Tunturikihu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tunturikihu
Stercorarius longicaudus2.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Heimo: Kihut Stercorariidae
Suku: Stercorarius
Laji: longicaudus
Kaksiosainen nimi
Stercorarius longicaudus
Vieillot, 1819
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tunturikihu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tunturikihu Commonsissa

Tunturikihu (Stercorarius longicaudus) on pitkäpyrstöinen kihu. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot 1819.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturikihun muoto muistuttaa lapintiiraa: siivet ovat kapeat ja pitkät, ja pyrstö pitkä. Tunturikihulla on musta lakki, kellertävä leuka ja kaula, harmaanvaalea vatsapuoli ja tumma selkä ja siivet. Linnun pituus on 38 cm, mutta kesäasussa pitkät pyrstösulat voivat lisätä pituutta jopa 20 cm. Paino on 218-444 g, naaras on kookkaampi.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturikihut pesivät pohjoisessa Kanadassa, Siperiassa ja Alaskassa, paikoin muuallakin Pohjois-Euroopassa. Suomen Lapissa se pesii hyvinä myyrä- ja sopulivuosina. Maailman populaation koko on 100 000–500 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Ne talvehtivat Atlantin ja Tyynenmeren eteläosissa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturikihun pesimäaluetta ovat tundra ja tunturiylängöt. Pesinnän ulkopuolella se elää enimmäkseen avomerellä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on avoimesti maassa. Munia on tavallisesti 2, joskus 1 ja ani harvoin 3. Muna painaa 41 g. Molemmat emot hautovat siten että munat ovat varpaiden/räpylöiden päällä, koska pesä sijaitsee usein jäisellä palsalla. Haudonta kestää 23-25 päivää. Poikaset jättävät pesän parin päivän ikäisinä mutta eivät poistu muutamaa kymmentä metriä kauemmaksi, kunnes oppivat lentämään 24-26 päivää vanhoina.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturikihu syö pesimäalueellaan enimmäkseen sopuleita ja myyriä, myös lintuja, kaloja, hyönteisiä ja marjojakin. Muuttoparvissakin se pyydystää oman ruokansa, eikä varastele lokeilta toisin kuin muut kihut.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hong Kong.
  1. a b BirdLife International: Stercorarius longicaudus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 30.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Simonen, K. 1968: Tunturikihu Viitasaarella. - Lintumies 4. s. 102. SLY.
  • Tunturikihu Lintukuva.fi-verkkopalvelussa