Pulmunen
| Pulmunen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Plectrophenax nivalis (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Pulmunen Wikispeciesissä |
Pulmunen (Plectrophenax nivalis) on valkeankirjava varpuslintu.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Lentävät pulmuset on helppo tunnistaa valkeista siipiläikistään. Soidinasuisella koiraalla on valkea vatsa ja musta selkä. Muut höyhenpuvut ovat selästä vaaleanpunertavia, vatsapuolelta valkoisia. Linnun pituus on noin 16–18 cm, paino 35 g. Euroopan vanhin rengastettu pulmunen on ollut 9 vuoden 6 kuukauden ikäinen islantilainen lintu.
Levinneisyys [muokkaa]
Pulmusia tavataan arktisella alueella koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Skotlannin ylämaan vuorenhuipuilla on pieni eristynyt populaatio. Pulmuset muuttavat talvehtimaan etelään, muun muassa Keski-Eurooppaan. Ne palaavat usein ensimmäisinä muuttolintuina jo helmi–maaliskuussa, ja lähtevät syksyllä loka–marraskuussa. Suomen tuntureilla pesii noin 4 000 pulmusparia.
Elinympäristö [muokkaa]
Pulmusen pesimisaluetta on puuton tunturiylänkö. Muuttoaikoina pelloilla ja ulkosaariston luodoilla.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pulmunen pesii maakoloon. Munia on tavallisesti 5. Munat ovat vihertävänsinisiä, ruskeapilkkuisia, ja naaras hautoo noin 2 viikkoa. Toisen kaksiviikkoisen kuluttua poikaset ovat jo lentokykyisiä.
Ravinto [muokkaa]
Pulmuset syövät heinänsiemeniä, viljanjyviä ja silmuja, kesällä myös hyönteisiä. Poikaset saavat pelkästään hyönteisravintoa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Plectrophenax nivalis IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
