Kalajoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kalajoki
Himanka.vaakuna.svg Kalajoki.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.kalajoki.fi
Sijainti 64°15′35″N, 023°56′55″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Ylivieskan seutukunta
Perustettu 1865
– kaupungiksi 2002
Kuntaliitokset Rautio (1973)
Himanka (2010)
Pinta-ala ilman merialueita 929,36 km²
94:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 2 391,33 km²
33:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 922,18 km²
– sisävesi 7,18 km²
– meri 1 461,97 km²
Väkiluku 12 660
83:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 13,73 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 19,2 %
– 15–64-v. 60,6 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • PS
 • muut
 • SDP
 • Vihr.
 • KD

20
4
4
2
2
1
1
1
Perämeri Kalajoen rannalta kuvattuna.

Kalajoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kalajoen suulla, Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asui vuonna 2010 Himangan kunnan kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen 12 660 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 391,33 km², josta 7,18 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,73 asukasta/km². Kalajoen asukasluku ilman Himangan aluetta, eli ennen vuoden 2010 kuntaliitosta, oli 9 591 asukasta.

Kaupunki on tunnettu matkailusta, maataloudesta ja metalliteollisuudesta. Kalajoki sijaitsee valtatien 8 ja valtatien 27 risteyksessä, ja sen läheisyydessä sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Ylivieskassa ja Kannuksessa.

Kalajoen naapurikunnat ovat Alavieska, Kokkola, Kannus, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi ja Ylivieska.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoen seutu vapautui veden vallasta vasta kivikauden loppupuolella, minkä vuoksi kunnan alueelta on tavattu vain joitakin kivikautisia löytöjä. Löydöistä merkittävin on Kivimaan laaja asuinpaikka Raution alueella. Aluetta asuttivat saamelaiset aina 1200- ja 1300-luvulle. Myöhemmin alue oli pääasiassa satakuntalaisten ja hämäläisten eräaluetta.[6][7]

Vakinaisesti asutus sai alkunsa, kun muutamat eräkävijät asettuivat Kalajoen ja Himanganjoen suulle. Seudun vanhimmat kylät ovat Pohjankylä, Eteläkylä ja Raumankari, jotka on perustettu todennäköisesti 1300- ja 1400-luvuilla.[7][6] Rautilan kylällä on Kuninkaankivi-muistomerkki muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen.[7]

Väestön pääelinkeinoja olivat aluksi maatalous, kalastus ja hylkeenpyynti.[7] Kalaa pyydettiin isoimmista joista ja merestä. 1400-luvulla merestä kohonneesta Maakallasta kehittyi 1500-luvulla tärkeä kalastustukikohta, jonne rakennettiin kymmeniä kalamajoja ja aittoja.[6]

Keskiajalla Kalajoki kuului Salon seurakuntaan.[6] Vuonna 1525 Kalajoesta muodostettiin Salon kappeliseurakunta. Himanka taas kuului aluksi Pietarsaaren hallintopitäjään, 1490-luvulta lähtien Kokkolan hallintopitäjään.[7] 1570-luvulla Kalajoesta muodostettiin oma hallinto alue, johon kuuluivat Alavieska, Ylivieska, Sievi, Reisjärvi, Nivala ja Haapajärvi.[6] Samana vuonna muodostettiin myös Lohtajan hallintopitäjä, johon kuului Himanka. Himanka kuului aluksi Lohtajan seurakuntaan, mutta itsenäistyi Lohtajan kappeliseurakunnaksi 1700-luvun alussa.[7]

Kalajoki ja Himanka kasvoivat hitaasti 1600-luvulla, jolloin väkiluvun kehitykseen vaikuttivat erityisesti katovuodet ja sota-ajat. Myös isoviha rajoitti Kalajoen ja Himangan asutuskehitystä. Isonvihan jälkeen asukasmäärä alkoi nousta ja 1700-luvun lopulla asutus alkoi voimakkaasti kasvaa. Kalajoen ja Himangan suuseutujen hyvä liikenteellinen asema johti siihen, että Kokkolan porvarit alkoivat pitää markkinoita näillä alueilla.[7][6] Kalajoella Plassin markkinapaikka nousi alueelle tärkeäksi kauppapaikaksi.[6] Himangalla taas vanha Raumankari muodostui alueen tärkeäksi kauppapaikaksi. 1800-luvulla Kalajoki oli tunnettu monipuolisesta pienteollisuudesta. Pitäjässä valmistettiin muun muassa messinkiesineitä, kelloja ja aseita.[6] Himangalla laivanrakennus kasvoi huomattavaksi elinkeinoksi. Tärkein elinkeino oli 1700-luvulta aina 1800-luvun loppuajoille saakka tervanpoltto. Tervaa myytiin kokkolalaisille porvareille.[7]

Kalajoen vanha vaakuna

Suomen sodassa Himangalla käytiin vuonna 1808 pieniä kahakoita venäläisten kanssa.[7] Kalajoella kuoli Suomen sodan aikaisessa taistelussa Wilhelm von Schwerin.[6] Kalajoki kuului Kalajokilaaksossa 1800-luvun alussa syntyneen herätysliikkeen ydinalueisiin. Vuosina 1838–1839 Pohjankylän Törnvallin talossa pidettiin tunnetut Kalajoen käräjät,[8] joissa heränneitä tuomittiin konvektikkeliplakaattiin vedoten. Suuri joukko heränneitä maallikoita tuomittiin sakkoihin ja pappeja erotettiin lyhyeksi aikaa virastaan. Siltasaaren siirretty käräjärakennus toimii nykyisin Kalajoen kotiseutumuseona. 1800-luvulla[6] Himangan asukasmäärä alkoi kasvaa. Vuonna 1810 asukkaita oli 491, vuonna 1850 892. Suuret kuolonvuodet 1866–1868 vähensivät hieman Kalajoen ja Himangan asukasmäärää.[6][9]

Nykyään Kalajoki tunnetaan matkailukuntana. Kalajoen Hiekkasärkät ovat olleet valtakunnallisesti tunnettu ja markkinoitu lomakohde jo 1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät muun muassa Kalajoen teräs ja Rahjan satama.

Kalajoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoki perustettiin vuonna 1865.[10] Kalajoen asukasluku kasvoi pitkään tasaisesti 1900-luvulla. 1920 kunnassa oli 5 780 asukasta. 1952 heitä oli 7 085 ja 1960 jo 7 373 asukasta. 1960-luku katkaisi kuitenkin suotuisan väestönkehityksen ja asukasluku laski vuoteen 1970 mennessä 6 979 asukkaaseen. 1970-luvulla väkiluku alkoi uudestaan kasvaa. Vuonna 1985 Kalajoella oli asukkaita 9 108.[6] Kalajoesta tuli kaupunki vuoden 2002 alusta.[10]

Himanka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1868 Himangasta muodostui oma pitäjä. Vuonna 1870 asukkaita oli jo 2 192, samana vuonna Kannuksen Mutkalamminkylästä siirrettiin kaksi taloa Himangan Himangankylään. Talot olivat Ainali ja Oja. Himangan asukasmäärää vähensivät 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa siirtolaisuus. Siirtolaiset muuttivat alueelta pääosin Amerikkaan. Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo. Ahti Pöyhtäri, 2000-luvulla kuollut kunniamerkein palkittu sotaveteraani ja paikallispoliitikko, on kirjoittanut seudun historiasta. Hän oli syntynyt Himangalla 11. elokuuta 1918. Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottajakunnista. Himankalaisen perunan laatu on tunnustettu myös naapurimaissa Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä.lähde? Ennen vuotta 2010 tehtyä kuntaliitosta pitäjässä oli 3 023 asukasta.

Rautio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappeliseurakunnan oikeudet Rautio sai 11. marraskuuta 1826. Tällöin liitettiin myös Kärkisen kylä samaan kappeliin. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Rautio oikeutettiin 1912, mutta todellisuudessa tämä tapahtui vasta vuonna 1921. Pitäjässä oli kaksi isompaa kylää: Kirkonkylä ja Kärkinen. Asutuksen muodostumisen mukaan erotettiin myös seuraavat kylät: Huhtakylä, Hollanti, Sorvari, Taipale, Pahkamaa, Typpö ja Iso-oja.[11] Vuonna 1970 pitäjässä oli 1 423 asukasta.

