Sirittäjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sirittäjä
Świstunka.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kertut Sylviidae
Suku: Uunilinnut Phylloscopus
Laji: sibilatrix
Kaksiosainen nimi
Phylloscopus sibilatrix
(Bechstein, 1793)
Levinneisyyskartta
Phylloscopus sibilatrix Range Map.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sirittäjä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sirittäjä Commonsissa

Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) on uunilintuihin kuuluva pieni varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirittäjä on jonkin verran suurempi kuin pajulintu, selkäpuolelta vihreämpi ja alta puhtaan valkea. Valkoinen alapuoli rajoittuu jyrkästi keltaiseen kurkkuun. Sukupuolet ovat samanväriset. Lajin pituus on 11–13 senttimetriä ja paino 9–10 grammaa.

Loudspeaker.svg Laulu? on tunnusomainen, heleä sirinä, joka alkaa parilla hitaalla lyönnillä ja kiihtyy loppua kohden: ikään kuin pyörittäisi pientä kolikkoa kovalla alustalla. Usein laulun lomassa kuuluu hömötiaismainen ”hyy”. Toisinaan lintu innostuu esittämään laululentoa. Varoitusääni on ”tjöö”.

Vanhin suomalainen rengastettu sirittäjä on ollut 8 vuotta, 10 kuukautta ja 21 päivää vanha.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirittäjä

Sirittäjä pesii lähes koko Euroopassa. Lajia tavataan Etelä-Suomessa melko tavallisena, joskin harvalukuisena, rehevissä korkearunkoisissa lehti- ja sekametsissä, pohjoisempana harvinaisempi Kuusamon seuduille asti. Suomessa pesii noin 100 000- 200 000 paria sirittäjiä.

Sirittäjä on muuttolintu, joka muuttaa elo–syyskuussa trooppiseen Afrikkaan ja palaa sieltä toukokuussa – kesäkuun alussa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirittäjät elävät rehevissä korkearunkoisissa lehtimetsissä ja sekametsissä, joissa on runsaasti lehtipuita. Pensaskerros ei saa olla tiheää, mutta kenttäkerroksessa saa mielellään olla runsaasti sananjalkoja tai saniaisia.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on maassa ruohoston kätkössä. Muninta alkaa toukokuun loppupuolella. Naaras munii tavallisesti kuusi munaa ja hautoo niitä noin 13 vuorokautta. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka lähtevät pesästä noin kaksiviikkoisina.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirittäjä on hyönteissyöjä, jonka ruokalistaan kuuluvat myös hämähäkkieläimet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Phylloscopus sibilatrix IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 29.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pulliainen, Erkki & Hietajärvi, Teuvo 1980: Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix pesivänä Sallan pohjoiskärjessä. – Lintumies 4.1980 s. 176-177. LYL.
  • Sirittäjä Lintukuva.fi-verkkopalvelussa
  • ITIS: Phylloscopus sibilatrix (englanniksi)