Sievi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sievi on myös suomalainen etu- ja sukunimi.
Sievi
Sievi.vaakuna.svg Sievi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.sievi.fi
Sijainti 63°54′25″N, 24°31′00″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Ylivieskan seutukunta
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 800,88 km²
143:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 787,33 km²
– sisävesi 13,55 km²
Väkiluku 5 221
175:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 6,63 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 27,1 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 15,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 21,75 %
toiseksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Markku Koski
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • PS

12
3
2
1

Sievi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa, Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu 5 221 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 800,88 km2, josta 13,55 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 6,63 asukasta/km2. Sievin naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Kannus, Lestijärvi, Nivala, Reisjärvi, Toholampi ja Ylivieska.

Sievi on tunnettu alhaisesta työttömyysasteesta.

Sievi valittiin 1998 Suomen luovimmaksi kunnaksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievin alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja mm. Korhosen, Vahtolan, Ojalan ja Huhtalan seudulta. Rautakaudelta on löydetty mm. pronssisolki. Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Aluksi asutus keskittyi nykyisen Asemakylän ja Vanhankirkon tuntumaan, mutta levisi 1600- ja 1700-luvulla pitkin jokivartta itään.[6]

Kirkollisesti seutu kuului Kalajokeen. Sievin kappeliseurakunta perustettiin 1645, mutta ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1654. Kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsi Vanhallakirkolla, mutta neljäs kirkko rakennettiin Haikolan Pekanmäelle 1862. Vuonna 1862 Sievi erosi Kalajoesta itsenäiseksi Evijärvi-nimiseksi seurakunnaksi. Nimi Sievi otettiin käyttöön vasta myöhemmin.[6]

Seinäjoen-Oulun radan valmistuminen 1886 vilkastutti huomattavasti Sievin elämää. Asemakylä ja Kukon kylä kehittyivät vireiksi puutavaran lastaus- ja sahakeskuksiksi. Vuonna 1920 kunnassa oli jo lähes 5500 asukasta. Kunnan talouselämän nopea kehitys pysähtyi 1920-luvun alussa kahteen tulipaloon. Kukon kylän saha paloi 1929 ja 1937 puolestaan paloivat rautatieaseman ympärille nousseet varastorakennukset. Toisen maailmansodan jälkeen väestönkehitys kääntyi kuitenkin tappiolliseksi voimakkaan poismuuton vuoksi. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 kunnassa oli 4601 asukasta. Vuonna 2011 asukkaita oli jo 5 292.[6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sievin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 420
1985
  
4 630
1990
  
4 710
1995
  
4 842
2000
  
5 151
2005
  
5 192
2010
  
5 310
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievin maisemakuvaa hallitsevat Vääräjoen laakso ja sitä ympäröivät loivapiirteiset metsä ja suomaat.

Kallioperä on pääasiassa kiilleliusketta ja erilaisia dioriitteja. Yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin erittäin lohkareista. Sievissä on lukuisia harjualueita, mutta runsas soranotto on rikkonut pahasti kunnalle aikoinaan nimen antaneita sora- ja hiekkakankaita. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista. Alavinta on kunnan luoteisosissa, missä maanpinta on 75-90 m. korkeudella. Täältä maasto nousee verkalleen kohti kaakkoa saavuttaen 150 m. tason. Korkein kohouma on Huuhkakallio.

Sievin halki kaakosta luoteeseen virtaa Kalajoen läntinen sivuhaara Vääräjoki. Suuria järviä ei ole, mutta pikkujärviä ja lampia on useita. Näistä huomattavimpia ovat Iso-Juurikka ja Saarijärvi. Osa alueella sijainneista järvistä on kuivatettu kasvamaan alunperin luonnonheinää, kuten Jyrinkijärvi, Kortetjärvi, Sievinmäenjärvi ja suurin Evijärvi. Jyrinkijärvi ja Sievinmäenjärvi on tosin vesitetty uudelleen.[8] Noin puolet kunnan pinta-alasta on suota. Pääosa soista on mäntyä kasvavia rämeitä, joista suurin osa on ojitettu metsänkasvun edistämiseksi. Pesännevan alue on muodostettu soidensuojelualueiksi.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievin kirkko

Sievissä toimii Maansydänjärven matkailualue sekä Urjanlinnan tanssipaviljonki ravintoloineen. Urjanlinnaan mahtuu lähes 2 000 ihmistä. Maansydänjärven matkailualue ja Urjanlinna sijaitsevat metsän keskellä, Sievin keskustasta noin 30 kilometriä Reisjärven suuntaan.

Sievissä järjestettiin vuonna 2008 vanhoillislestadiolaisten suviseurat. Aikaisemmin suviseurat on järjestetty Sievissä vuonna 1976.

Yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimpia sieviläisiä yrityksiä:

Sievin jalkine on vuonna 1951 perustettu työ- ja turvajalkineita valmistava yritys, joka työllistää yli 600 työntekijää.[9]

Ojala Group (perustettu 1963) on mekaniikan, kokoonpanojen sekä järjestelmäkokonaisuuksien sopimusvalmistaja. [10]

Teho-Filter on 1963 perustettu suodatinvalmistaja.[11]

Sorvi-Pojat on erikoistunut puun sorvaukseen rakennus- ja huonekaluteollisuudelle ja on perustettu vuonna 1970.[12]

Scanfil on Sievi Capitalin omistama tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja, joka työllistää Sievissä noin 200 työntekijää. Yritys on perustettu 1976.[13]

Celermec on perustettu 1997 ja valmistaa alihankintana ohutlevymekaniikkaa- ja koneistusta. Yritys työllistää 60 työntekijää.[14]

Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievin keskustassa on kirjasto, osuuspankki, säästöpankki, kunnantalo, K-market sekä asiamiesposti, S-market, pari kampaamoa ja Sievin Pizzeria.

Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja sieviläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 28.3.2009.
  6. a b c Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. http://www.kirjastovirma.net/sievi/historiaa/elinkeinot
  9. Yle
  10. http://www.ojalagroup.com/fi/yritys/
  11. http://www.tehofilter.fi/fi/
  12. http://www.sorvipojat.fi/fi/yritys
  13. http://www.scanfil.fi/fin
  14. http://www.celermec.fi/?sivu=yritysesittely

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sievi.


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.