Kalajoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kalajoki
Himanka.vaakuna.svg Kalajoki.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti
www.kalajoki.fi
Sijainti 64°15′35″N, 023°56′55″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Ylivieskan seutukunta
Perustettu 1865
– kaupungiksi 2002
Kuntaliitokset Rautio (1973)
Himanka (2010)
Pinta-ala ilman merialueita 929,36 km²
94:nneksi suurin 2013 
Kokonaispinta-ala 2 391,33 km²
33:nneksi suurin 2013 [1]
– maa 922,18 km²
– sisävesi 7,18 km²
– meri 1 461,97 km²
Väkiluku 12 632
83:nneksi suurin 31.1.2013 [2]
– väestötiheys 13,70 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 19,2 %
– 15–64-v. 61,2 %
– yli 64-v. 19,6 %
Äidinkieli 2011 [3]
– suomenkielisiä 98,2 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 19,50 %
229:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • PS
 • muut
 • SDP
 • Vihr.
 • KD
20
4
4
2
2
1
1
1
Perämeri Kalajoen rannalta kuvattuna.

Kalajoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kalajoen suulla, Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu v. 2010 Himangan kunnan kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen 12 632 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 391,33 km2, josta 7,18 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,7 asukasta/km2. Kalajoen asukasluku ilman Himangan aluetta, eli ennen vuoden 2010 kuntaliitosta, oli 9591 asukasta.

Kaupunki on tunnettu matkailusta, maataloudesta ja metalliteollisuudesta. Kalajoki sijaitsee valtatien 8 ja valtatien 27 risteyksessä, ja sen läheisyydessä sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Ylivieskassa ja Kannuksessa.

Kalajoen naapurikunnat ovat Alavieska, Kokkola, Kannus, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi ja Ylivieska.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Kalajoen seutu vapautui veden vallasta vasta kivikauden loppupuolella, minkä vuoksi kunnan alueelta on tavattu vain joitakin kivikautisia löytöjä. Löydöistä merkittävin on Kivimaan laaja asuinpaikka Raution alueella. Aluetta asuttivat saamelaiset aina 1200- ja 1300-luvulle. Myöhemmin alue oli pääasiassa satakuntalaisten ja hämäläisten eräaluetta.[6][7]

Vakinaisesti asutus sai alkunsa, kun muutamat eräkävijät asettuivat Kalajoen ja Himanganjoen suulle. Seudun vanhimmat kylät ovat Pohjankylä, Eteläkylä ja Raumankari, jotka on perustettu todennäköisesti 1300- ja 1400-luvuilla.[6][7] Rautilan kylällä on Kuninkaankivi-muistomerkki muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen.[7]

Väestön pääelinkeinoja olivat aluksi maatalous, kalastus ja hylkeenpyynti.[7] Kalaa pyydettiin isoimmista joista ja merestä. 1400-luvulla merestä kohonneesta Maakallasta kehittyi 1500-luvulla tärkeä kalastustukikohta, jonne rakennettiin kymmeniä kalamajoja ja aittoja.[6]

Keskiajalla Kalajoki kuului Salon seurakuntaan.[6] 1525 Kalajoesta muodostettiin Salon kappeliseurakunta. Himanka taas kuului aluksi Pietarsaaren hallintopitäjään, 1490-luvulta lähtien Kokkolan hallintopitäjään.[7] 1570-luvulla Kalajoesta muodostettiin oma hallinto alue, johon kuuluivat Alavieska, Ylivieska, Sievi, Reisjärvi, Nivala ja Haapajärvi.[6] Samana vuonna muodostettiin myös Lohtajan hallintopitäjä, johon kuului Himanka. Himanka kuului aluksi Lohtajan seurakuntaan, mutta itsenäistyi Lohtajan kappeliseurakunnaksi 1700-luvun alussa.[7]

Kalajoki ja Himanka kasvoivat hitaasti 1600-luvulla, jolloin väkiluvun kehitykseen vaikuttivat erityisesti katovuodet ja sota-ajat. Isoviha myös rajoitti Kalajoen ja Himangan asutuskehitystä. Isonvihan jälkeen asukasmäärä alkoi nousta ja 1700-luvun lopulla asutus alkoi voimakkaasti kasvaa. Kalajoen ja Himangan suuseutujen hyvä liikenteellinen asema johti siihen, että Kokkolan porvarit alkoivat pitää markkinoita näillä alueilla.[6][7] Kalajoella Plassin markkinapaikka nousi alueelle tärkeäksi kauppapaikaksi.[6] Himangalla taas vanha Raumankari muodostui alueen tärkeäksi kauppapaikaksi. 1800-luvulla Kalajoki oli tunnettu monipuolisesta pienteollisuudesta. Pitäjässä valmistettiin mm. messinkiesineitä, kelloja ja aseita.[6] Himangalla laivanrakennus kasvoi huomattavaksi elinkeinoksi. Tärkein elinkeino oli väestölle 1700-luvulta aina 1800-luvun loppuajoille saakka tervanpoltto, joita myytiin kokkolalaisille porvareille.[7]

