen – Muonio muuttui 1945–1995, Muonion kunta, 1997, sivu 168
- ↑ Muonion varhaisemmista ajoista / Erkki Kitkiöjoki, Muotka-Rantakokko -suvut ylimuoniolaisia sukuja 1600-luvulta 2000-luvulle, Oulu print Oy, 2002, sivu 33
- ↑ Pekka Rönkkö: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 153-155. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4.
- ↑ Muonion kairoilta, Lions-Club Muonio, 1987, sivu 15
- ↑ a b Stina & Lawe Söderholm, Lapin kirkot: Pohjoiskalotin kirkot osa 2, Pohjan Väylä, 2005, sivu 68
- ↑ Suomen Sukututkimusseura. Luettu 1. maaliskuuta 2008
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muonion kirkko Wikimedia Commonsissa
- Muonion kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Muonion seurakunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kylät ja alueet |
Kangosjärvi · Kerässieppi · Kihlanki · Kirkonkylä · Kotimaa · Kätkäsuvanto · Liepimä · Särkijärvi · Ylimuonio · Muonion järvialue |
|---|---|
| Nähtävyydet |
Keimiöniemen kalapirtit · Kirkko · Pakasaivo · Pallas-Yllästunturin kansallispuisto · Äkäsmylly · Äkäsaivo |
| Tunturit ja vesistöt |