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raution pitäjä liittyi Kalajokeen 1973.[6] Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin 1. tammikuuta 2010. Uuden kunnan vaakunaksi tuli Himangan vaakuna. Samalla Himangan alue siirtyi Keski-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.[12]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kalajoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 984
1985
  
12 532
1990
  
12 728
1995
  
12 814
2000
  
12 376
2005
  
12 282
2010
  
12 562
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Luonto ja maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoki on maisemiltaan pohjoisessa laakeaa ja etelässä kumpuilevaa, jokiuomien halkomaa tasankoa.[6][14]

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. Kunnan pohjois- ja keskiosassa on pääasiassa graniittia ja granodioriittia ja eteläosassa kiillegneissiä ja migmaattia. Lisäksi kunnan alueella esiintyy muun muassa gabroa ja gneissejä, Pöntiönjoen koillispuolella on myös grano- ja kvartsidioriittia. Kalajoen kallioperässä on myös pieniä määriä arvokkaita mineraaleja, kuten molybdeeniä. Siellä täällä kunnan alueella, varsinkin rannikolla, on louhikoita, kalliomaastoa ja kivikkorantaisia saaria.[6][14]

Yleisimmät maalajit ovat moreeni, turve ja tulvakerrostumat sekä rannikolta myös hietaa ja hiekkaa. Kalajoki on kuuluisa laajoista hiekkarannoistaan ja dyyneistään, joista huomattavimpia ovat lähes 20 metriä korkeat Tuomipakat. Kasvillisuuden sitomia dyynejä on runsaasti myös sisämaassa. Kaikkiaan Kalajoen rannoilla on hiekkadyynejä noin 600 hehtaaria. Jokilaaksoissa on tulva- ja rantahiekkakerroksia sekä savikoita.[6][14]

Korkeuserot ovat Kalajoen alueella vähäiset, pääasiassa 5–10 metriä. Maaston korkeus kasvaa verkalleen rannikolta sisämaahan päin. Kunnan keski- ja eteläosassa maasto on loivasti kumpuilevaa ja korkeimmat kohoumat ylittävät 50 metrin tason. Ylävintä on Raution alueella, jossa on useita yli 80 metriä korkeita moreenimäkiä, kuten Riitaharju Rättyänojan ja Peräjärven välillä ja Taipaleenkangas Vääräjoen ja Hollannin välillä.[6] Kalajoen alueella on useita soita. Rannikolla suot ovat pieniä, mutta sisämaassa laajempia. Suurimpia soita ovat Kaakkurinneva, Karhunmaanneva ja Paloneva.[6][14]

Maankohoamisen jatkuvasti muokkaama rantaviiva on eteläistä osaa lukuun ottamatta eheä. Maankohoamisen vaikutuksesta veden alta paljastuu uutta maatta, jonka aluksi valtaa kosteikkokasvillisuus. Etenkin Raumanjoen pohjoispuolella on kosteita rantaniittyjä. Rahjan saaristo muodostaa ainutlaatuisen maisemakokonaisuuden. Aavan meren keskellä, parin peninkulman päässä Kalajoen rannikosta kohoavat Kallankarit. Ulkokalla on vain vajaan hehtaarin laajuinen majakkasaari. Maakalla on noin kahden hehtaarin laajuinen kalliosaari, jonka lähellä oli aikoinaan Pohjanmaan tuottoisin kalastuspaikka.[6][14]

Kunnan tärkeimmät vesiväylät ovat Kalajoki ja sen sivujoki Vääräjoki, Siiponjoki sekä puhdasvetinen Lestinjoki, joka Saarenpäässä haarautuu kahtia (eteläinen haara on Tomujoki) ja yhtyy vähän ennen jokisuuta Raumanjoeksi. Kalajoen muita jokia ovat Himanganjoki ja Pöntiönjoki. Kunnan alueella ei ole lainkaan järviä, vain pieniä lampia.[6][14]

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyydet suurempiin asukaskeskuksiin Pohjanmaalla valtateitä pitkin ovat:

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoella
Rautiossa
Himangalla

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalajoki, kuten koko Pohjanmaa, on metsän peittämää alankoa. Kalajoella on siis paljon metsää, sekä aikojen kuluessa ollut useita sahoja. Tällä hetkellä ainoastaan yksi, Junnikkalan Saha.

Metalliteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TuuliWatti Oy alkoi rakentaa ke­vääl­lä 2014 Kalajoen Mus­ti­lan­kan­kaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa. Puiston 22 tuu­li­voi­ma­lan ko­ko­nais­te­ho on 73 megawattia. [15]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoen Hiekkasärkät vetävät kesäisin turisteja.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Loma-asuntomessut 2014. Kalajoen Hiekkasärkillä järjestetään kesällä 2014 Suomen Asuntomessujen sekä Kalajoen kaupungin toimesta loma-asuntomessut.
  • Kalajoki X-Games. Ensimmäistä kertaa vuonna 2007 järjestetty tapahtuma tuo Kalajoelle suomen parhaimmistoa lumilautailun ja Newschoolin saralta. Tapahtuman ajankohta on kesäkuun alussa Hiekkasärkillä
  • Kalajoen Syysmarkkinat. Aina Kokkolan kaupungin kauppa-alueen perustamisesta vuonna 1620 lähtien on Kalajoella pidetty markkinoita. Nämä markkinat pidetään aina syksyisin Plassilla, joka on Kalajoen vanhinta aluetta
  • Hiekkasärkkäin juhannus. Kalajoen Juhannus on kerännyt ihmisiä joka vuosi ympäri Suomen kerääntymään hiekkarannoille katsomaan keskiyön aurinkoa ja ottamaan aurinkoa.
  • Kalajoen venetsialaiset
  • Kalajoki Messut. 26.−27.5.2012 Pirkonsuon jäähallissa
  • Beachfutis Finnish Open. Jokakesäinen beachfutis-tapahtuma, joka järjestetään Hiekkasärkkäin alueella
  • Miss Hiekkasärkät. Jokakesäinen tapahtuma, jossa valitaan Miss Hiekkasärkät, tapahtuman järjestää Mallitoimisto Matiné
  • Bimmer Party. Bimmer Tuning Club Of Finlandin kesä-heinäkuun vaihteessa järjestämä tapahtuma BMW-henkilöautojen omistajille ja niistä kiinnostuneille. Tapahtuma-alueena on Kalajoen pienlentokonekenttä
  • Rannikon vahvin mies-kisa Tapahtuman järjestää Ravintola Dyyni
  • Kajari - kalajokisen kevyen musiikin festivaali. Kalajoen torialueella aina elokuun ensimmäisenä lauantaina.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja kalajokisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseurat ja yhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoella on monenlaisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä, alla listattuna tärkeimmät.

  • Himangan Metsästysseura ry
  • Kalajoen Junkkarit
  • Kalajokilaakson Golf ry
  • Kalajoen metsästysyhdistys
  • Kalajoen reserviläiset ry
  • Kalajoen Naisvoimistelijat
  • Kallan purjehtijat
  • Kalajoen V- ja U-seura Riento
  • Raution Kisailijat
  • Kalajoen Tennisseura
  • Tyngän Vesa
  • Kalajoen Latu ry
  • Junkkarit Hockey Team
  • Kalajoen Lentopallo
  • Kalajoen Pallo -92 ry
  • JHT Kalajoki
  • Rannikon Ratsastajat
  • Kalajoen Keilailuliitto
  • Kalajoki Bowling Club
  • Keski-Pohjanmaan laskuvarjourheilijat
  • Kalajoen Han Moo Do
  • Kalajoen uimaseura
  • Kalajoen Ilmailukerho
  • Kalajoen Moottorikelkkailijat
  • Kalajoen moottorikerho/urheiluautoilijat
  • Kalajoki Beach Riders
  • Sea City Cruisers -Kalajoki ry
  • Kalajoen Koiraharrastajat ry

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittäviä rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 4.1.2013.
  6. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  7. a b c d e f g h i Ville Luho, Armas Luukko: Suur-Lohtajan Historia 1. Kokkola: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, 1957.
  8. http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/11/kalajoen-krjt.html
  9. Leevi Junkala, Maria Niemelä: Suur-Lohtajan Historia 2. Kokkola: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, 1977. ISBN 951-99109-9-9.
  10. a b Kalajoki 11.08.2009. Ylivieskan seutukunta. Viitattu 4.7.2013.
  11. Osmo Tokola: Kotiseutuni, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Malmö: Förlagshuset Nordens Boktryckeri, 1969.
  12. Uusitalo, Heikki: Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa kaleva.fi. 29.4.2008. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 14.3.2009.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. a b c d e f Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 51. Keuruu: Kustannusosakeyhtiön Otavan painolaitokset, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  15. Tuulivoimalat veivät voimalinjat remonttiin 31.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]