Tyrnävä
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.tyrnava.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Oulun seutukunta |
| Perustettu | 1865 |
| Kuntaliitokset | Temmes (2001) |
| Kokonaispinta-ala | 494,88 km² 234:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 491,81 km² |
| – sisävesi | 3,07 km² |
| Väkiluku | 6 482 157:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 13,18 as/km² (31.1.2012) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 31,5 % |
| – 15–64-v. | 57,9 % |
| – yli 64-v. | 10,6 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 0,6 % |
| Kunnallisvero | 20,5 % 51:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Tuomas Lohi (vs.) |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Vas. • Kok. • SDP • PS |
18 3 3 2 1 |
Tyrnävä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 6 482 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 494,88 km², josta 3,07 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,2 asukasta/km². Tyrnävän naapurikunnat ovat Kempele, Liminka, Muhos ja Oulu.
Vuosittainen väestönkasvu on yli 2 prosenttia ja Tyrnävän muuttotase on positiivinen. Lisäksi lasten ja nuorten osuus tyrnäväläisistä on maan keskitasoa korkeampi.
Tyrnävän tärkein vientituote on peruna. Tyrnävällä on paljon siemenperunantuotantoa, muun muassa Pohjoisen Kantaperuna, Suomen Siemenperunakeskus. Ruokaperunaa tuottaa Luonnosta ja Matinollin Peruna. Perunaa vie Sadokas Export. Perunaa jatkojalostaa Shaman Spirits, joka valmistaa viinatuotteita, kuten peruna- ja puolukkaviinaa. Syksyisin Tyrnävällä järjestetään perinteiset perunamarkkinat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Tyrnävän seudulla oli asutusta jo kivikaudella, jolloin alue oli merenrantaa. Alueelta on löydetty muutamia kivikautisia hautoja sekä kampakeraamisen ajan reenjalas. Seudun tunnetuimpia muinaisjäännöksiä ovat Kotakankaalta, Linnakankaalta ja Metelinkankaalta tavatut jätinkirkot. Jätinkirkot ovat todennäköisesti alkujaan luonnonvoimien synnyttämiä kivirakennelmia, joita ihmiset ovat myöhemmin parannelleet. [7]
Asutus oli pitkään satunaista. 1300-luvulla Tyrnävän ensimmäinen talo rakennettiin Temmekselle, Haapaojan suulle. Haapaniemen talosta sai alkunsa Haapaniemen kylä, joka sijaitsi Temmeksen pitäjässä. Temmestä kutsuttiin aluksi Haapaniemeksi. Keskiajalla Tyrnäväjoen ja Ängeslevänjoen varret olivat erämaita. Vakinaisesti alue asutettiin vasta 1550-luvun lopulla, jolloin seudulle muutti uudisasukkaita Perämeren rannikolta ja Savosta. Seuraavina vuosisatoina asutus laajeni nopeasti. Erityisen nopeaa väkiluvun kasvu oli 1700- ja 1800-luvulla. [7]
Tyrnävä kuului aluksi Saloisten seurakuntaan ja myöhemmin siitä erotettuun Liminkaan. Kappelin oikeudet Tyrnävä sai jo 1655. Vuonna 1766 Temmeksestä tuli Limingan saarnahuonekunta ja kappeliseurakunnan oikeudet se sai 1796. Tyrnävän ensimmäinen kirkko valmistui 1647, mutta se sai väistyä jo 1664 uuden kirkon tieltä. Kirkko paloi 1865 ja sen tilalle rakennettiin F.W. Lüchowin suunnittelema puukirkko 1873. Myös Temmekseen rakennettiin oma kirkko 1767 Anders Louwetin johdolla. Kirkkoa laajennettiin 1800-luvun puolivälissä. [7] Seudun asukkaat saivat toimeentulonsa karjanhoidosta ja maanviljelyyn. Pelto- ja niittyalaa lisättiin erityisesti 1800-luvulla kydönpolton ja suoviljelyn avulla. Temmeksessä toimeentuloa saatiin myös kalastuksesta. 1700-luvulla Temmeksessä alkoi uuttera pellonraivaus ja seuraavan vuosisadan lopulla käynnistettiin Akkonevan, Piispannevan ja Haapanevan kuivatukset. Temmesjoki oli pitkään tärkeä tervanuittoväylä, jonka varsilla poltettiin myös Temmeksessä tervaa. [7] Tyrnävä erotettiin Limingasta omaksi pitäjäksi 1899. Temmes erotettiin omaksi pitäjäksi samana vuonna. [7]
[muokkaa] Tyrnävä
1900-luvun alussa Tyrnävällä asukkaita oli jo yli 3000. Tuohon aikoihin perustettiin myös Tyrnävälle oma meijeri. Tyrnävän Osuusmeijeri oli aikoinaan Pohjois-Pohjanmaan suurin. Sen ohessa toimi myös mylly ja saha. Väestönkasvu jatkui yhä ja 1930-luvulla ylitettiin jo 4000 asukkaan raja. Toisen maailman sodan jälkeen väestö alkoi vähentyä 1970-luvun puoliväliin asti, jolloin asukkaita oli enää n. 3000. Tuolloin väestökehitys alkoi kääntyä jälleen kasvuun ja 1985 asukaita oli jo 3444. Siitä lähtien kunnan asukasluku on ollut nousussa. [7]
