Sammaltunturi
Sammaltunturi kuvattuna Keimiöjärveltä päin.
| Tyyppi | |
|---|---|
| Sijainti | |
| Vesistö |
Keimiöjärvi (d) |
| Korkeus merenpinnasta |
566 m |
| Suojelualue |
| Koordinaatit |
|---|
Sammaltunturi on kaksilakinen tunturi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Muoniossa, Kittilän rajan tuntumassa lähellä Keimiötunturia. Vuoden 2003 loppuun asti Sammaltunturi kuului Kittilän kuntaan. Kuntajaon muutos teki siitä muoniolaisen tunturin.[1][2]
Tunturi on ruskaretkeläisten suosima vaelluskohde.[3]
Reittejä ja tupia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sammaltunturin länsipuolitse johtaa seututie 957 Särkijärveltä Raattaman kautta Peltovuomaan. Ennen tienoikaisua maantie kulki Kutunivan ja Pallasjärven välillä ylhäällä tunturissa puurajan tuntumassa.[4] Vanha maantienura on talviaikaan käytössä latupohjana, ja kesäaikana se on kesäretkeilyreitti.[5] Vanhalta tieltä johtaa polku Sammaltunturin Ylilaelle ja toinen polku autiotupana olevalle Mustavaaran porokämpälle[6] tunturin pohjoispuolella. Toinen lähellä oleva autiotupa on tunturin itäpuolisen Keimiöjärven rannalla.[7]
Tutkimusasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sammaltunturin Ylilaella on Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatua tarkkaileva asema, joka on toiminut vuodesta 1991. Asemalla mitataan muun muassa typpidioksidin, otsonin ja rikkidioksidin pitoisuuksia ilmassa.[1] Sammaltunturilla pullotetaan Euroopan puhtanta ilmaa lasipulloihin jotka lähetetään Yhdysvaltoihin, Coloradoon analysoitavaksi. Näytteiden avulla tutkitaan ilmakehän ominaisuuksia esimerkiksi kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten vaikutusta ilmakehään sekä päästötavoitteiden toteutumista. Mittausten perusteella on pystytty sanomaan että ilmastosopimuksia rikotaan.[8][9] Mittausaseman yhteydessä on myös tavanomainen Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoasema.[10] Asema on täysin automatisoitu.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kyöstilä, Maarit & Sulkava, Pekka & Rauhala, Tapani & Ylläsjärvi, Hannu: Pallas–Yllästunturin kansallispuiston reitistösuunnitelma 2011. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, sarja C 120. Metsähallitus, 2012. ISSN-L 1796-2943. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.2.2015).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mittausasema Muonio: Sammaltunturi Ilmanlaatuportaali. Ilmatieteen laitos. Viitattu 4.3.2014.
- ↑ Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Muonion kuntien välillä (Valtioneuvoston päätös 566/2003) Finlex.fi. 18.6.2003. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 22.2.2015.
- ↑ Natri, Kaj: Väriloistoa ruskaretkelläArkistoitu kopio suomenlatu.org. 2007. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 4.3.2014.
- ↑ Kyöstilä et al., 2012, s. 17
- ↑ Kyöstilä et al., 2012, s. 44, 68
- ↑ Kyöstilä et al., 2012, s. 44
- ↑ Kyöstilä et al., 2012, s. 45
- ↑ Brenner, Anna-Kaisa: Sammaltunturin mittaukset paljastavat, että ilmastosopimuksia rikotaan – tunturissa myös pullotetaan Euroopan puhtainta ilmaa Amerikkaan Yle Luonto. 28.4.2019. Viitattu 18.8.2020.
- ↑ Ikkala, Tapio: Lapin tunturissa on maailman puhtain ilma – Muu Suomi vasta kolmantena tekniikka & Talous. 18.5.2016. Viitattu 20.1.2019.
- ↑ Säähavaintoja Suomesta: Muonio Sammaltunturi Ilmatieteen laitos. Viitattu 22.2.2015.
- ↑ Kannisto, Petra: Todistetusti Euroopan puhtainta ilmaa Kuukkeli.com. 14.9.2012. Santa Claus Medias Oy. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 22.2.2015.