Kaakkuri
Sivulta puuttuu | Kaakkuri | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Gavia stellata (Pontopiddan, 1763) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kaakkuri Wikispeciesissä |
Kaakkuri (Gavia stellata) on karujen sisävesien lintu. Sen kanta on Suomessa hieman vähentynyt, joten se kuuluu alueellisesti silmällä pidettäviin lajeihin.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Kaakkuri on pienin kuikkalinnuista. Sen pituus on 55–67 ja siipien kärkiväli 91–110 senttimetriä. Paino on noin 1 600 g.
Lisääntyvillä aikuisilla on harmaa pää, punainen kurkku, valkoinen vatsa ja tumma selkä. Kaakkurin nokka on harmaa tai valkeahko ja se kaartuu hieman ylöspäin, mikä on ainutlaatuista sukeltajilla.
Vanhin suomalainen rengastettu kaakkuri on ollut 14 vuotta 4 kuukautta 1 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen, 23 vuotta 7 kuukautta,
Ääni [muokkaa]
Pesimäpaikoillaan kaakkuri päästelee helposti tunnistettavia, pitkälle kantavia yksisävyisiä voihkaisuja. Lentoääni on luonteenomainen ka-ka-ka-ka-ka-ka. Ennen parkuvaa kuorohuutelua KARR-gorlii KARR-gorrlii..., kuuluvat ooh -äänet.
Levinneisyys [muokkaa]
Kaakkuri on levinnyt melko laajalle alueelle, sillä se pesii pohjoisessa Euraasiassa ja arktisessa Kanadassa. Suomessa pesii 900–1100 kaakkuriparia koko maassa.[2][3] Talvehtii Länsi-Euroopan ja Välimeren rannikoilla.[3] Suomessa voi talvehtia 20–100 yksilöä.[3]
Muutto [muokkaa]
Kevätmuutto alkaa keskimäärin 10.4., on suurimmillaan 1.5. ja päättyy 15.5. Syysmuutto alkaa 1.9., on suurimmillaan 1.10. ja päättyy 30.11. Syysmuutto voi pesinnän epäonnistuessa alkaa jo heinäkuun lopulla. Suomen yli muuttaa pääasiassa Suomenlahden ja Kaakkois-Suomen yli toukokuussa ja syys–lokakuussa Luoteis-Venäjällä pesiviä yksilöitä 50 000 – 70 000.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Pienet runsaskasvustoiset ja -kalaiset metsälammet sekä suolampareet ovat kaakkurin pesimäpaikkoja.
Lisääntyminen [muokkaa]
Kaakkuri munii touko–kesäkuussa 1–2 munaa, jotka ovat tummanruskeita ja mustatäpläisiä. Naaras hautoo noin neljä viikkoa. Poikaset lentävät 40–45 vrk:n ikäisinä.
Ravinto [muokkaa]
Kaakkuri käyttää ravinnokseen kalaa, joita se pyydystää jopa yli 750 metrin sukelluksillaan.Syö myös äyriäisiä ja hyönteisiä.
Lähteet [muokkaa]
- Halkka, Antti et al (1984). Kotimaan luonto-opas. Porvoo : WSOY. ISBN 951-0-19804-8
- BirdLife Suomi: Perustietoa kaakkurista
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Gavia stellata IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Väisänen, Risto A., Lammi, Esa & Koskimies, Pertti (1998): Muuttuva pesimälinnusto. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-12663-6
- ↑ a b c d Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas. WSOY, 2005. ISBN 951-0-26541-1.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Björksten, Tuomo 2012: Kaakkurin tarina. - Docendo. ISBN 978-951-0-37841-0
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kaakkuri Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Kaakkuri (Gavia stellata)
- ITIS: Gavia stellata (englanniksi)
