Ii
Sivulta puuttuu |
Ijo |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.ii.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Oulunkaaren seutukunta |
| Perustettu | 1445/1865/2007 |
| Kuntaliitokset | Kuivaniemi (2007) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 1 602,70 km² 42:nneksi suurin 2011 |
| Kokonaispinta-ala | 2 809,23 km² 22:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 1 552,54 km² |
| – sisävesi | 50,16 km² |
| – meri | 1 206,53 km² |
| Väkiluku | 9 479 108:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 6,11 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 23,5 % |
| – 15–64-v. | 60,3 % |
| – yli 64-v. | 16,2 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 0,5 % |
| Kunnallisvero | 20,5 % 51:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Markku Kehus |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Vas. • SDP • Kok. |
17 10 5 3 |
Ii (myös Ala-Ii erotukseksi Yli-Iistä [7] epäviral. ruots. Ijo. Entinen nimi Lahtinen[8]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 9 479 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 2 809,23 km2, josta 1 206,53 km2 on merialuetta ja 50,16 km2 sisävesiä.[1] Väestötiheys on 6,11 asukasta/km2. Ii on suosittu kesämökkikunta ja sen nimi on Suomen lyhin kunnan- ja paikannimi.
Iin naapurikunnat ovat Haukipudas, Pudasjärvi, Ranua, Simo ja Yli-Ii.
Iin väkiluku on ollut kasvussa aina 1980-luvulta lähtien. Syynä kasvuun on ollut 37 km päässä sijaitsevan Oulun vetovoima, kunnan omien palveluiden kehittyminen, hyvä työllisyystilanne ja investoinnit kunnan alueelle.
Iin kunta ja Kuivaniemen kunta lakkasivat 1. tammikuuta 2007 ja niiden entisistä alueista muodostettiin uusi Iin kunta. Uuden kunnan vaakunaksi tuli Kuivaniemen vaakuna.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimen alkuperä
Nimen alkuperästä on tehty useita tutkimuksia. Eräs selitys nimen ii alkuperälle on saamen kielen sana, joka tarkoittaa yöpymispaikkaa. Toisen selvityksen mukaan ii voisi olla väännös lappalaisesta sanasta yö. Nimen on myös esitetty olevan germaanista tai skandinaavista alkuperää.[9]
[muokkaa] Historiaa
Iin kuntaa halkovat Iijoki, Olhavanjoki ja Kuivajoki olivat muinoin huomattavasti nykyistä tärkeimpiä vesireittejä. Ainakin Olhavan seudulla oli asutusta jo kivikaudella. Kalaiset joet vetivät puoleensa lapinverottajia. Yläsatakuntalaiset erämiehet asuttivat jo varhain keskiajalla Iin rannikon, Yläsatakuntalaisten kanssa kilpailivat Venäjän karjalaiset, jotka katsoivat alueen kuuluvan heidän hallintaansa. Monet paikannimet kuten Venäjänkari ja Olhava viittaavat karjalaiseen vaikutukseen. Ii joutui kärsimään pitkään riidanalaisesta asemastaan. Ryöstö- ja kostoretket seurasivat toisiaan ja erityisesti Iin ja Kantalahden talot olivat vuoronperään tuhkana. Iiläisten hyökkäyksiä johti Kiiminkiläinen Pekka Vesainen. Pitkäaikainen sotatila päättyi vasta 1593 ja kaksi vuotta myöhemmin solmitussa Täyssinän rauhassa Venäjän karjalaiset luopuivat vaatimuksistaan Pohjanlahden rannikkoon. [10]
Iin pitäjä muodostettiin kappeliksi Pietarsaaren emäseurakuntaan vuoden 1340 jälkeen. Asiakirjoissa Iin kappeli mainitaan ensimmäisen kerran 1374. Iin seurakunta itsenäistyi viimeistään 1445, joten se on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia. Iin alue käsitti laajan alueen, sillä rajana etelässä oli Liminka, pohjoisessa Kemi ja idässä valtakunnan raja. Asutuksen lisääntyessä seurakunta alkoi vähitellen jakautua. Aluksi perustettiin Haukipudas ja Pudasjärvi, sitten Kiiminki ja Ylikiiminki 1600-luvulla. Kuivaniemestä tuli 1600-luvulla Iin seurakunnan kappeli ja vasta 1894 oma seurakunta, todellisesti tämä toteutui vasta 1920. Pudasjärven itäosasta muodostettiin Taivalkosken seurakunta. Viimeksi erosi Yli-Ii 1924.
