Tyrnävän nahkatehdas
| Tyrnävän nahkatehdas | |
|---|---|
| Nahkimo | |
 Tyrnävän nahkatehdasrakennus vuonna 2014. |
|
| Osoite | Voitonmutka 4 91800 Tyrnävä (nykyinen sijainti) |
| Sijainti | Tyrnävän kirkonkylä |
| Valmistumisvuosi | 1800-luvun loppupuoli |
| Julkisivumateriaali | tiili, hirsi |
 |
|
| Tyrnävän nahkatehdas Tyrnävän kenkätehdas |
|
|---|---|
| Perustettu | 1917 |
| Lakkautettu | 1955 |
| Kotipaikka | Tyrnävä |
| Tuotteet | nahkojen parkitsiminen, lapikkaat |
Tyrnävän nahkatehdas eli Tyrnävän Nahkimo oli Pohjois-Pohjanmaalla Tyrnävän kunnassa vuosina 1917–1955 toiminnassa ollut nahkatehdas. Tehdas sijaitsi Tyrnävän kirkonkylällä Tyrnävänjoen varrella. Nahkatehtaan yhteydessä oli myös kenkätehdas.[1]
Vanha tehdasrakennus on kaksikerroksinen, ja valmistettu tiilestä ja hirrestä. Rakennuksen kaksikerroksinen uusi puoli, ja puolitoistakerroksinen vanha puoli on yhdistetty L-muotoiseksi rakennukseksi. Tehdastoiminnan päättymisen jälkeen kunta on käyttänyt nahkatehtaan tehdastiloja muun muassa koulukäytössä.[1] Vuonna 2016 Tyrnävän kunta osti nahkatehtaan kiinteistön ja sen läheisyydessä oleva asuinkiinteistön.[2] Nahkatehdasrakennus on suojeltu.[2] Vuoden 2009 rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnallisessa inventoinnissa se on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Asuinrakennus puolestaan on maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nahkatehtaan perusti karvari Kaakinen. Vuonna 1916 Tyrnävän Osuuskassa osti paikan, ja palkkasi tehtaalle seuraavana vuonna mestariksi Aaretti Salmenhaaran. Vuonna 1933 Osuuskassa myi koko tehtaan Salmenhaaralle, jonka poika Voitto Salmenhaara johti tehdasta vuodesta 1947 vuoteen 1955 asti. Tehtaassa parkittiin tyrnäväläisten tuomia nahkoja, ja valmiista vuodista tehtiin nahkatehtaaseen kuuluneessa kenkätehtaassa lapikkaita.[1]
Alakerrassa oli märkäpuoli, missä nahat kasteltiin pyöreissä puisissa ammeissa, ja rasvattiin pöydillä. Yläkerrassa nahat kuivattiin ja kiillotettiin. Parkitsemisessa käytettiin pajunkuorta, jota kirkonkyläläiset keräsivät ja myivät tehtaaseen kesässä tuhansia kiloja. Vasta viimeisessä ammeessa vahvimmassa liemessä käytettiin ulkomailta ostettua "kooprakkoa". Alun perin tehtaassa piti olla uunilämmitys, mutta pian sinne rakennettiin höyrykeskuslämmitys. Pannuhuonetta varten rakennettu jatkettiin päädystä muutaman metrin verran betonisena.[1]
Kenkätehdasrakennus oli alun perin venäläisten huvila Kannaksella. Rakennuksen alakerta oli yksi suuri tehdassali. Suutarin verstaassa oli parhaimmillaan 30 työntekijää, jotka tekivät lapikkaita. Toisen maailmansodan aikaan tehdas valmisti jalkineita myös armeijan käyttöön. Toiminta loppui vuonna 1955, kun kaupoissa alkoi yleistymään valmiit kengät. Myöhemmin kenkätehdasrakennuksessa on toiminut muun muassa Gulf-ketjun huoltoasema.[1]