Sievi

Sievi
vaakuna	sijainti
www.sievi.fi
Sijainti	63°54′25″N, 24°31′00″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	800,88 km² 145:nneksi suurin 2011
– maa	787,33 km²
– sisävesi	13,55 km²
Väkiluku	5 297 183:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	6,73 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	27,3 %
– 15–64-v.	57,9 %
– yli 64-v.	14,7 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,7 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	21,25 % 9:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Markku Koski
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • Kok.  • PS	12 3 2 1

Sievi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu 5 297 ihmistä ja sen pinta-ala on 800,88 km², josta 13,55 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,73 asukasta/km². Sievin naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Kannus, Lestijärvi, Nivala, Reisjärvi, Toholampi ja Ylivieska.

Sievi on tunnettu alhaisesta työttömyysasteesta ja vahvasta vanhoillislestadiolaisuudestaan. Tästä kertoo muun muassa se, että kunnassa on laskettu olevan huomattavasti enemmän lapsia kuin keskimäärin Suomessa. Sievissä 10–12-lapsiset perheet eivät ole mitenkään outo ilmiö.

Sievi valittiin 1998 Suomen luovimmaksi kunnaksi.

Historia

Sievin alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja mm. Korhosen, Vahtolan, Ojalan ja Huhtalan seudulta. Rautakaudelta on löydetty mm. pronssisolki. Alue asutettin vakinaisesti 1500-luvulla. Aluksi asutus keskittyi nykyisen Asemakylän ja Vanhankirkon tuntumaan, mutta levisi 1600- ja 1700-luvulla pitkin jokivartta itään.

Kirkollisesti seutu kuului Kalajokeen. Sievin kappeliseurakunta perustettiin 1645, mutta ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1654. Kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsi Vanhallakirkolla, mutta neljäs kirkko rakennettiin Haikolan Pekanmäelle 1862. Vuonna 1862 Sievi erosi Kalajoesta itsenäiseksi Evijärvi-nimiseksi seurakunnaksi. Nimi Sievi otetiin käyttöön vasta myöhemmin.

Seinäjoen-Oulun radan valmistuminen 1886 vilkastutti huomattavasti Sievin elämää. Asemakylä ja Kukon kylä kehittyivät vireiksi puutavaran lastaus- ja sahakeskuksiksi. Vuonna 1920 kunnassa oli jo lähes 5500 asukasta. Kunnan talouselämän nopea kehitys pysähtyi 1920-luvun alussa kahteen tulipaloon. Kukon kylän saha paloi 1929 ja 1937 puolestaan paloivat rautatieaseman ympärille nousseet varastorakennukset. Toisen maailmansodan jälkeen väestönkehitys kääntyi kuitenkin tappiolliseksi voimakkaan poismuuton vuoksi. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 kunnassa oli 4601 asukasta. Vuonna 2011 asukkaita oli jo 5 292.

Luonto

Sievin maisemakuvaa hallitsevat Vääräjoen laakso ja sitä ympäröivät loivapiirteiset metsä ja suomaat.

Kallioperä on pääasiassa kiilleliusketta ja erilaisia dioriitteja. Yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin erittäin lohkareista. Sievissä on lukuisia harjualueita, mutta runsas soranotto on rikkonut pahasti kunnalle aikoinaan nimen antaneita sora- ja hiekkakankaita. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista. Alavinta on kunnan luoteisosissa, missä maanpinta on 75-90 m. korkeudella. Täältä maasto nousee verkalleen kohti kaakkoa saavuttaen 150 m. tason. Korkein kohouma on Huuhkakallio.

Sievin halki kaakosta luoteeseen virtaa Kalajoen läntinen sivuhaara Vääräjoki. Suuria järviä ei ole, mutta pikkujärviä ja lampia on useita. Näistä huomattavimpia ovat Iso-Juurikka ja Saarijärvi. Noin puolet kunnan pinta-alasta on suota. Pääosa soista on mäntyä kasvavia rämeitä, joista suurin osa on ojitettu metsänkasvun edistämiseksi. Pesännevan alue on muodostettu soidensuojelualueiksi.

Matkailu

Sievin kirkko

Sievissä toimii Maansydänjärven matkailualue sekä Urjanlinnan tanssipaviljonki ravintoloineen. Urjanlinnaan mahtuu lähes 2 000 ihmistä. Maansydänjärven matkailualue ja Urjanlinna sijaitsevat metsän keskellä, Sievin keskustasta noin 30 kilometriä Reisjärven suuntaan.

Sievissä järjestettiin vuonna 2008 vanhoillislestadiolaisten suviseurat. Aikaisemmin suviseurat on järjestetty Sievissä vuonna 1976.

Yritystoiminta

Sievin jalkine on vuonna 1951 perustettu työ- ja turvajalkineita valmistava yritys, joka työllistää yli 600 työntekijää.

Keskusta

Sievin keskustassa on kirjasto, osuuspankki, säästöpankki, kunnantalo, K-market sekä asiamiesposti, S-market, pari kampaamoa ja Sievin Pizzeria.

Välimatkat

• Helsinki 496 km
• Ylivieska 22 km
• Oulu 150 km
• Nivala 26 km
• Kokkola 72 km
• Haapajärvi 55 km
• Rovaniemi 357 km

Kylät

• Jokikylä
• Jyrinki
• Kiiskilä
• Kirkonkylä eli Haikolankylä
• Kukonkylä
• Järvikylä
• Leppälä/Lahdenperä
• Sievinkylä (Vanhakirkko, Markkula ja Sievinmäki)

Tunnettuja sieviläisiä

• Markku Koski, lumilautailija, olympiamitalisti
• Paavo Korpi, Mannerheimin-ristin ritari

Aiheesta muualla

• Sievin kunnan kotisivut
• Sievin kylien kotisivut

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska

Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki