Alavieska
Tätä sivua ei ole |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.alavieska.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ylivieskan seutukunta |
| Perustettu | 1879 |
| Kokonaispinta-ala | 253,03 km² 289:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 251,37 km² |
| – sisävesi | 1,66 km² |
| Väkiluku | 2 759 258:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 10,98 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 20,5 % |
| – 15–64-v. | 60,2 % |
| – yli 64-v. | 19,2 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 0,4 % |
| Kunnallisvero | 21,5 % kolmanneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Tapani Vierimaa |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • PS • Vas. |
17 3 1 |
Alavieska on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 759 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 253,03 km2, josta 1,66 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,98 asukasta/km2. Alavieskan naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.
Alavieskassa toimii evankelisluterilainen Alavieskan seurakunta[7] ja urheiluseura Alavieskan Viri.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Alavieskan seudulla on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on tavattu mm. Takkulan ja Naamakankaan alueelta. Lisäksi kunnan alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä mm. kirveitä ja talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat väistyä vasta keskiajan lopulla yläsatakuntalaisten ja hämäläisten erämiesten tieltä. Seutu kuului aluksi Salon ja vuodesta 1540 alkaen Kalajoen seurakuntaan.
Perimätiedon mukaan seudun ensimmäiset vakinaiset asukkaat olivat Jotunin eli Jutilan veljekset, jotka tulivat alueelle Kalajoen ankaraa kirkkoherraa pakoon. Jutila onkin Alalan ja Vuotilan ohella Alavieskan vanhimpia taloja. Vuonna 1548 seudulla oli jo 12 taloa.[8]
Alavieskaan perustettiin 1733 Kalajoen saarnahuonekunnaksi ja 1782 se sai kappelin oikeudet. Seurakunta itsenäistyi lopullisesti vasta 1870. Alavieskan kunta oli perustettu jo 1866. Asukkaat saivat toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Lisäksi poltettiin tervaa ja valmistettiin salpietaria ja potaskaa. 1800-luvun alkupuolella kuivatettiin Alavieskanjärvi peltoalan lisäämiseksi. Kuivatuskanavan rakentaminen Alavieskanjärvestä Kalajokeen oli hyvin työlästä maaston kallioisuuden vuoksi.[8]
[muokkaa] Luonto
Alavieska on tyypillistä Pohjanmaan lakeutta, jossa korkeuserot pysyttelevät 5-10m:ssä. Vain kunnan itäosassa maasto on hieman vaihtelevampaa. Kallioperä on pääasoassa liuskeita,kvartsi- ja granodioriitteja sekä muita syväkiviä. Kallioperässä on myös pieniä määriä jalometalleja. Yleisimmät maalajit ovat moreeni jaturve, jotka peittävät varsinkin kunnan reuna-alueita. Savea, hiesua ja hietaa on Kalajoki- ja Talusjokilaaksossa, mutta sen sijaan soraa ja hiekkaa on kunnassa hyvin vähän.[8]
Alavieskan päävesistö on kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava Kalajoki. Kalajokeen laskee Alavieskassa kaksi sivujokea. Kähtävänoja ja Jukulaisoja. Kunnan pohjoisosa kuuluu Pyhäjokeen laskevaan Talusjoen vesistöalueeseen. Järviä kunnassa ei ole lainkaan. Metsät peittävät yli puolet Alavieskan maa-alasta. Soita, pääasiassa rämeitä on paljon. Suurimpia soita ovat Sivakanneva, Aittoneva ja Koiranneva, jotka on reunaosiltaan paikoin kuivattu.[8]
[muokkaa] Pääelinkeinot
Alavieska on elinkeinoluonteeltaan perinteinen maatalouspitäjä, mutta nykyisin (lähinnä) puu- ja metalliteollisuus sekä erilaiset palvelut työllistävät jo 80 % ammatissa toimivasta väestöstä.
[muokkaa] Kylät
- Kirkonkylä
- Kähtävä
- Someronkylä
- Taluskylä
- Kääntä
- Jukulainen
- Saarenkylä
[muokkaa] Kuuluisia alavieskalaisia
- Pentti Kahma, kiekonheittäjä
- Teemu Kattilakoski, hiihtäjä
- Rauli Pudas, seiväshyppääjä
- Heikki Simonen, kansanedustaja
[muokkaa] Välimatkoja
Ylivieska 16 km
Helsinki 530 km
Oulu 141 km
Kokkola 85 km
Kruunupyyn lentoasema 105 km
Kalajoen Rahjan satama 35 km
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 28.3.2009.
- ↑ Alavieskan seurakunta Viitattu 28.12.2009.
- ↑ a b c d Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alavieska Wikimedia Commonsissa- Alavieskan kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska |
| Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki |
