Dioriitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dioriittia.

Dioriitti on syväkivi, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi ja tummat mineraalit, kuten sarvivälke, biotiitti ja pyrokseeni. Joskus se voi sisältää myös kvartsia. Dioriitin tiheys on 2 700–2 800 kg/m3, ja se on väriltään harmaa, tummanharmaa, vihertävän harmaa tai musta. Dioriitti on tasarakeista ja raekooltaan hieno- tai keskirakeista. Dioriitti muistuttaa läheisesti graniittia, ja kiveä onkin kutsuttu "mustaksi graniitiksi".[1]

Dioriitti on Suomessa yleinen kivilaji, joskin muualla maailmassa sitä pidetään suhteellisen harvinaisena. Kiveä löytyy Suomen lisäksi muun muassa Italian Sondriosta, Saksan Thüringenistä ja Saksista, Romaniasta, Turkin koillisosasta, Ruotsista, Skotlannista ja Yhdysvaltojen Minnesotasta. Suomessa dioriittia esiintyy Keski-Suomessa, kuten Korpilahdella, Viitasaarella, Äänekoskella ja Jyväskylän alueella. Dioriitti on Keski-Suomen maakuntakivi.[2]

Dioriittikivi on kovaa, mikä tekee sen työstämisestä vaikeaa. Kovuutensa vuoksi kiveä voidaan kuitenkin kaivertaa yksityiskohtaisesti ja kiillottaa korkealaatuisesti, ja kerran työstetty kivi on kestävää. Dioriittia on käytetty kaivertamiseen, mistä tunnetuin esimerkki lienee kivipaasi, johon on kirjoitettu Hammurabin laki. Taidekäytössä dioriitti oli arvostettu kivi muinaisissa Lähi-idän kulttuureissa, kuten Muinaisessa Egyptissä, Babyloniassa, Assyriassa ja Sumerissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kiviopas: Magmakivet. Suomussalmen kunta. Viitattu 30. huhtikuuta 2007. [vanhentunut linkki]
  2. Maakuntakivet: Keski-Suomi. Dioriitti. Geologian Tutkimuskeskus. Viitattu 30. maaliskuuta 2007. [vanhentunut linkki]
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta dioriitti.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.