Suomen sodassa 1808 Himangalla käytiin pieniä kahakoita venäläisten kanssa.[7] Kalajoella kuoli Suomen sodan aikaisessa taistelussa Wilhelm von Schwerin.[6] Kalajoki kuului Kalajokilaaksossa 1800-luvun alussa syntyneen herätysliikkeen ydinalueisiin. Vuosina 1838-1839 Pohjankylän Törnvallin talossa pidettiin tunnetut Kalajoen käräjät, joissa heränneitä tuomittiin konvektikkeliplakaattiin vedoten. Suuri joukko heränneitä maallikoita tuomittiin sakkoihin ja pappeja erotettiin lyhyeksi aikaa virastaan.

Kalajoen vanha vaakuna

Siltasaaren siirretty käräjärakennus toimii nykyisin Kalajoen kotiseutumuseona. 1800-luvulla[6] Himangan asukasmäärä alkoi kasvamaan. 1810 asukkaita oli 491 1850 892. Suuret kuolonvuodet 1866-1868 vähensivät hieman Kalajoen ja Himangan asukasmäärää.[8][6]

Nykyään Kalajoki on tunnettu matkailukuntana, pääartikkelinaan Kalajoen Hiekkasärkät, joka on ollut valtakunnallisesti tunnettu ja markkinoitu lomakohde jo 1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät mm. Kalajoen teräs ja Rahjan satama.

Kalajoki [muokkaa]

Kalajoki perustettiin vuonna 1865.lähde? Kalajoen asukasluku kasvoi pitkään tasaisesti 1900-luvulla. 1920 kunnassa oli 5780 asukasta. 1952 7085 ja 1960 jo 7373 asukasta. 1960-luku katkaisi kuitenkin suotuisan väestönkehityksen ja asukasluku laski vuoteen 1970 mennessä 6979. 1970-luvulla väkiluku alkoi uudestaan kasvaa. Vuonna 1985 Kalajoella oli asukkaita 9108.[6] Kalajoesta tuli kaupunki vuoden 2002 alusta.

Himanka [muokkaa]

1868 Himangasta muodostui oma pitäjä. 1870 asukkaita oli jo 2192, samana vuonna Kannuksen Mutkalamminkylästä siirettiin kaksi taloa Himangan Himangankylään. Talot olivat Ainali ja Oja. Himangan asukusmäärää vähensivät 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa siirtolaisuus. Siirtolaiset muuttivat alueelta pääosin Amerikkaan. Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo. Ahti Pöyhtäri, 2000-luvulla kuollut kunniamerkein palkittu sotaveteraani ja paikallispoliitikko, on kirjoittanut seudun historiasta. Hän oli syntynyt Himangalla 11. elokuuta 1918. Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottajakunnista. Himankalaisen perunan laatu on tunnustettu myös naapurimaissa Ruotsissa, Norjassa, Virossa sekä Venäjällä. Ennen vuotta 2010 tehtyä kuntaliitosta pitäjässä oli 3 023 asukasta.

Rautio [muokkaa]

Kappeliseurakunnan oikeudet Rautio sai 11. marraskuuta 1826. Tällöin liitettiin myös Kärkisen kylä samaan kappeliin. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Rautio oikeuttiin 1912, mutta todellisuudessa tämä tapahtui vasta vuonna 1921. Pitäjässä oli kaksi isompaa kylää: Kirkonkylä ja Kärkinen. Asutuksen muodostumisen mukaan erotettiin myös seuraavat kylät: Huhtakylä, Hollanti, Sorvari, Taipale, Pahkamaa, Typpö ja Iso-oja.[9] Vuonna 1970 pitäjässä oli 1 423 asukasta.