[muokkaa] Temmes
Karjataloustuotteiden jalostamiseksi Temmeksen Kärsämän kylään perustettiin 1900-luvun alussa käsikäyttöinen, hevoskiertoinen meijeri, joka lopetti toimintansa vasta 1959. Meijerin rinnalla toimi myös mylly- ja sahaosuuskunta. Temmeksen asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1935 asukkaita oli 1182. Toisen maailman sodan jälkeen alkoi pitkä väestön vähenemisen kausi, joka päättyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 asukkaita oli 663. Vuoteen 2001 mennessä kunnanväestömäärä oli noussut 700. Temmeksen asutus oli keskittynyt Temmesjoen tuntumaan. Taajamia ei ollut lainkaan. Suurin kylä Temmeksessä oli Meijerikylä, jossa olivat pitäjäntärkeimmät palvelut. Eteläisen erillisaslueen keskus on Kärsämän kylä, kaakkoisella erillisalueella ei sen sijaan ollut asutustalainkaan. Temmes oli pinta-alaltaan Pohjois-Pohjanmaan pienin kunta. [7]
[muokkaa] Kuntaliitos
Temmeksen kunta liitettiin pääosin Tyrnävän kuntaan 1.1.2001. Temmeksen erilliset enklaavialueet liitettiin Liminkaan, Lumijokeen ja Rantsilaan eli nykyiseen Siikalatvaan. [8]
[muokkaa] Luonto
Tyrnävä on luode – kaakkois suunnassa pitkänomainen kunta, joka ulottuu Limingan lakeuksilta Pelson suoalueelle saakka. Kallioperä on pohjoisessa Muhoksen muodostumaan kuuluva jotunista hiekkakiveä, etelässä ja kaakossa on pääasiassa graniittia ja migmatiittia. Kallioperä on lähes kaikkialla paksujen maakerrostusten peitossa, Maaperä on pääasiassa hiekkaa ja hietaa. Moreenia on eniten kunnan kaakkoisosassa, jossa se muodostaa harjanteita. Jokien varsilla on paksua savikerroksia. Kangasmaita elävöittävät paikoin luode- kaakkoissuuntaiset moreeniselänteet, joita on eniten alueen lounaisosassa. Kallioperän tasaisuuden ja maakerrosten paksuuden vuoksi korkeuserot ovat kunnan alueella vähäiset. Maasto viettää kaakosta luoteeseen. Limingan rajan läheisyydessä maanpinta on 10 metrin korkeudella, mutta kaakkoisosassa jo 100 m. tuntumassa. [7]
Vesistöjä Tyrnävän alueella on vähän. Huomattavavimat joet ovat Tyrnävänjoki, Ängeslevänjoki ja Temmesjoki. Tyrnävän- ja Ängeslevänjoet virtaavat kunnan lounaisosien halki. Näiden jokien latvajärviä ovat Suutarinjärvi, Valkeisjärvi ja Pitkäjärvi. Temmesjoki halkoo Temmeksen kylää kaakko-luodesuunnaassa, johon eteläosassa liittyy lännestä Joutsenoja. [7]
Tyrnävän länsi- ja pohjoisosassa leviävät Limingan niittyalueeseen kuuluvat pellot, jotka peittävät neljänneksen kunnan pinta-alasta. Niittyalueen ulkopuoliset metsämaat ovat laajoilla alueilla soistuneet. Suurimmat suot ovat Saarisuo, Isosuo, Lintusuo, Haisuräme, Pelsonneva , Jauranneva, Kuprukkaneva ja Suuri Veneneva. [7]
[muokkaa] Kyliä
Jokisilta, Keskikylä, Kirkonkylä, Kolmikanta, Korvenkylä, Markkuu, Murto, Parras, Suutarinkylä, Temmes, Ylipää, Ängeslevä.
[muokkaa] Liikenne
Seututie 827 on kunnan yleisimpiä pääliikenneväyliä. Se haarautuu valtatieltä 4 Limingan Ala-Temmekseltä Vaaranmaantie-nimisenä tienä Tyrnävän kunnanrajalle saakka, jolloin nimi muuttuu Mäläskänsuoraksi. Tie kulkee kirkonkylän ja Ängeslevän kylän halki valtatie 22:lle Muhoksen Sosoon. Toinen pääväylä on yhdystie 8240, joka lähtee Limingan Tupoksesta. Tie kulkee kirkonkylälle ja jatkuu siitä eteenpäin Muhoksen Kylmälänkylälle asti.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
[muokkaa] Urheilu
Tyrnävä tunnetaan urheiluelämässä erityisesti Tyrnävän Tempauksesta. Se on tyrnäväläinen urheiluseura, jonka naisten pesäpallon edustusjoukkue on pelannut useita vuosia pääsarjatasolla Superpesiksessä. Tyrnävällä on myös ollut jääkiekkojoukkue ja jalkapallojoukkue.
[muokkaa] Tunnettuja tyrnäväläisiä
- Väinö Kirstinä, kirjailija
- Tapani Tölli, entinen ministeri ja nykyinen kansanedustaja kansanedustaja
- Ukri Suvilehto, rumpali yhtyeessä De Lirium's Order
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 12.2.2009.
- ↑ a b c d e f g h i j Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
- ↑ Tyrnävä Ympäristö.fi. Viitattu 2.10.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyrnävä Wikimedia Commonsissa- Tyrnävän kunnan kotisivut
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska |
| Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki |
