Tyrnävä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tyrnävä
Tyrnävä.vaakuna.svg Tyrnävä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.tyrnava.fi
Sijainti 64°45′50″N, 025°39′10″EKoordinaatit: 64°45′50″N, 025°39′10″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Perustettu 1865
Kuntaliitokset Temmes (2001)
Kokonaispinta-ala 494,88 km²
228:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 491,81 km²
– sisävesi 3,07 km²
Väkiluku 6 722
150:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 13,67 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 32,5 %
– 15–64-v. 56,8 %
– yli 64-v. 10,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 0,6 %
Kunnallisvero 20,50 %
130:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Marjukka Manninen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • PS

18
3
3
2
1
Vanha meijerialue Tyrnävän kirkonkylässä.

Tyrnävä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 6 722 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 494,88 km², josta 3,07 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,7 asukasta/km². Tyrnävän naapurikunnat ovat Kempele, Liminka, Muhos ja Oulu.

Tyrnävä on jo pitkään ollut kasvava ja muuttovoittoinen kunta. Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi 158 henkilöllä (kasvuprosentti 2,39).[6][7] Lisäksi lasten ja nuorten osuus tyrnäväläisistä on maan keskitasoa korkeampi. Tyrnävän syntyvyys on Suomen korkein, 4,01 lasta naista kohden.[8]

Tyrnävän tärkein vientituote on peruna. Tyrnävällä on paljon siemenperunantuotantoa. alueella toimiva yrityksiä ovat muun muassa Pohjoisen Kantaperuna Oy ja Suomen Siemenperunakeskus Oy. Ruokaperunaa tuottavat Perunakauppa Luonnosta Oy ja Matinollin Peruna Oy. Perunaa vie Sadokas Export Oy. Perunaa jatkojalostaa Shaman Spirits Oy Ltd, joka valmistaa viinatuotteita, kuten peruna- ja puolukkaviinaa. Syksyisin Tyrnävällä järjestetään perinteiset perunamarkkinat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrnävän kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Tyrnävän seudulla oli asutusta jo kivikaudella, jolloin alue oli merenrantaa. Alueelta on löydetty muutamia kivikautisia hautoja sekä kampakeraamisen ajan reenjalas. Seudun tunnetuimpia muinaisjäännöksiä ovat Kotakankaalta, Linnakankaalta ja Metelinkankaalta tavatut jätinkirkot. Jätinkirkot ovat todennäköisesti alkujaan luonnonvoimien synnyttämiä kivirakennelmia, joita ihmiset ovat myöhemmin parannelleet.[9]

Asutus oli pitkään satunnaista. 1300-luvulla Tyrnävän ensimmäinen talo rakennettiin Temmekselle, Haapaojan suulle. Haapaniemen talosta sai alkunsa Haapaniemen kylä, joka sijaitsi Temmeksen pitäjässä. Temmestä kutsuttiin aluksi Haapaniemeksi. Keskiajalla Tyrnäväjoen ja Ängeslevänjoen varret olivat erämaita. Vakinaisesti alue asutettiin vasta 1550-luvun lopulla, jolloin seudulle muutti uudisasukkaita Perämeren rannikolta ja Savosta. Seuraavina vuosisatoina asutus laajeni nopeasti. Erityisen nopeaa väkiluvun kasvu oli 1700- ja 1800-luvulla.[9]