Kuntaliitokset [muokkaa]

Raution pitäjä liittyi Kalajokeen 1973.[6] Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin 1. tammikuuta 2010. Uuden kunnan vaakunaksi tuli Himangan vaakuna. Samalla Himangan alue siirtyi Keski-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.[10]

Väestönkehitys [muokkaa]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kalajoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 11 984
1985
  
 12 532
1990
  
 12 728
1995
  
 12 814
2000
  
 12 376
2005
  
 12 282
2010
  
 12 562
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Luonto ja maantiede [muokkaa]

Kalajoki on maisemiltaan pohjoisessa laakeaa ja etelässä kumpuilevaa, jokiuomien halkomaa tasankoa.[6][12]

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. Kunnan pohjois- ja keskiosassa on pääasiassa graniittia ja granodioriittia ja eteläosassa kiillegneissiä ja migmaattia. Lisäksi kunnan alueella esiintyy mm. gabroa ja gneissejä, Pöntiönjoen koillispuolella on myös grano- ja kvartsidioriittia. Kalajoen kallioperässä on myös pieniä määriä arvokkaita mineraaleja, kuten esimerkiksi molybdeeniä. Siellä täällä kunnan alueella, varsinkin rannikolla on louhikoita, kalliomaastoa ja kivikkorantaisia saaria.[6][12]

Yleisimmät maalajit ovat moreeni, turve ja tulvakerrostumat sekä rannikolta myös hietaa ja hiekkaa. Kalajoki on kuuluisa laajoista hiekkarannoistaan ja dyyneistään, joista huomattavimpia ovat lähes 20 m korkeat Tuomipakat. Kasvillisuuden sitomia dyynejä on runsaasti myös sisämaassa. Kaikkiaan Kalajoen rannoilla on hiekkadyynejä n. 600 ha. Jokilaaksoissa on tulva- ja rantahiekkakerroksia sekä saviokoita.[6][12]

Korkeuserot ovat Kalajoen alueella vähäiset, pääasiassa 5-10 m. Maaston korkeus kasvaa verkalleen rannikolta sisämaahan päin. Kunnan keski- ja eteläosassa maasto on loivasti kumpuilevaa ja korkeimmat kohoumat ylittävät 50 m tason. Ylävintä on Raution alueella, jossa on useita yli 80 m korkeita moreenimäkiä, kuten Riitaharju Rättyänojan ja Peräjärven välillä ja Taipaleenkangas Vääräjoen ja Hollannin välillä.[6]
Kalajoen alueella on useita soita. Rannikolla suot ovat pieniä, mutta sisämaassa laajempia. Suurimpia soita ovat Kaakkurinneva, Karhunmaanneva ja Paloneva.[6][12]

Maankohoamisen jatkuvasti muokkaama rantaviiva on eteläistä osaa lukuun ottamatta eheä. Maankohoamisen vaikutuksesta veden alta paljastuu uutta maatta, jonka aluksi valtaa kosteikkokasvillisuus. Etenkin Raumanjoen pohjoispuolella on kosteita rantaniittyjä. Rahjan saaristo muodostaa ainutlaatuisen maisemakokonaisuuden. Aavan meren keskellä, parin peninkulman päässä Kalajoen rannikosta kohoavat Kallankarit. Ulkokalla on vain vajaan hehtaarin laajuinen majakkasaari. Maakalla on noin kahden hehtaarin laajuinen kalliosaari, jonka lähellä oli aikoinaan Pohjanmaan tuottoisin kalastuspaikka.[6][12]

Kunnan tärkeimmät vesiväylät ovat Kalajoki ja sen sivujoki Vääräjoki, Siiponjoki sekä puhdasvetinen Lestinjoki, joka Saarenpäässä haarautuu kahtia (eteläinen haara on Tomujoki) ja yhtyy vähän ennen jokisuuta Raumanjoeksi. Kalajoen muita jokia ovat Himanganjoki ja Pöntiönjoki. Kunnan alueella ei ole lainkaan järviä, vain pieniä lampia.[6][12]

Etäisyyksiä [muokkaa]

Etäisyydet suurempiin asukaskeskuksiin Pohjanmaalla valtateitä pitkin ovat:

Kylät [muokkaa]

Kalajoella
Rautiolla
Himangassa

Elinkeinot [muokkaa]

Teollisuus [muokkaa]

Metsäteollisuus [muokkaa]

  • Kalajoki, kuten koko Pohjanmaa, on metsän peittämää alankoa. Kalajoella on siis paljon metsää, sekä aikojen kuluessa ollut useita sahoja. Tällä hetkellä ainoastaan yksi, Junnikkalan Saha.

Metalliteollisuus [muokkaa]

Matkailu [muokkaa]

Kalajoen Hiekkasärkät vetävät kesäisin turisteja.