Iin kirkkojen historia on ollut kova. Ensimmäinen Illinsaaressa ollut kirkko paloi 1582 venäläisten hävitysretken aikana. Kirkon ehtooolliskalkki löydettiin 1894 saaren koillisosasta. Toinen kirkko valmistui Kirkkosaareen 1588, mutta venäläiset polttivat sen jo seuraavana vuonna. Seuraava samoin Kirkkosaareen 1621 valmistunut kirkko puolestaan paloi tapuleineen salamaniskusta 1693. Israel Simonpoika Annala vuosina 1693-1694 rakentama kirkko tuhoutui samoin tulipalossa 1942. Seurakunnan uusi kirkko valmistui 1950. Kuivaniemen Ensimmäisenä kirkkona pidettiin Miettulan taloa, kunnes Heikki Väänäsen joholla rakennettu puukirkko valmistui 1762. Kirkko purettiin, kun seurakunnan kolmas kirkko valmistui 1874. [10]
Iijoen suulle kehittyi jo keskiaikana tärkeä kauppa- ja satamapaikka, yksi Pohjanlahden huomattavimmista. Keskiajan lopulla Iin Haminasta kasvoi markkina- ja kauppapaikka, joka tunnettiin laajalti Itämeren alueella. Iin Hamina muistutti pientä kaupunkia jo 1500-luvulla lukuisine aittoineen, kauppapuoteineen ja käsityöläisasumuksineen. Iin kylässä oli tuolloin 35 taloa, kun koko pitäjän taloluku oli 133. Kalaisa Iijoki mahdollisti asutuksen leviämisen sisämaahan. Pitäjän asukukasluku oli 1749 jo 2378.
Tärkeimmät elinkeinot asutuksen alkuaikoina olivat kalastus, metsästys ja karjanhoito Kuivaniemellä kalastus muodostui tärkeäksi elinkeinoksi, johon Perämeri, Kuivajoki ja Oijärvi tarjosivat hyvät edellytykset. Vähitellen maatalous kehittyi pitäjän tärkeimmäksi elinkeinoksi. Kuivaniemeläiset harjoittivat myös paljon rannikkopurjehdusta ja varsinkin 1900-luvulla kuivaniemeläiset olivat tärkeitä puutavaran kuljettajia. [10]
Ii on ollut Pohjois-Suomen teollisuuden uranuutajia. Olhavassa aloitti jo 1738 toimintansa Nybyn lasitehdas, Tehtaan perustaja Nylander kehtti tehtaan alueesta itsenäisesti toimivan pienen yhdyskunnan. Olhavan lasitehdas oli pitkään Pohjois-Suomen huomattavin teollisuuslaitos. Se lopetti toimintansa vasta 1880-luvulla. Iin Kestilään rakennettiin vuonna 1859 senaatin asetuksen mukainen Suomen ensimmäinen höyrysaha, joka oli toiminnassa vuoteen 1908 asti. [10] Tästä sahasta on Kestilän kylässä jäljellä vielä suojeltuna sahan korkea piippu. Ensimmäinen kirjasto perustettiin vuonna 1860 Iin pappilaan. Nykyinen kirjasto sijaitsee Nätteporissa eli Haminassa kirkkoa vastapäätä. Iissä kantakirjattiin ensimmäinen suomenhevonen vuonna 1907.
[muokkaa] Luonto
Ii on laakeaa tasankomaata, jolle antavat vaihtelua loivat kohoumat. Maisemaa luonnehtivat suot, alavat niityt ja mäntykankaat, jotka peittävät suuren osan kunnan maa-alasta. [10]
Kallioperä koostuu alueella erilaisista graniiteista, josta yleisin on graniittigneissi. Iijoen eteläpuolelle ulottuu Haukiputaalta fylliitin, kiilleliuskeen ja kvartsiitin muodostama karjalaisen liuskevyöhykkeen alue. Kallioperää peittää sisämaassa moreeni, jonka päälle on monin paikoin kerrostunut turvetta. Rannikolla ja Iijoen laaksossa on hiekka- ja hieta-alueita. Kuivajoen sekä Oijärven länsipuolella on kunnan yhtenäisin harjualue, Närrän harjut. Kuivaniemen kylän rannikon laajin hietikkoalue on Myllykankaan rantahietikko. [10]
Maasto kohoaa alavalta, vesiperäisten niittyjen peittämältä rannikolta verkalleen kohti itää. Maanpinnan kohoaminen jatkuu rannikolta koillispohjois suuntaisesti ja saavuttaa Kuivaniemen alueella 110m tason. Rantaviiva muuttu kunnan alueella jatkuvasti maankohoamisen seurauksena. [10]
Rannikon edustalla kohoaa merestä useita saaria. Pitkäniemen edustalla on mm. mainio satamapaikka Iin Röyttä. Maakrunni ja Ulkokrunni kaukana avomerellä ovat suurimmaksi osaksi kivikkoisia niittyjä, Matalat niittyrantaiset saaret on rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi. [10]
[muokkaa] Vesistöt
Kuntaa halkova Iijoki on yksi Pohjois-Pohjanmaan suurimmista joista. Sen vesialue on n. 14 400km². Joki saa alkunsa Kuusamon ylängöltä ja laskee Iin Haminan pohjoispuolitse Pohjanlahteen. Alajuoksulla joki on leveä ja vuolaasti virtaa kymi. Iin alueella joen useista koskista on huomattavin Raasakkakoski, joka valjastettiin voimatalouden käyttöön 1970. Iin muita huomattavia jokia ovat Olhavanjoki, Muhojoki, Kuivajoki ja Kivijoki. [10] Järvistä lähes ainoa mainittava on Oijärvi
[muokkaa] Kunnanvaltuusto
Iin kunnanvaltuustossa on kuntaliitoksen jälkeen väliaikaisesti 48 jäsentä, jonka jälkeen valtuusto pieneni 35 valtuutettuun. Kunnanvaltuuston jäsenet jakautuvat puoluepoliittisesti Kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti:
- Suomen Keskusta: 17
- Vasemmistoliitto: 10
- SDP: 5
- Kokoomus: 3
Ii on kuulunut perinteisesti keskustavoittoisiin kuntiin, joskin kunnassa on myös paljon työväenliikkeeseen kuuluvia. Kunnanvaltuustoa johtaa kuitenkin kokoomuslainen Väinö Klasila. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii keskustalainen maanviljelijä Ilkka Pakonen.
Iin Haminassa, valtatie 4:n vieressä sijaitsee Iin työväentalo, jossa järjestetään vuosittaiset IIK!!-kauhuelokuvafestivaalit sekä muita pienempiä, yleensä poliittisia tapahtumia.
[muokkaa] Liikenne
Kunnan läpi suunnassa etelä-pohjoinen kulkee valtatie 4. Oulu-Tornio-rata kulkee kunnan läpi, joskaan junat eivät pysähdy millään asemalla, viiimeksi Iissä ja Kuivaniemellä syyskuussa 2006 ja Olhavassa vuonna 1990. Linja-autoliikenne Ouluun hoituu V.Alamäki Oy:n linjoilla 50 ja 51. V.Alamäki Oy:n linja-autot kulkee myös Yli-iihin ja Oijärvelle koulupäivisin. Kaikki Alamäen vuorot lähtevät Iin linja-autoasemalta. Iin keskustasta on hyvät linja-autoyhteydet lähimpiin kaupunkeihin. Kuivaniemellä linja-autoliikennettä hoitaa Veljekset Salmela Oy aina Oijärveltä Haaparannalle saakka.