Tyrnävä kuului aluksi Saloisten seurakuntaan ja myöhemmin siitä erotettuun Liminkaan. Kappelin oikeudet Tyrnävä sai jo 1655. Vuonna 1766 Temmeksestä tuli Limingan saarnahuonekunta ja kappeliseurakunnan oikeudet se sai 1796. Tyrnävän ensimmäinen kirkko valmistui 1647, mutta se sai väistyä jo 1664 uuden kirkon tieltä. Kirkko paloi 1865 ja sen tilalle rakennettiin F.W. Lüchowin suunnittelema puukirkko 1873. Myös Temmekseen rakennettiin oma kirkko 1767 Anders Louwetin johdolla. Kirkkoa laajennettiin 1800-luvun puolivälissä.[9] Seudun asukkaat saivat toimeentulonsa karjanhoidosta ja maanviljelyyn. Pelto- ja niittyalaa lisättiin erityisesti 1800-luvulla kydönpolton ja suoviljelyn avulla. Temmeksessä toimeentuloa saatiin myös kalastuksesta. 1700-luvulla Temmeksessä alkoi uuttera pellonraivaus ja seuraavan vuosisadan lopulla käynnistettiin Akkonevan, Piispannevan ja Haapanevan kuivatukset. Temmesjoki oli pitkään tärkeä tervanuittoväylä, jonka varsilla poltettiin myös Temmeksessä tervaa.[9] Tyrnävä erotettiin Limingasta omaksi pitäjäksi 1899. Temmes erotettiin omaksi pitäjäksi samana vuonna.[9]

Tyrnävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa Tyrnävällä asukkaita oli jo yli 3000. Tuohon aikoihin perustettiin myös Tyrnävälle oma meijeri. Tyrnävän Osuusmeijeri oli aikoinaan Pohjois-Pohjanmaan suurin. Sen ohessa toimi myös mylly ja saha. Väestönkasvu jatkui yhä ja 1930-luvulla ylitettiin jo 4000 asukkaan raja. Toisen maailman sodan jälkeen väestö alkoi vähentyä 1970-luvun puoliväliin asti, jolloin asukkaita oli enää n. 3000. Tuolloin väestökehitys alkoi kääntyä jälleen kasvuun ja 1985 asukkaita oli jo 3444. Siitä lähtien kunnan asukasluku on ollut nousussa.[9]

Temmes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjataloustuotteiden jalostamiseksi Temmeksen Kärsämän kylään perustettiin 1900-luvun alussa käsikäyttöinen, hevoskiertoinen meijeri, joka lopetti toimintansa vasta 1959. Meijerin rinnalla toimi myös mylly- ja sahaosuuskunta. Temmeksen asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1935 asukkaita oli 1182. Toisen maailman sodan jälkeen alkoi pitkä väestön vähenemisen kausi, joka päättyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 asukkaita oli 663. Vuoteen 2001 mennessä kunnanväestömäärä oli noussut 700. Temmeksen asutus oli keskittynyt Temmesjoen tuntumaan. Taajamia ei ollut lainkaan. Suurin kylä Temmeksessä oli Meijerinkylä, jossa olivat pitäjän tärkeimmät palvelut. Eteläisen erillisalueen keskus on Kärsämän kylä, kaakkoisella erillisalueella ei sen sijaan ollut asutusta lainkaan. Temmes oli pinta-alaltaan Pohjois-Pohjanmaan pienin kunta.[9]

Kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temmeksen kunta liitettiin pääosin Tyrnävän kuntaan 1.1.2001. Temmeksen erilliset enklaavialueet liitettiin Liminkaan, Lumijokeen ja Rantsilaan eli nykyiseen Siikalatvaan.[10]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Tyrnävän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 900
1985
  
4 117
1990
  
4 387
1995
  
4 787
2000
  
5 035
2005
  
5 732
2010
  
6 416
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrnävän lakeutta.

Tyrnävä on luodekaakkois suunnassa pitkänomainen kunta, joka ulottuu Limingan lakeuksilta Pelson suoalueelle saakka. Kallioperä on pohjoisessa Muhoksen muodostumaan kuuluva jotunista hiekkakiveä, etelässä ja kaakossa on pääasiassa graniittia ja migmatiittia. Kallioperä on lähes kaikkialla paksujen maakerrostusten peitossa, Maaperä on pääasiassa hiekkaa ja hietaa. Moreenia on eniten kunnan kaakkoisosassa, jossa se muodostaa harjanteita. Jokien varsilla on paksua savikerroksia. Kangasmaita elävöittävät paikoin luode- kaakkoissuuntaiset moreeniselänteet, joita on eniten alueen lounaisosassa. Kallioperän tasaisuuden ja maakerrosten paksuuden vuoksi korkeuserot ovat kunnan alueella vähäiset. Maasto viettää kaakosta luoteeseen. Limingan rajan läheisyydessä maanpinta on 10 metrin korkeudella, mutta kaakkoisosassa jo 100 metrin tuntumassa.[9]

Vesistöjä Tyrnävän alueella on vähän. Kirkonkylän halki virtaa Tyrnävänjoki, jonka yläjuoksulla on pieniä koskia. Hieman pohjoisempana virtaa Ängeslevänjoki. Tyrnävän- ja Ängeslevänjoet ovat varsin vähävetisiä, mutta virtaavat paikoin jyrkkärinteisissä ja syvissä uomissa. Temmesjoki halkoo Temmeksen kylää, jonka eteläpuolella siihen liittyy lännestä Joutsenoja. Joet virtaavat kaakosta luoteeseen kohti Liminganlahtea. Tyrnävän ainoa järvi on Suutarinjärvi, joka sijaitsee noin 20 kilometriä kirkonkylästä kaakkoon.[9]

Tyrnävän länsi- ja pohjoisosassa leviävät Limingan niittyalueeseen kuuluvat pellot, jotka peittävät neljänneksen kunnan pinta-alasta. Niittyalueen ulkopuoliset metsämaat ovat laajoilla alueilla soistuneet. Suurimmat suot ovat Saarisuo, Isosuo, Lintusuo, Haisuräme, Pelsonneva, Jauranneva, Kuprukkaneva ja Suuri Veneneva.[9]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokisilta, Keskikylä, Kirkonkylä, Kolmikanta, Korvenkylä, Markkuu, Murto, Ojakylä, Parras, Suutarinkylä, Temmes, Ylipää, Ängeslevä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seututie 827 on kunnan yleisimpiä pääliikenneväyliä. Se haarautuu valtatieltä 4 Limingan Ala-Temmekseltä Vaaranmaantie-nimisenä tienä Tyrnävän kunnanrajalle saakka, jolloin nimi muuttuu Mäläskänsuoraksi. Tie kulkee kirkonkylän ja Ängeslevän kylän halki valtatie 22:lle Muhoksen Sosoon. Toinen pääväylä on yhdystie 8240, joka lähtee Limingan Tupoksesta. Tie kulkee kirkonkylälle ja jatkuu siitä eteenpäin Muhoksen Kylmälänkylälle asti.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja tyrnäväläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrnävän pesäpallokenttä.

Tyrnävä tunnetaan urheiluelämässä erityisesti Tyrnävän Tempauksesta. Se on tyrnäväläinen urheiluseura, jonka naisten pesäpallon edustusjoukkue on pelannut useita vuosia pääsarjatasolla Superpesiksessä. Suomen ensimmäiset yleiset hiihtokilpailut järjestettiin Tyrnävällä 23. maaliskuuta 1879. Tyrnävän hiihtäjäisistä muodostui jokavuotinen perinne, joihin saapui ottamaan mittaa toisistaan maamme eturivin hiihtäjiä.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 12.2.2009.
  6. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä – Rekisteritilanne 31.12.2011 Väestörekisterikeskus. Viitattu 21.3.2013.
  7. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä – Rekisteritilanne 31.12.2012 Väestörekisterikeskus. Viitattu 21.3.2013.
  8. Syntyneitä lapsia per nainen vuosina 2004-2008 Iltalehti.
  9. a b c d e f g h i j Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  10. Tyrnävä Ympäristöhallinto. Viitattu 2.10.2010.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Hiihtäjäiset KirjastoVirma. Viitattu 25.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]