Ylivieska

Wikipedia

Ylivieska
vaakuna	sijainti
www.ylivieska.fi
Sijainti	64°04′20″N, 24°32′15″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Perustettu	1867
– kaupungiksi	1971
Kokonaispinta-ala	573,13 km² 209:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	568,46 km²
– sisävesi	4,67 km²
Väkiluku	13 827 80:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	24,32 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	20,6 %
– 15–64-v.	65 %
– yli 64-v.	14,4 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	99,2 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	0,7 %
Kunnallisvero	20,5 % 13:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Asko Ojamäki
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012[6]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vas.  • Vihr.  • KD	17 7 6 3 1 1

Ylivieska on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa, Oulun läänissä. Ylivieska on rautateiden risteyskohtaan, Kalajoen rantamaille Oulun läänin eteläosaan kasvanut kaupunki. Kaupungissa asuu 13 827 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 573,13 km², josta 4,67 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 24,32 asukasta/km².

Ylivieskan naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen ja Sievi.

Aiemmin, kun maakunnat eivät olleet valtion virallisia hallintotasoja, laskettiin Keski-Pohjanmaan maakuntaan usein myös Kalajoen laakson muodostama Oulun läänin lounaisosa. Ylivieska oli tällöin Keski-Pohjanmaan tärkeimpiä keskuksia. Ylivieskassa toimii viisi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti Kalajokilaakso sekä kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Vieskalainen.

Ylivieskan vaakuna on Ahti Hammarin suunnittelema. Siinä on kuvattuna sininen, apilapäinen haaruristi. Hopeaväri esittää vettä^[7].

Sisällysluettelo 1 Kuntatietoa 2 Kaupat ja talous 3 Kulttuuri 4 Nähtävyydet 5 Kaupunginosat ja kylät 6 Kuuluisia ylivieskalaisia 7 Ystävyyskunnat 8 Urheiluseurat 9 Katso myös 10 Viitteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kuntatietoa

Ylivieska kuuluu Kalajokilaaksoon ja on sen tärkein keskus. Jokilaaksosta tuli luultavasti osa Ruotsia Pähkinäsaaren rauhassa ja sitä alettiin tämän jälkeen liittää kiinteämmin valtakuntaan. Keskiajalla alue kuului vanhaan Salon eli Saloisten pitäjään, 1500-luvulla Kalajoesta tuli oma pitäjänsä. Autonomian aikana pitäjä hajotettiin ja Ylivieska itsenäistyi 1867. Yksi sen naapurikunta on nimeltään Alavieska. Kunnan elinkeinoelämä alkoi kehittyä kun se sai oman rautatien 1886. Tuolloin nimittäin rannikkoa pitkin kulkevaksi suunniteltu Pohjanmaan rata rakennettiinkin Kokkola–Oulu -välillä sisämaahan ja vedettiin Ylivieskan läpi. Sanotaan tunnetun ylivieskalaisen kirjailijan ja valtiopäivämiehen Pietari Päivärinnan vaikuttaneen 1882 valtiopäivillä ratkaisevasti radan varhaiseen rakentamiseen ja ainakin sen linjaukseen, ja näin myös vaikuttaneen suuresti koko Ylivieskan tulevaan kehitykseen.^[8] Myöhemmin tehtiin myös yhdysrata Iisalmelle, tämä Iisalmi–Ylivieska-rata valmistui 1925.

Nykyisin matka-aika Helsingin ja Ylivieskan välillä kestää junalla nopeimmillaan 4 tuntia ja 46 minuuttia. Junamatka Ylivieskan ja Kouvolan välillä kestää nopeimmillaan Iisalmen kautta 5 tuntia ja 44 minuuttia sekä Tampereen kautta 5 tuntia ja 46 minuuttia.

Ylivieskasta on suoria juna- ja linja-autoyhteyksiä Kokkolan, Oulun ja Iisalmen suuntiin. Linja-autojen pikavuoroilla pääsee ilman autonvaihtoa myös Jyväskylään ja Kajaaniin.

Vuonna 1965 Ylivieskasta tuli kauppala ja pian sen jälkeen paikkakunta muuttui kaupungiksi 1971. Kuntamuotojen erojen nimityksen menetettyä merkityksensä 1977 uudistuksen jälkeen myös useimmat sen naapurikunnat ovat julistautuneet kaupungeiksi.

Paikkakunnan lähimmät lentoasemat sijaitsevat Kruunupyyssä noin 95 kilometrin päässä ja Oulunsalossa noin 125 kilometrin etäisyydellä.

[muokkaa] Kaupat ja talous

Ylivieska tunnetaan palvelukaupunkina julkisten, sekä monipuolisten liike-elämän palvelujensa ansiosta. Viime vuosina varsinkin päivittäistavarakauppa on investoinut uusia liiketiloja Ylivieskan alueelle. Erityisesti vuoden 2003 alussa avattu Kärkkäisen kauppakeskus ISO on vilkastuttanut liikennettä koko kaupungin alueella.

Autokauppa on perinteisesti ollut vahvinta kaupan osa-aluetta Ylivieskassa. Oheistoimintoineen Ylivieskan Autolaakso -nimellä tunnettu autokaupan keskittymä on merkittävä työllistäjiä kaupungissa.

Metalli- ja konepajateollisuudella sekä mekaanisella puuteollisuudella on vahvat perinteet ja kasvunäkymät koti- ja vientimarkkinoilla. Siltapalkit, suuret hallirakenteet, voimalaitosputkistot ja offshore-teollisuuden rakenteet ovat merkittävä osa Ylivieskan teollista tuotantoa. Ylivieskassa sijaitsee Suomen pohjoisin kuumasinkityslaitos.

