Dioriitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dioriittia.

Dioriitti on syväkivi, josta noin 2/3 on maasälpää (plagioklaasi) ja 1/3 tummia mineraaleja (sarvivälke, pyrokseeni, biotiitti). Joskus se voi sisältää myös jonkin verran kvartsia. Dioriitti on tasarakeista ja raekooltaan hieno- tai keskirakeista. Dioriitti muistuttaa graniittia, ja kiveä onkin kutsuttu "mustaksi graniitiksi".[1] Dioriitin tiheys on 2 700–2 800 kg/m3, ja se on väriltään harmaa, tummanharmaa, vihertävän harmaa tai musta.

Dioriitti on Suomessa yleinen kivilaji, joskin muualla maailmassa sitä pidetään suhteellisen harvinaisena. Kiveä löytyy Suomen lisäksi muun muassa Italian Sondriosta, Saksan Thüringenistä ja Saksista, Romaniasta, Turkin koillisosasta, Ruotsista, Skotlannista ja Yhdysvaltojen Minnesotasta. Suomessa dioriittia esiintyy Keski-Suomessa, kuten Korpilahdella, Viitasaarella, Äänekoskella ja Jyväskylän alueella. Dioriitti on Keski-Suomen maakuntakivi.[1]

Dioriittikivi on kovaa, mikä tekee sen työstämisestä vaikeaa. Kovuutensa vuoksi kiveä voidaan kuitenkin kaivertaa yksityiskohtaisesti ja kiillottaa korkealaatuisesti, ja kerran työstetty kivi on kestävää. Dioriittia on käytetty kaivertamiseen, mistä tunnetuin esimerkki lienee kivipaasi, johon on kirjoitettu Hammurabin laki. Taidekäytössä dioriitti oli arvostettu kivi muinaisissa Lähi-idän kulttuureissa, kuten Muinaisessa Egyptissä, Babyloniassa, Assyriassa ja Sumerissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Maakuntakivet: Keski-Suomi – Dioriitti Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 23.11.2014.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta dioriitti.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.