Palvelut [muokkaa]

Tapahtumat [muokkaa]

  • Kalajoki X-Games. Ensimmäistä kertaa vuonna 2007 järjestettävä tapahtuma tuo Kalajoelle suomen parhaimmistoa lumilautailun ja Newschoolin saralta. Tapahtuman ajankohta on kesäkuun alussa Hiekkasärkillä
  • Kalajoen Syysmarkkinat. Aina Kokkolan kaupungin kauppa-alueen perustamisesta vuonna 1620 lähtien on Kalajoella pidetty markkinoita. Nämä markkinat pidetään aina syksyisin Plassilla, joka on Kalajoen vanhinta aluetta.
  • Hiekkasärkkäin juhannus. Kalajoen Juhannus on kerännyt ihmisiä joka vuosi ympäri Suomen kerääntymään hiekkarannoille katsomaan keskiyön aurinkoa ja ottamaan aurinkoa. Kalajoen leirintäalueella on jo vuosikymmenten ajan järjestetty juhannusfestivaalit Kalajoen Juhannus.
  • Kalajoen venetsialaiset.
  • Kalajoki Messut. 26.05.-27.05.2012 Pirkonsuon jäähallissa.
  • Beachfutis Finnish Open. Jokakesäinen beachfutis-tapahtuma, joka järjestetään Hiekkasärkkäin alueella.
  • Miss Hiekkasärkät. Jokakesäinen tapahtuma, jossa valitaan Miss Hiekkasärkät, tapahtuman järjestää Mallitoimisto Matiné.
  • Bimmer Party. Bimmer Tuning Club Of Finlandin kesä-heinäkuun vaihteessa järjestämä tapahtuma BMW henkilöautojen omistajille ja niistä kiinnostuneille. Tapahtuma-alueena on Kalajoen pienlentokonekenttä.
  • Rannikon vahvin mies-kisa Tapahtuman järjestää Ravintola Dyyni.
  • Kajari - kalajokisen kevyen musiikin festivaali. Kalajoen torialueella aina elokuun ensimmäisenä lauantaina.

Nähtävyydet [muokkaa]

Tunnettuja kalajokisia [muokkaa]

Henkilöitä [muokkaa]

Muita [muokkaa]

Ystävyyskaupungit [muokkaa]

Urheiluseurat ja yhdistykset [muokkaa]

Kalajoella on monenlaisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä, alla listattuna tärkeimmät.

  • Kalajoen Junkkarit
  • Kalajoen metsästysyhdistys
  • Kalajoen reserviläiset ry
  • Kalajoen Naisvoimistelijat
  • Kallan purjehtijat
  • Kalajoen V- ja U-seura Riento
  • Raution Kisailijat
  • Kalajoen Tennisseura
  • Tyngän Vesa
  • Kalajoen Latu ry
  • Junkkarit Hockey Team
  • Kalajoen Lentopallo
  • Kalajoen Pallo -92 ry
  • JHT Kalajoki
  • Rannikon Ratsastajat
  • Kalajoen Keilailuliitto
  • Kalajoki Bowling Club
  • Keski-Pohjanmaan laskuvarjourheilijat
  • Kalajoen Han Moo Do
  • Kalajoen uimaseura
  • Kalajoen Ilmailukerho
  • Kalajoen Moottorikelkkailijat
  • Kalajoen moottorikerho/urheiluautoilijat
  • Kalajoki Beach Riders
  • Sea City Cruisers -Kalajoki ry
  • Kalajoen Koiraharrastajat ry

Kuvagalleria [muokkaa]

Näkymiä [muokkaa]

  • Eteläpuolen silta, nk. Sokkarinsilta

  • Auringonlasku Kalajoen Hiekkasärkillä

Merkittäviä rakennuksia [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
  3. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
  4. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. ↑ Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 4.1.2013.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  7. ↑ a b c d e f g h i Ville Luho, Armas Luukko: Suur-Lohtajan Historia 1. Kokkola: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, 1957.
  8. ↑ Leevi Junkala, Maria Niemelä: Suur-Lohtajan Historia 2. Kokkola: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, 1977. ISBN 951-99109-9-9.
  9. ↑ Osmo Tokola: Kotiseutuni, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Malmö: Förlagshuset Nordens Boktryckeri, 1969.
  10. ↑ Uusitalo, Heikki: Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa kaleva.fi. 29.4.2008. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 14.3.2009.
  11. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. ↑ a b c d e f Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 51. Keuruu: Kustannusoasekeyhtiön Otavan painolaitokset, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat
Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Ii - Kalajoki - Kempele - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Ylivieska
Entiset kunnat
Haukipudas - Kestilä - Kiiminki - Kuivaniemi - Oulujoki - Oulunsalo - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Vihanti - Yli-Ii - Ylikiiminki
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kalajoki&oldid=13264133