[muokkaa] Kylät
Alaranta, Asemankylä, Halttula, Iin Hamina, Illinsaari, Jokikylä, Koni, Kuivaniemi, Laitakari, Luola-aava, Meriläisenperä, Myllykangas, Nyby, Oijärvi, Ojakylä (tunnetaan myös Etelä-Iinä), Olhava, Paasonperä, Pohjois-Ii, Sorosenperä, Vatunki, Vuornos, Väli-Olhava, Yli-Olhava, Yliranta.
[muokkaa] Koulutus
Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Iin Kauppilaan 1875. Seuraavaksi perustettiin koulut Olhavaan (1893), Pohjois-Iihin, Ylirantaan ja Yli-Olhavaan. Nykyisin peruskoulut kunnan alueelta löytyvät Alarannalta, Haminalta, Iin Aseman kylältä, Ylirannalta, Pohjois-Iistä, Olhavasta, Ojakylästä, Kuivaniemen Jokikylästä sekä Kuivajoelta.
Iin yhteiskoulu eli nykyinen Iin lukio (Valtarin Koulu) perustettiin vuonna 1923. Lisäksi kunta ylläpitää Iin Kansalaisopistoa. Lähimmät ammatillisen koulutuksen toimipaikat ovat Haukiputaalla ja Simossa. Lähin yliopisto ja ammattikorkeakoulu sijaitsevat Oulussa.
[muokkaa] Perämeren saaret Iin edustalla
Halttulanmatala, Hietakalla (Hiastinlahti), Hietakalla (Myllykankaan edustalla), Hylkikalla, Iin Röyttä, Iso-Paskaletto, Jussinmatala, Isokivenletto, Karhu, Koivuluodonmatala, Kokkosaari, Kraasukanletto, Kraasukka, Krassinletto, Kriisi, Kriisin Ymmyrkäinen, Kuivamatala, Liippa, Maakrunni, Onsajanmatala, Pallonen, Pensaskari, Paska-Kraasukka, Pikku-Paskaletto, Pohjanletto, Pommeri, Rakka-Penno, Rintamatala, Ristikari, Ryöskärinkalla, Samulinmatala, Santapankki, Satakari, Selkäletto (avomerellä), Selkäletto (Praavan edustalla), Selkäletto (Seljänlahdella), Tangonsaari, Tasasenletto, Ulko-Kaapri, Ulko-Klaama, Ulkokrunni, Ulko-Pallonen.
[muokkaa] Iiläisiä tapahtumia
- IIK!!-kauhuelokuvafestivaali
- Ii-tunes (rockfestivaali, ei enää toiminnassa)
- Iin kotiseutupäivät
- Iin tukkilaiskisat
[muokkaa] Iiläisiä
- Juhamatti Aaltonen, jääkiekkoilija
- Arvi Ahmavaara, kansanedustaja
- Pekka Ahmavaara, kansanedustaja
- Liisa Hyssälä, Kelan pääjohtaja ja entinen ministeri
- Hannu Järvenpää, jääkiekkoilija
- Helena Kaikkonen, tekstiilitaiteilija
- Sanna Koivisto, kuvanveistäjä
- Maija Lavonen, tekstiilitaitelija
- Pentti Liedes, kansanedustaja
- Fanni Luukkonen, Lotta Svärdin puheenjohtaja
[muokkaa] Kuvasto
-
Iin paikannimikyltti.
-
Iin rautatieasema.
-
Iin vanha vaakuna (1966–2006).
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 15.2.2009.
- ↑ Tietojätti: Artikkeli Ii
- ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
- ↑ Hyyryläinen, Toivo: Kahden kirjaimen pitäjä, Iin perinnekirja. Saarijärven Offset, 2006.
- ↑ a b c d e f g h i Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ii Wikimedia Commonsissa- Iin kunnan kotisivut (suomeksi)
- Kuvagalleria Iin kunnan sivuilla (suomeksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alaranta · Iin Asemankylä · Kuivaniemen Asemakylä· Halttula · Iin Hamina · Illinsaari · Jokikylä · Koni · Kuivaniemi · Laitakari · Luola-aapa · Meriläisenperä · Myllykangas · Nyby · Oijärvi · Ojakylä · Olhava · Paasonperä · Pohjois-Ii · Sorosenperä · Vuornos · Väli-Olhava · Yli-Olhava · Yliranta
| Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska |
| Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki |
