Metsäsopuli
| Metsäsopuli | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Myopus schisticolor (Liljeborg, 1844) |
||||||||||||||||||||||||
| Metsäsopulin levinneisyys | ||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
| |
Metsäsopuli (Myopus schisticolor) on tunturisopulin ohella toinen Suomessa tavattava sopulilaji.
Sisällysluettelo |
Levinneisyys [muokkaa]
Metsäsopulia esiintyy suunnilleen siellä missä kuusimetsiäkin: Norjasta Itä-Siperiaan. Suomessa sitä on harvalukuisena Itä- ja Pohjois-Suomen kuusikoissa, minkä lisäksi hajaesiintymiä tunnetaan myös Keski-Suomesta ja Hämeestä. Metsäsopuli löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1843 Norjasta. 1840-luvulla lajia löydettiin myös Suomesta ja Ruotsista ja 1880-luvulla myös Venäjältä.[2]
Tuntomerkit [muokkaa]
Metsäsopuli on tummanharmaa pieni myyrä, jolla on ruskea laikku takaselässä ja lyhyt, suora häntä. Se on vähän pienempi kuin tunturisopuli.
Elinympäristö [muokkaa]
Metsäsopuli suosii sammaleisia ja lievästi soistuneita ikikuusikoita. Talvisin laji viihtyy mieluiten runsassammaleisissa kuusikoissa, mutta kesäksi osa kannasta siirtyy kosteampiin ympäristöihin: korpiin tai rämeille.
Lisääntyminen [muokkaa]
Vuodessa syntyy neljä poikuetta, jokaisessa 2-8 poikasta.
Metsäsopulin jälkeläistön sukupuolijakauma ei aina ole nisäkkäille tyypillinen 1:1. Jotkin naaraat nimittäin synnyttävät naaras- ja urospoikasia lukusuhteissa 3:1. On myös naaraita, jotka synnyttävät pelkkiä naaraspoikasia. Syynä tähän on metsäsopulilla tavattava X-kromosomin mutaatio. Mutatoitunutta X-kromosomia merkitään tässä X*.
X*-kromosomi ehkäisee Y-kromosomin vaikutukset yksilön ilmiasuun. Jos yksilön sukupuolikromosomit ovat X*Y, yksilö on ilmiasultaan naaras, vaikka sen tulisi olla uros. Tällainen naaras ei myöskään tuota kuin X*-kromosomin sisältäviä munasoluja, koska mutaatio aiheuttaa lisäksi Y-kromosomin syrjäytymisen sukusolujen synnyssä. Niinpä kaikki tällaisen naaraan jälkeläiset ovat naaraita.
Osa X*Y-naaraiden jälkeläisistä on sukupuolikromosomeiltaan emonsa kaltaisia, osa taas X*X-naaraita, joiden toinen (isältä saatu) X-kromosomi on tavallinen. Tällaisten naaraiden munasoluista puolet sisältävät X*-kromosomin, puolet X-kromosomin. X-kromosomilliset munasolut tuottavat naaras- ja urospoikasia lukusuhteessa 1:1, X*-kromosomilliset pelkkiä naaraspoikasia. Niinpä X*X-naaraan kaikkien jälkeläisten sukupuolijakauma on 3:1.
Toki metsäsopuleilla on myös täysin tavallisia XX-naaraita, joiden jälkeläisistä puolet on naaraita ja puolet uroksia. Kun kaikkien erityyppisten naaraiden jälkeläistuotannot lasketaan yhteen, metsäsopulien sukupuolijakauma on 3:1.[3]
Ravinto [muokkaa]
Metsäsopuli on kasvinsyöjä, ja sen ruokavalio koostuu melkein yksinomaan sammalista. Kesäisin se voi myös syödä jonkin verran heinäkasveja. Talvivarastoihin se kerää proteiinipitoista kynsisammalta.
Erityistä [muokkaa]
Metsäsopuli on Myopus-suvun ainoa laji.[4] Tunturisopulin tapaan metsäsopulille on tyypillistä ajoittaiset joukkoesiintymiset ja vaellukset. Metsäsopuli on rauhoitettu. Suomessa sopuleita on tutkinut professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitoksesta.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Myopus schisticolor IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Kauppinen, Jukka: Hämmästyttävä monimuotoisuus. Luonnon tapahtumia, kansan tietoa, museohavaintoja. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 7. Hämeenlinna 2007, s. 189-190.
- ↑ Suomen luonto: Nisäkkäät (1997)
- ↑ Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder (editors): Myopus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 27.12.2012. (englanniksi)
Sivulta puuttuu