Metalliteollisuus työllistää Ylivieskassa lähes 500 henkilöä, mekaaninen puuteollisuus n. 150 ja IT-alan yritykset lähes 100 henkilöä.

Koulutus on vahvasti esillä Ylivieskassa. Eri koulutusasteiden ja alojen opetusta tarjoavat mm. kansalaisopisto, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, lukio, Raudaskylän kristillinen opisto ja Ylivieskan seudun ammattiopisto.

[muokkaa] Kulttuuri

Ylivieskassa järjestetään vuosittain Sun Pampas -kaupunkifestivaali kesäkuussa sekä Ylivieskan Härkäjuhlat elokuun toisena viikonloppuna. Suomen suurin luokkakokous "De dödä tidningar" on kaikkien nähtävä. Tapahtumaa vietetään syyskuussa.

Ylivieskatalo Akustiikka on moderni kulttuurikeskus aivan kaupungin keskustassa. Siellä on 405-paikkainen konserttisali, näyttelysali, äänistudio sekä kokous- ja videoneuvotteluhuoneita. "Kokouskeidas keskellä kaupunkia". Akustiikassa järjestetään paljon erilaisia konsertteja ja tapahtumia, näyttelysalissa 15 näyttelyä vuosittain.

Ylivieskassa toimiva harrastajateatteri YTY-teatteri on erittäin aktiivinen ja tuottaa vuodessa 2-5 ensi-iltaa. YTY on tunnettu ja menestynyt harrastajateattereiden keskuudessa ja tekee yhteistyötä mm. Kajaanin kaupunginteatterin kanssa.

Pohjanmaa Underground ry järjestää elektronisen tanssimusiikin ympärille rakennettuja tapahtumia Ylivieskan seudulla. Yhdistys haluaa tarjota ihmisille mahdollisuuden hyvän musiikin kuunteluun, tanssimiseen ja samanhenkisen porukan tapaamiseen. Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on kiinnostuksen herättäminen myös asialle vähemmän omistautuneiden ihmisten keskuudessa. Toiminta on voittoa tavoittelematonta - koska musiikki on pääasia.

[muokkaa] Nähtävyydet

• Ylivieskan puukirkko, valmistunut vuonna 1786
• Savisilta, Suomen toiseksi vanhin betonisilta
• Puuhkalan kotiseutumuseo
• Jumbo, vanha entisöity höyryveturi
• Eliaksen kotimuseo, Ylivieskan historiaa, vanhaa esineistöä ja kulkuneuvoja
• Suomen ainoa körttimuseo
• Helaalan mylly, (rakennussuojelulailla suojeltu mylly aivan keskustassa)
• Huhmarkallio, (Huhmari)
• Patsaat:
  • "Kyösti Kallio" (Risto Saalasti 1971), Kaupungintalon puisto
  • "Elämän vesi" (Antonio da Cudan 1985), Kaupungintalon puisto
  • "Lakeuden liekki" (Väinö Lätti 1972), Kirkkopuisto
  • "Feriatis" -rautatien rakentamisen 100-vuotisjuhlamuistomerkki (Antonio da Cudan 1986), Rautatieasema
  • "Kivimiehet" (Lauri Kivi ja Seppo Pälli 1985), Katajan koulu

[muokkaa] Kaupunginosat ja kylät

• Hakalahti
• Hollihaka
• Kaisaniemi
• Kangas
• Kantokylä
• Kivioja
• Koivukallio
• Koskipuhto
• Männistö
• Niemelänkylä
• Niemenranta
• Toivonpuisto
• Savela-Ojakylä
• Raudaskylä+Löytty= Pääkaupunki.
• Vähäkangas
• Lundinkangas
• Pyörreperä
• Säilynperä

[muokkaa] Kuuluisia ylivieskalaisia

• Tero Similä, hiihtäjä
• Kyösti Kallio, Suomen presidentti
• Pietari Päivärinta, kirjailija
• Hannu Kivioja, näyttelijä
• Minttu Mustakallio, näyttelijä
• Hannu Taanila, toimittaja
• Aki Hietala, laulaja, muusikko
• Jukka Leppilampi, gospel-artisti
• Marko Kaarto, Moninkertainen SM-painija, BB-kilpailija
• Simo Pälli, kuvataiteilija

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Malung, Ruotsi
• Voss, Norja
• Ringe, Tanska
• Viimsi, Viro
• Walden, Kanada

Pohjoismaisten ystäväkuntien kanssa järjestetään tapaaminen joka toinen vuosi, johon osallistuvat valtuuskunnat kaikista neljästä kunnasta. Tämän lisäksi ystäväkuntien kesken on runsaasti urheiluseurojen, kuorojen, oppilaitosten välistä yhteistyötä.

[muokkaa] Urheiluseurat

• Jalkapalloseura FC YPA
• Jääkiekkoseura Ylivieskan Jääkarhut
• Ylivieskan Kuula (Hiihto, suunnistus, yleisurheilu, lentopallo, koripallo, pesäpallo)
• Vieskan Voima (Paini)
• Ylivieskan Petankiseura (Petanki)
• Ylivieskan Veto
• Salibandyseura FB Popula Phantoms

[muokkaa] Katso myös

• Ylivieskan kirkko
• Rahjan satamarata –hanke
• Ylivieskan rautatieasema

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
2. ↑ ^{2,0 2,1} Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 28.3.2009.
7. ↑ http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;84531;84556
8. ↑ Valtiopäivämies toi rautatien kotipitäjäänsä

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ylivieskan kaupungin kotisivut
• Kalajokilaakso-lehden kotisivut
• Vieskalainen-lehden kotisivut