Kaamos

Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan Norjan Tromssassa.

Kaamos eli polaariyö on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika.

Jos valo ei taipuisi ilmakehässä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keski­piste pysyy yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolella. Pohjoisella napa­piirillä tämä tapahtuu talvi­päivän­seisauksena 21. tai 22. joulukuuta. Samoin napa­piiri olisi myös kesän yöttömän yön rajana. Nykyisin auringonnousu määritellään kuitenkin auringon ylä­reunan, ei keski­pisteen mukaan. Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon ylä­reunan mukaan määritellyn kaamoksen etelä­raja on suunnilleen yhden leveysasteen verran napapiirin pohjoispuolella. Suomessa tämä raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse.

Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista kaamosmasennuksen tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, kaamosväsymystä.

Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää 51 vuorokautta.

Keskipäivä kaamoksen aikaan Nordkinnin niemimaalla.

Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella.

Päivämääriä

• Aikaisimmillaan kaamos alkaa pohjoisnavalla (90,0° N) 24. syyskuuta ja myöhäisimmillään Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa (67,1° N) 20. joulukuuta.

• Aikaisimmillaan kaamos loppuu Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa 22. joulukuuta ja myöhäisimmillään Pohjoisnavalla 19. maaliskuuta.

Katso myös

• Kamarikuoro Kaamos